Kun perhevapaauudistusta lähdettiin valmistelemaan, sille asetettiin merkittäviä tavoitteita. Yksi keskeisimmistä oli se, että perhevapaat jakautuisivat vanhempien kesken entistä tasaisemmin.
Kun uudistuksen voimaantulosta on reilu vuosi, näyttää kuitenkin siltä, että valtaosa isistä on luovuttanut heille kiintiöityjä vanhempainpäivärahapäiviään toiselle vanhemmalle, kertoo vastaava suunnittelija Johanna Aholainen Kelan perhe-etuusryhmästä.
Tämä ei hänen mukaansa tullut Kelan asiantuntijoille yllätyksenä.
”Lainvalmisteluvaiheessa arvioitiin, että noin 10 prosenttia perheistä jakaa vapaat tasan, ja siltä suunta nyt näyttääkin. Oletuksena ei ollut, että perhevapaiden käyttö muuttuisi merkittävästi heti, vaan pikkuhiljaa.”
Kunnollisia lukemia perhevapaauudistuksesta saadaan vasta vuoden kuluttua
Isien perhevapaiden käyttö on hitaasti kasvava trendi, jota perhevapaauudistus saattaa vahvistaa.
”Kuitenkin tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa, onko uudistuksen tavoitteisiin päästy”, sanoo Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen.
Kela tutkii uudistuksen vaikutuksia rekisteriaineiston pohjalta. Se antaa tietoa siitä, miten päivärahapäiviä käytetään.
Tilaston mukaan 12,5 prosenttia tammi-elokuussa 2022 maksetuista vanhempainpäivärahapäivistä maksettiin miehille. Vastaavana ajanjaksona vuonna 2023 päivärahoista 14,9 prosenttia maksettiin miehille.
Lukemista ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä uudistuksen tuloksista, koska vuonna 2023 on maksettu sekä uuden että vanhan järjestelmän mukaisia etuuksia. Lisäksi niilläkin perheillä, joissa lapsi on syntynyt uudistuneeseen malliin ensimmäisten joukossa syyskuussa 2022, on vielä vuosi aikaa käyttää päivärahapäiviä.
”Kunnollisia lukemia uudistuksen vaikutuksista saadaan vasta syksyllä 2024”, Miettinen sanoo.
Rekisteriaineiston lisäksi uudistuksen vaikutuksia seurataan kyselytutkimusten avulla. Keväällä 2022, ennen perhevapaauudistuksen voimaantuloa, Kela ja THL tekivät 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmille kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin perhevapaiden käyttöön liittyviä valintoja.
”Kysely on tavoitteena toistaa vuonna 2025 tai 2026, jolloin aineistoja vertailemalla voidaan arvioida esimerkiksi sitä, miten uudistus on vaikuttanut asenteisiin”, Miettinen kertoo.
Perhevapaauudistus on lisännyt joustojen käyttöä
”Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken oli vain yksi uudistukselle asetetuista tavoitteista”, Johanna Aholainen muistuttaa.
Jo nyt on hänen mukaansa nähtävissä, että lakimuutoksilla perhevapaisiin on saatu toivottua joustoa, joka helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
”Ennen kaikki vanhempainrahat saatettiin hakea yhdellä hakemuksella, mutta nykyään niitä haetaan lyhyissäkin pätkissä. Varsinkin henkilöt, jotka eivät ole vakituisessa palkkatyössä, voivat vuorotella lastenhoitoa ja työntekoa jopa viikkotasolla.”
Myös osittaisen vanhempainrahan käyttö on uudistuksen myötä lisääntynyt. Etuus mahdollistaa osa-aikatyön ja osittaisen vanhempainvapaan yhdistämisen.
Aikaisemmin osittaista vanhempainrahaa käytti vajaa 200 perhettä vuosittain, mutta elokuussa 2023 sitä käytti jo 641 perhettä. Prosentuaalinen kasvu on suuri, Aholainen sanoo.
”Joustoja käytetään nykyään entistä enemmän, ja siltä osin uudistuksen tavoitteet ovat onnistuneet”, hän summaa.
Tarvitaan perhevapaiden lisäksi muitakin uudistuksia
Tasa-arvon kehittäminen työ- ja perhe-elämässä ei voi jäädä vain perhevapaauudistuksen varaan, muistuttavat Aholainen ja Miettinen.
Muutoksia tarvitaan myös muun muassa työehtosopimuksiin. Vanhempainvapaiden alkuun tuleva pidempi palkallinen jakso on monilla aloilla selvästi pidempi äidille kuin ei-synnyttävälle vanhemmalle.
”On aloja, joissa isän palkallinen vapaa on lyhyt tai sitä ei ole lainkaan. Tämä voi vaikuttaa perheiden valintoihin. Usein taloudelliset syyt mainitaan ensimmäiseksi, kun tiedustellaan syitä sille, miksi isä tai toinen vanhempi ei käytä vapaitaan”, sanoo Miettinen.
Miettisen ja Aholaisen mukaan tähän tarvittaisiin parannus, kun työehtosopimuksista neuvotellaan.
”Pahoin pelkään, ettei parannuksia seuraavalla kierroksella tule”, Aholainen sanoo.
Toisaalta uudistustyötä ei tulisi jättää pelkkiin perhevapaisiin. Aholaisen mukaan seuraavaksi tulisi ottaa tarkasteluun lastenhoidon tukien eli kotihoidon tuen, joustavan ja osittaisen hoitorahan ja yksityisen hoidon tukien uudistus. Näitä päivittämällä vanhempia voitaisiin kannustaa jakamaan lastenhoitoa tasaisemmin myös vanhempainvapaan jälkeen.
”Tasa-arvon näkökulmasta on ongelmallista, että äidit käyttävät noin 90 prosenttia lastenhoidon tuista. Tukia tulisi uudistaa niin, että ne kannustaisivat myös isiä lyhentämään työaikaansa, jos perheessä on leikki- tai kouluikäisiä lapsia.”
Muokattu 26.10. klo 11.19: täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan, että vanhempainpäivärahoista maksettiin tammi-elokuussa 2023 yhteensä 14,9 prosenttia miehille.