Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
4.3.2021

Sosiaaliturvan kauneuskilpailu, osa 7: Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä

Tanska on ensimmäisenä eurooppalaisen maana selkeästi valmistautunut työn murrokseen sosiaaliturvan keinoin. Vaikka Tanskan sijoitukset työllistävään sosiaaliturvamalliin ovat olleet suuria, tulokset eivät kaikilta osin vastaa panostuksia.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Helena Koskinen
Kaksi henkilöä kadulla, kävelee eri suuntiin. Taustalla Kööpenhaminaa muistuttava kaupunki värikkäine taloineen. Yhden talon katolla Tanskan lippu.

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa, mutta vastapainoksi työntekijä on hyvin turvattu.

Päättäjät ja mediat esittelevät Tanskan usein sosiaaliturvan mallimaana. Erityistä huomiota on herättänyt Tanskan työllistämismalli Flexicurity. Se kopioitiin Euroopan unionin kasvustrategiaan vuosituhannen vaihteessa.

Työmarkkinaosapuolten yhteistyö, etuuksien velvoittavuus, ansiosidonnaisen turvan korkea taso ja monipuoliset työllistymispalvelut tekevät Tanskan mallista poikkeuksellisen.

”Tanskassa työmarkkinat ovat joustavat ja irtisanominen on helppoa, mutta vastapainoksi työntekijä on hyvin turvattu”, kuvailee tutkimusyhtiö Oxford Researchin analyytikko Juho-Matti Paavola. Hän on ollut tekemässä muun muassa sosiaaliturvan Toimi-hankkeen tausta-analyyseja työn murroksesta.

Viime vuosina Tanska on monen maan tapaan leikannut sosiaaliturvan etuuksia. Esimerkiksi ansiosidonnaisen tuen tasoa on heikennetty.

”Työllistämismallin kriitikot muistuttavat, että työnantajan joustot ovat pysyneet ennallaan, mutta työntekijän turvaa on samaan aikaan heikennetty”, Paavola kertoo.

Aktiivisen työllisyyspolitiikan edelläkävijä

  • Tanskan nykymallin mukainen työllisyyspolitiikka alkoi jo 1990-luvulla. Sen avulla haluttiin vähentää rakenteellista työttömyyttä markkinoiden muuttuessa ja automaation lisääntyessä eri aloilla. Pääministeri Poul Nyrup Rasmussen käytti Tanskan mallista tiettävästi ensimmäisenä nimeä Flexicurity.
  • Tanskan aktiivisen työllisyyspolitiikan juuret ovat 1800-luvulla. Työmarkkinajärjestöjen sopimuskulttuurilla on Tanskassa pitkät perinteet, jotka ulottuvat aina vuoden 1899 yhteistyösopimukseen. Työmarkkinaosapuolten välinen neuvottelukulttuuri on merkittävä osa Tanskan mallia.

Tanskassa niin työntekijän palkkaaminen kuin irtisanominenkin on helppoa. Työsopimukset ovat joustavia ja irtisanomistuki on osa järjestelmää.

Työntekijät maksavat valtiollisen työttömyyskassa A-kassen jäsenyydestä. Vastineeksi he saavat tarvitessaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työntekijöistä noin 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoon.

Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus on 90 prosenttia palkasta. Päivärahalle säädettiin katto maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen vuonna 2016. Enimmäissumma on vuodesta 2018 lähtien ollut vajaa 20 000 kruunua eli noin 2 500 euroa kuukaudessa. Tuen enimmäiskesto on lyhentynyt kolmesta vuodesta kahteen.

Perhe-etuuksissa suositaan työntekoa

Tanskan perhe-etuudet ja -palvelut tukevat työssäkäyntiä. Lapset viedään päivähoitoon usein jo 1‒2-vuotiaina.

