Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
4.12.2020

Sosiaaliturvan kauneuskilpailu, osa 3: Brasilia – Tuleeko Etelä-Amerikan talous­jätistä myös sosiaali­turvan suurvalta?

Brasilia sääti ensimmäisenä maailmassa perustulon mahdollistavan lain, mutta sitä on hyödynnetty toistaiseksi vain yksittäisissä hankkeissa. Nyt Brasilia tavoittelee koronaepidemian vauhdittamana täysimittaista perustuloa.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Satu Karppinen
Kuvassa on railo tai puu jonka toisella puolella hyvinvoiva perhe ja toisella puolella yksinäiset hahmot. Lisäksi Brasilian lippu.

Brasilian hallitukset ovat käynnistäneet useita edistyksellisenä pidettyjä sosiaaliturvahankkeita. Hankkeiden toteutuksessa on kuitenkin ollut maan erityispiirteistä johtuvia haasteita.

Brasilian sosiaaliturvamalli on yhtä monimuotoinen kuin koko maa muutenkin. Etelä-Amerikan suurimmalla maalla on valtavia luonnonvaroja ja koko maailman kannalta tärkeät sademetsät hallittavanaan, mutta haasteena ovat velkaantuminen, taloudellinen eriarvoisuus ja korruptio.

Brasilian sosiaaliturva perustuu työsuhteisiin ja yrittäjätuloon. Vakuutuspohjaiset etuudet maksetaan kansallisesta sosiaaliturvarahastosta suhteessa palkkaan tai yrittäjätuloon.

Brasilia pyrkii monen muun maan tapaan yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmäänsä. Maassa on viimeisen 30 vuoden aikana tehty sosiaaliturvaan yli 200 lakimuutosta ja 400 asetusmuutosta.

Uraauurtava perustulomalli tulossa?

Vuoden 2020 koronakriisi paljasti Brasilian sosiaaliturvan heikon kohdan. Köyhimmät asukkaat jäävät taloudellista tasa-arvoisuutta edistävistä hankkeista huolimatta yhä ilman tarpeellisia tukia.

Syynä on muun muassa se, etteivät kaikkein köyhimmät ole tietoisia etuuksista tai he eivät ole sosiaalivakuutuksen asiakasrekisterissä.

Tilannetta aiotaan nyt paikata koko kansaa koskevalla perustulomallilla.

”Kongressiin kohdistuu kova paine tilapäisen koronatuen ulottamiseksi valtakunnalliseksi perustulomalliksi. Tämä olisi uraauurtavaa Brasilian tiukasti tarveharkintaisessa järjestelmässä”, kuvailee brasilialainen sosiaaliturvan asiantuntija ja tutkija Luiz Henrique Alonso de Andrade.

Koronatuen piirissä oli vuoden 2020 joulukuuhun mennessä noin 50 miljoonaa ihmistä.

Koronaepidemia kurittaa kehittyvää taloutta

Brasilia on yksi viidestä kehittyvästä BRICS-maasta, joiden vaikutusvalta maailmantaloudessa kasvaa koko ajan. Viisikon muut jäsenet ovat Etelä-Afrikka, Intia, Kiina ja Venäjä.

Sosiaaliturva rahoitetaan työ- ja yrittäjätulolla

  • Brasilia on maailman yhdeksänneksi suurin talous. Maan bruttokansantuote on 1 989 miljardia euroa ja asukasmäärä yli 210 miljoonaa.
  • Valtavasta taloudestaan ja luonnonvaroistaan huolimatta Brasilia on erittäin velkaantunut valtio. Valtion velkojen suhde bruttokansantuotteeseen on 98.
  • Sosiaaliturvan rahoittavat pääosin työnantajat ja työntekijät. Työntekijöiden ja yrittäjien rahoitusosuus on henkilöä kohti keskimäärin 11 prosenttia tuloista.
  • INSS eli Instituto Nacional do Seguro Social vastaa sosiaalivakuutuksesta.
  • Brasiliassa vahvistettiin vuonna 2004 ensimmäisenä maailmassa laki, joka mahdollistaa perustulon. Lakia on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa, kuten vuonna 2004 käynnistyneessä Bolsa Famíliassa.

BRICS-maiden tulevaisuuden menestyksen ratkaisee muun muassa se, miten nämä suuren väkiluvun maat selättävät vuoden 2020 suurimman haasteen, koronapandemian. Epidemian taloudelliset vaikutukset haastavat myös Brasilian sosiaaliturvamallin.

Bolsa Família kannustaa kouluttautumaan

Brasilian hallitukset ovat jo pitkään vuorollaan pyrkineet vähentämään eriarvoisuutta. Brasilia oli vuonna 2004 ensimmäinen maa, jonka hallitus ajoi läpi perustulon sallivan lakimuutoksen.

Presidentti Lula da Silvan vuonna 2004 käynnistämä Bolsa Família oli ensimmäinen uuden lain puitteissa toteutettu hanke. Sen tavoitteena ovat hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen suorilla tulonsiirroilla sekä kannustaminen koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Tuen saamisen edellytyksenä on muun muassa, että perheet käyvät säännöllisissä terveystarkastuksissa ja rokotuksissa sekä huolehtivat lastensa peruskoulutuksesta.

YK:n ja Brasilian hallituksen perustama yhteistyöorganisaatio International Policy Centre for Inclusive Growth on arvioinut selvityksessään, että Bolsa Família on vähentänyt eriarvoisuutta 20 prosentilla verrattuna vuoteen 2001.

Bolsa Família -tukea saa vuoden 2020 aikana noin 14 miljoonaa perhettä.

Perheistä pidetään huolta tarveharkintaisilla etuuksilla

Brasilian vakuutuspohjaisista sosiaaliturvaetuuksista valtaosa on henkilökohtaisia ja tarveharkintaisia. Tulorajat ovat tiukkoja, ja harkinnanvaraisuus tekee Alonso de Andraden mukaan etuuksien hakemisesta byrokraattista.

Perhekohtaisia etuuksia ovat muun muassa äitiysraha ja perhe-eläkkeet.

Perheet voivat saada sosiaalivakuutuksesta lisäksi toimeentulotukea muistuttavaa perhekohtaista tukea. Sitä myönnetään työssä oleville perheille, joiden yhteenlasketut tulot ovat enintään 220 euroa kuukaudessa eli vähän yli maan vähimmäispalkan.

Perheet voivat saada tukea myös vammaisten tai iäkkäiden perheenjäsenten elatukseen, jos tulot eivät muuten riitä heistä huolehtimiseen.

Eläkeläisköyhyyden riski painaa

Brasilian nykyinen vakuutuspohjainen järjestelmä ei Alonso de Andraden mukaan ota kuitenkaan riittävästi huomioon pienituloisia. Vakuutuspohjaisia etuuksia ei esimerkiksi voida maksaa, jos ne jäisivät alle vähimmäispalkan, vaikka siitä olisikin apua köyhyysrajalla elävälle.

Nykyjärjestelmässä on hänen mukaansa muitakin ristiriitaisia piirteitä, jotka ruokkivat eriarvoisuutta. Nykyisellään esimerkiksi Brasilian yksityisen sektorin eläkejärjestelmä altistaa eläkeläisköyhyydelle.

Vuoden 2019 eläkeuudistuksen jälkeen eläkeläiset jäivät keskimääräisen tulokertymän perusteella laskettavan eläkkeen varaan. Se voi pienituloisella jäädä todella niukaksi.

Pienituloiset menettivät samalla tilaisuuden jäädä varhaiseläkkeelle, ellei heillä ole säästöjä. Alonso de Andrade muistuttaa, että odotettavissa oleva elinikä vaihtelee Brasiliassa huomattavasti. Varhainen jääminen eläkkeelle voisi parantaa raskasta työtä tehneen elämänlaatua ja jopa pidentää elinikää.

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ei miellytä kaikkia

Sosiaaliturvaan on kasvanut kiinni myös kulttuurisia erityispiirteitä. Yksi hankalimmista on sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa avustavien despachantien rooli. Nimike tarkoittaa huolitsijaa ja periytyy ajoilta, jolloin Brasilian satamissa käytiin vilkasta kauppaa ja muun muassa myytiin orjia.

Despachantet eli avustajat auttavat maksua vastaan sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa ja niihin liittyvässä neuvonnassa. Moni avustaja käyttää asemaansa hyväksi ja pyrkii myös estämään sosiaaliturvan yksinkertaistamisen.

Etuuksien hakemisen automatisointi ja toimivat asiakasrekisterit veisivät despachanteilta leivän. Historian raskas taakka painaa maata siis vieläkin.

Miksi eriarvoisuutta yhä on?

Voisiko Suomen sosiaaliturvan uudistamiskomitea sitten ottaa Brasiliasta oppia eriarvoisuuden torjunnassa?

”Puhumme nyt maailman yhdeksänneksi suurimmasta mutta samalla yhdeksänneksi epätasa-arvoisimmasta valtiosta”, Alonso de Andrade muistuttaa.

Brasilia poikkeaa mittakaavaltaan Suomesta, kärsii korruptiosta sekä köyhyydestä ja on tietojärjestelmien kehityksessä Suomea jäljessä.

Ehkä jotain opittavaa kuitenkin on.

”Uuden sosiaaliturvamallin pitäisi ainakin Brasiliassa olla riittävän porrastettu, jotta köyhimmät hyötyisivät”, hän lisää.

Sosiaaliturvan rahoitus on Alonso de Andraden mukaan Brasilian suurin haaste tulevaisuudessa. Vuoden 2019 lopussa yli 40 prosenttia työntekijöistä jätti verot ja sosiaaliturvamaksut maksamatta.

Se kertoo Alonso de Andraden mukaan myös siitä, että sosiaaliturvajärjestelmään ei luoteta muun muassa tukien harkinnanvaraisuuden vuoksi.

Ammattiliittojen heikkeneminen ja alustatalouden nousu ovat vauhdittaneet tätä kehitystä.

”Jos yhä useampi työntekijä toimii epävirallisilla työmarkkinoilla, se on järjestelmälle kova isku”, hän lisää.

Alonso de Andrade toivoo, että Brasilian sosiaaliturva rahoitettaisiin jatkossa pääasiassa verotuloilla.

Jos Brasilia päättää ottaa käyttöön jonkinlaisen verorahoitteisen perustulomallin, sillä voi olla merkittäviä seurauksia niin kansainvälisesti kuin Brasilian itsensä kannalta. Parhaimmillaan Brasilia voisi esimerkin voimalla rohkaista muitakin maita eriarvoisuutta purkaviin uudistuksiin.

Brasilian sosiaaliturvan plussat ja miinukset

+ Brasiliassa on parannettu köyhien lasten ja nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja opiskeluun. Näillä pitkän tähtäimen kehityshankkeilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta.

+ Brasiliassa on jokseenkin kattava eläkejärjestelmä, joka muodostuu julkisista ja yksityisistä vakuutuksista. Vaikka eläkkeen taso ei välttämättä ole korkea, sen piirissä on lähes 90 prosenttia väestöstä.

 

‒ Edistyksellisistä sosiaaliturvahankkeista huolimatta eriarvoisuus on Brasiliassa yhä iso ongelma. Varakkaimman väestönosan tulot ovat jopa 33 kertaa suuremmat kuin köyhimmän puolikkaan. Kaikki tukea tarvitsevat eivät ole asiakasrekistereissä, eivät osaa hakea etuuksia tai eivät niistä tiedä.

‒ Monet etuuksista ovat harkinnanvaraisia, ja niiden myöntäminen riippuu viime kädessä etuuskäsittelijästä. Monimutkainen ja byrokraattinen järjestelmä altistaa keinottelulle ja korruptiolle.

Lue sarjan muut osat:

Ruotsi näytti pitkään muille mallia sosiaaliturvan järjestämisessä

Näin Saksa kukisti työttömyyden

Pienet menot, suuret tuloerot – Etelä-Korean sosiaaliturva palvelee taloutta

Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä

Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi

”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan

Britannia: sosiaaliturva­uudistus jäi torsoksi

Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?

Mistä mittarit sosiaaliturvan kauneuskilpailuun?

Belgia sijoitti sosialiturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet