Epätasa-arvoinen, vaikea, pelottava, byrokraattinen mutta myös kunnioitettava systeemi. Näillä sanoilla nuoret kuvailivat ajatuksiaan sosiaaliturvajärjestelmästä Nuorten Akatemian ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä järjestetyissä työpajoissa. Niissä haluttiin kuulla, miten sosiaaliturva on auttanut heitä eri elämäntilanteissa.
Nuoria kuultiin osana sosiaaliturvauudistuksen valmistelua, joka jatkuu vuoteen 2027 asti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nuoret ovat päässeet vaikuttamaan sosiaaliturvan uudistamiseen.
Nuorten Akatemian projektipäällikkö Sonja Hämäläinen toteaa, että kaikkia kansalaisryhmiä on tärkeää kuulla heitä koskevissa asioissa.
”Kun kyse on sosiaaliturvasta, joka koskettaa kaikkia Suomessa asuvia, ei lapsia ja nuoria tule sulkea sen ulkopuolelle, vaikka aihe olisi monimutkainen.”
Hämäläisen mukaan oleellista on kiinnittää huomioita tapoihin, joilla nuoria kuullaan, ja lähestyä aihetta heidän elämänkentästään käsin.
Lasten ja nuorten näkemyksiä tulee kuunnella aidosti
Lasten ja nuorten kuuleminen on osa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoitteita. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä velvollisuuden ei kuitenkaan pitäisi olla kuulemisen ainoa motiivi.
”Meidän pitäisi olla aidosti kiinnostuneita siitä, mitä lapset ja nuoret voivat tarjota sosiaaliturvalle. Heidän kokemuksensa omasta elintasostaan ja mahdollisuuksistaan voi poiketa aikuisten käsityksistä”, Pekkarinen sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu pohtii, että oikeanlaisen tiedon tulisi tavoittaa lapset ja nuoret siellä, missä he ovat. Sosiaaliturvajärjestelmä on nyt äärimmäisen monimutkainen, mutta nuorten pitäisi saada tietoa siitä, mistä palveluista ja etuuksista se koostuu.
”Tarvitsemme sellaisia vaikuttajia ja päättäjiä, jotka pystyvät kommentoimaan kaikkia sosiaaliturvan muotoja, joita nuori tarvitsee esimerkiksi muuttaessaan pois kotoa”, hän summaa.
Noin joka kymmenes nuori näkee tulevaisuuden synkkänä
Nuorten näkemyksiä sosiaaliturvasta selvitettiin työpajojen lisäksi 13–20-vuotiaille nuorille suunnatun kyselyn avulla.
Nuorten Akatemia järjesti työpajoja laajasti ympäri Suomen niin yläkouluissa kuin toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi työpajoihin osallistui ryhmiä, joissa oli lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevia ja sekä vanhempien eron kokeneita nuoria.
”Projektin avulla saimme tietoa siitä, miten sosiaaliturvaan liittyvät asiat näkyvät nuorten elämässä ja miten he sen kokevat”, hankkeen projektikoordinaattori Meeri Vinnamo toteaa.
Tulosten mukaan nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen on pääosin positiivista. Tästä huolimatta noin joka kymmenes vastaajista näkee tulevaisuutensa synkempänä. He luottavat heikosti omiin mahdollisuuksiinsa, yhteiskunnan tarjoamaan tukeen ja hyvään tulevaisuuteen.
Mitä nuoret toivovat sosiaaliturvalta?
Raportin mukaan kyselyyn vastanneet nuoret tuntevat sosiaaliturvaa hyvin, mutta osa etuuksista on tutumpia kuin toiset. Parhaiten nuoret tunsivat lapsilisän (95 %), opintorahan (86 %) ja asumistuen (85 %). Lisäksi äitiyspakkaus tai äitiysavustus olivat tuttuja lähes kaikille vastanneista.
Merkittävää oli myös se, että 27 % vastanneista nuorista koki, että hän itse tai hänen läheisensä ei ollut saanut tukea elämisen kuluihin, vaikka olisi sitä tarvinnut. Lisäksi puolet vastanneista nuorista on ollut huolissaan omasta, perheensä tai vanhempiensa taloudellisesta tilanteesta.
Nuoret toivovatkin esimerkiksi sitä, että lapsilisän saaminen ei lakkaisi vielä 18-vuotiaana ja että opiskeluaikana perheenjäsenten tai kumppanin tulot eivät vaikuttaisi tukien määrään.
Nuorten ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi
- Etuusjärjestelmää pitäisi olla yksinkertaisempi.
- Tukia pitäisi kohdistaa esimerkiksi lapsiperheille, iäkkäille, sairaille, vähävaraisille ja opiskelijoille.
- Mielenterveys- ja terveyspalveluihin pääseminen pitäisi turvata.
- Perustulo pitäisi ottaa käyttöön.
- Perheenjäsenten tai puolison tulot eivät saisi vaikuttaa tukiin merkittävästi.
- Lahjat ja säästöt eivät saisi vaikuttaa etuuden tasoon.
- Lapsilisä pitäisi sitoa huoltajan tuloihin.
- Lapsilisää pitäisi maksaa 18 ikävuoteen saakka.
- Etuuksista pitäisi tiedottaa tehokkaammin.
- Etuuksien pitäisi kannustaa enemmän työssäkäyntiin.
Suurin osa nuorista odottaa unelmiensa toteutuvan
Omien talousvaikeuksien lisäksi nuoret pelkäsivät perheensä talouden horjumista. Nuorten kokemat taloushuolet liittyivät epäluottamukseen sosiaaliturvan riittävyydestä.
Lisäksi kyselyn avovastauksissa nuoret kertoivat etenkin mielenterveystyöhön liittyvistä ongelmista. Jotkut vastanneista totesivat esimerkiksi, että mielenterveyspalveluihin on vaikeaa päästä, terapian kustannukset ovat suuria eikä tukia pystytä kohdentamaan tarpeeksi niitä tarvitseville.
Elina Pekkarisen mukaan tulevaisuudessa olisi tärkeintä keskittyä lasten ja nuorten elintason ja hyvinvoinnin parantamiseen. Raportin mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista (80 %) suhtautuu tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa myönteisesti ja odottaa unelmiensa toteutuvan.
”Ensiarvoisen tärkeää on se, että jokainen lapsi kokee pystyvänsä vaikuttamaan elämänkulkuunsa. Se on mahdollista toteuttaa, jos kaikki ottavat tämän tavoitteen vakavasti”, Pekkarinen summaa.
Lapsiasiavaltuutettu vastaa: millainen sosiaaliturva kannattelisi nuoria paremmin?
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisnuoret itsenäistyvät varhain, alle 20-vuotiaina, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Siksi heistä monet tarvitsevat taloudellista tukea arjen perustarpeisiin ja opiskeluun. Esimerkiksi opintotuki, opintolaina ja asumistuki ovat nuorille tärkeitä sosiaaliturvaetuuksia.
”Lisäksi nuorilla on valitettavan paljon terveysongelmia etenkin mielenterveyden puolella, mikä saattaa edellyttää sairaudenaikaista tukea ja ohjausta kuntoutukseen, kuten Kelan korvaamaan terapiaan.”
Erityisen paljon tukea tarvitsevat Pekkarisen mukaan nuoret vanhemmat, joiden saamat perhe-etuudet voivat jäädä pieniksi.
Viime vuoden aikana suomalaisista 18–24-vuotiaista noin joka seitsemäs sai perustoimeentulotukea vähintään yhdeltä kuukaudelta. Nuorilla toimeentulotuen tarve on tosin tavallisesti lyhytaikaista.
”Toimeentulotuki ei ole työntekoon kannustava etuus. Nuoresta asti olisikin hyvä saada myönteisiä kokemuksia työnteosta ja sen kannattavuudesta – myös opintojen tai perheellistymisen aikana.”