”Tanskan työpaikat ovat perheystävällisyydessään edelläkävijöitä. Osa-aikaisuudet ovat yleisiä ja työnantajat joustavat muistakin perhesyistä kuin pienten lasten vuoksi”, Paavola lisää.

Oikeus kotihoidon tukeen riippuu kunnasta. Jos kotihoidon tukea on mahdollista saada, se on joka tapauksessa lyhytaikaista. Tuen päätarkoituksena on tuoda joustoja työelämään.

Nuorten ja maahanmuuttajien etuudet opintotuen tasolla

Myös vähimmäismääräisten etuuksien ja eläkkeiden taso on Tanskassa jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna korkea. Kaikille tukea ei kuitenkaan makseta yhtäläisesti.

Tanska on heikentänyt 2010-luvulla tiettyjen asiakasryhmien etuuksia.

Esimerkiksi maahanmuuttajat saavat sosiaaliturvan täysimääräisenä vasta asuttuaan Tanskassa kahdeksasta edellisestä vuodesta vähintään seitsemän vuoden ajan. Siihen asti he saavat tarvittaessa integraatiotukea, joka vastaa suuruudeltaan opintotukea.

Alle 30-vuotiaat ovat myös pienemmän tuen varassa. Jos alle 30-vuotias jää työttömäksi tai muuten vaille toimeentuloa, hänelle voidaan myöntää opintotukea. Se on samansuuruista kuin maahanmuuttajien integraatiotuki.

Tuottaako Tanskan malli tulosta?

Flexicurity-mallista on tehty 2010-luvulla vaikuttavuusarvioita. EU:n selvityksessä vuonna 2013 todettiin muun muassa, että mallin tulokset vaihtelevat.

Paavola kertoo, että köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrä on tutkimusten mukaan kasvanut. Lapsiperheköyhyyden lisääntymiselle ei ole löydetty yhtä syytä, mutta selitykseksi on arveltu tukien pitkäaikaista heikentämistä.

Sosiaaliturvan uudistuksia arvioineessa EU-selvityksessä todettiin, että Tanska on onnistunut hyvin alle 30-vuotiaiden työllistämisessä. Syynä voi ainakin osittain olla nuorten etuuksien heikentäminen.

Nuorisotyöttömyys on OECD:n tietojen mukaan Tanskassa selvästi matalammalla tasolla kuin esimerkiksi Suomessa. Tanskan 15‒24-vuotiaista oli vuodenvaihteessa 2020 työttömänä 12,9 prosenttia. Suomessa vastaava prosentti oli vajaa 22,3.

Tanska voittaa Suomen parilla prosenttiyksiköllä

Työikäisten työllisyysprosentti oli loppuvuodesta 2020 Tanskassa 80. Se on Euroopan huipputasoa, mutta Ruotsi ja Alankomaat yltävät samoihin lukemiin. Alankomaiden sosiaaliturvamalli on niin ikään velvoittava ja osallistava.

Suomi jää nykyjärjestelmällään työllisyydessä Tanskasta vain kahden prosenttiyksikön päähän.

Tanska käyttää Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän rahaa työvoimapalveluihin. Paavola arvioi, että niitä räätälöidään Suomeen verrattuna henkilökohtaisemmin. Ihmisiä tavataan myös mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.

Koko sosiaaliturvaan Tanska sijoittaa jokseenkin yhtä paljon kuin Suomi. Eurostatin tilastojen mukaan Tanska maksoi vuonna 2018 sosiaaliturvasta 30,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi jäi vain murto-osien päähän 29,5 prosentilla. Tanska maksaa vähemmän sosiaalitukia rahana mutta käyttää enemmän rahaa palveluihin kuin Suomi.

Kumpikin Pohjoismaa on sijoituksella Euroopan kärkitasoa.

Tanska onnistui pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Suomen valtioneuvoston työryhmän selvityksen mukaan Tanska on onnistunut mallinsa avulla työllistämään myös vaikeimmin työllistyviä työttömiä. Heitä on perinteisesti pidetty työllisyyspalvelujen haastavimpana kohderyhmänä.

Ero Suomeen ei OECD:n tuoreimman datan mukaan kuitenkaan ole suuri. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli Tanskassa 16,6 prosenttia ja Suomessa 18,5. Tanskassa oli 2010-luvun alussa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä jopa suurempi kuin Suomessa.

Työryhmä arvioi onnistumisen syyksi Tanskan mallin ankarat sanktiot. Työtön voi menettää tuen tai etuuden jopa kokonaan, jos hänellä ei 12 kuukauden ajalta ole näyttöjä vähintään 225 tunnin työssäolosta.

Työttömyysturvan työssäoloehdon toteutumista mitataan saadun palkan eli työtuntien kautta.

”Omaehtoinen työssäolo ja siitä saatu palkka antavat oikeuden ansioturvaan. Työssäoloehtoa kerryttävään palkkaan lasketaan niin yrittäjänä kuin palkkatyössä tehty tulo. Suomessa työttömyysturvan isona ongelmana on se, että ihmisen pitää valita, onko hän palkkatyössä vai yrittäjä. Näiden yhdistäminen on hankalaa”, hän lisää.

Paavola pitää Tanskan mallia kiinnostavana Suomen kannalta.

”Flexicurity-mallissa on elementtejä, jotka auttavat varautumaan työelämän murrokseen ja aiempaa monimuotoisempiin työnteon tapoihin.”

Suomessa aloitettiin maaliskuussa 2021 työllisyyspalvelujen kuntakokeilut. Kokeiluissa on jo joitakin samanlaisia piirteitä kuin Tanskan mallissa.

Kunnat tuottavat kokeiluissa aiempaa henkilökohtaisempaa työllisyyspalvelua lähempänä asiakasta. Tavoitteena on helpottaa muun muassa pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien pääsyä töihin.

Palvelujen tuottamisessa yhdistetään valtion ja kuntien osaamista samaan tapaan kuin Tanskassa. Tanskan mallin kaltainen yhteistyö työmarkkinaosapuolten ja työllisyyspalvelujen välillä saattaisi myös tuoda uusia mahdollisuuksia vaikeasti työllistyvien palveluun.

Tanskan sosiaaliturvan plussat ja miinukset

+ Tanskan vähimmäismääräisten sosiaaliturvaetuuksien ja eläkkeiden taso on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

+ Tanskassa on monipuoliset työllistymispalvelut. Työttömät on velvoitettu käyttämään palveluja, ja jokaiselle työttömälle tehdään henkilökohtainen työllistymissuunnitelma.

+ Tanskassa on samanlaiset perusterveydenhuollon palvelut koko väestölle. Palveluun kuuluu omalääkärijärjestelmä, ja sen ansiosta monella tanskalaisella on sama lääkäri jopa vuosikymmeniä.

– Maahanmuuttajalla ei ole oikeutta täysimääräisiin sosiaaliturvaetuuksiin, ennen kuin hän on asunut maassa etuuksien myöntämistä edeltävistä kahdeksasta vuodesta vähintään seitsemän.

– Alle 30-vuotiaat eivät saa täysimittaista työttömyysturvaa tai toimeentulotukea. Heille myönnetään sen sijaan opintotukea, jonka suuruus on noin puolet täysimittaisesta vähimmäisturvasta.

 


Lue sarjan muut osat:

Ruotsi näytti pitkään muille mallia sosiaaliturvan järjestämisessä

Näin Saksa kukisti työttömyyden

Pienet menot, suuret tuloerot – Etelä-Korean sosiaaliturva palvelee taloutta

Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä

Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi

”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan

Britannia: sosiaaliturva­uudistus jäi torsoksi

Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?

Belgia sijoitti sosiaaliturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?

Mistä mittarit sosiaaliturvan kauneuskilpailuun?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet