Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
19.5.2021

Sosiaaliturvan kauneuskilpailu osa 10: Ruotsi näytti pitkään muille mallia sosiaaliturvan järjestämisessä

Ruotsin kattava sosiaaliturvajärjestelmä on toiminut mallina monille Suomessakin toteutetuille uudistuksille. Erityisesti maa on kunnostautunut perhevapaiden joustavuudessa. Viime vuosina länsinaapuri on kuitenkin ryhtynyt tekemään sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden noston nimissä.
Teksti Matti Remes | Kuvat Satu Karppinen
Kuvassa vanhempi ja lapsi istuvat taalainmaanhevosen selässä ja toinen vanhempi kulkee edellä salkku kädessä. Taustalla on kaupungin siluetti ja iäkäs henkilö kävelykepin kanssa sekä tummaihoinen henkilö haravan kanssa.

Ruotsin perhevapaajärjestelmän keskeinen piirre on joustavuus.

Ruotsalainen kansankoti tunnetaan maailmalla hyvinvointivaltion edelläkävijänä. Läntisestä naapurista on otettu meilläkin usein mallia sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisessa.

”Ruotsi on tehnyt vuosikymmenien varrella uudistuksia ja perustanut etuuksia, joita on otettu vuosien viiveellä käyttöön Suomessa. Joissakin asioissa Ruotsi on ollut meitä vuosikymmeniä edellä. Näin on esimerkiksi perhevapaissa”, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo.

Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmään perehtyneen Tervolan väitöskirjassa käsiteltiin perhevapaajärjestelmän eroja Ruotsin ja Suomen välillä. Parhaillaan hän tekee Ruotsin toimeentulotuesta selvitystä, jonka löydöksistä voisi olla apua myös Suomen toimeentulotuen kehittämisessä.

Perhevapaiden tasapuolisen jaon mallimaa

Sukupuolten tasa-arvon mallimaana pidetty Ruotsi on panostanut jo pitkään siihen, että molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaajärjestelmän etuuksia mahdollisimman tasapuolisesti. Isät ovat voineet pitää pappaledigin eli jäädä kotiin hoitamaan pientä lastaan jo vuodesta 1974.

Vanhempainpäivärahaa maksetaan kustakin lapsesta 480 päivän ajan. Ensimmäisen 390 päivän ajan vanhempainraha on ansiosidonnaista. Viimeisten 90 päivän ajan saa alemman korvauksen.

Tästä kummallekin vanhemmalle on 90 päivän kiintiö, joka on pakko pitää. Loput päivät perhe voi jakaa haluamallaan tavalla.

Tasa-arvoon pyrkimisestä huolimatta naiset käyttävät yhä suurimman osan vanhempainvapaista.

Vapaata hakevien isien määrä on kasvanut, mutta vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan heidän osuutensa myönnetyistä vanhempainpäivärahoista oli edelleen vain 28 prosenttia. Tämä oli tosin huomattavasti enemmän kuin Suomessa, jossa vastaava osuus oli kymmenen prosenttia.

Tervolan mukaan ruotsalaisen perhevapaajärjestelmän keskeinen piirre on äärimmäinen joustavuus. Vanhemmilla on esimerkiksi oikeus siirtyä tekemään 75-prosenttista työaikaa, kunnes lapsi on täyttänyt kahdeksan vuotta.

”Tämän vuoksi äitien osa-aikatyö on Ruotsissa hyvin yleistä, kun taas Suomessa perhevapailta siirrytään usein kokoaikaiseen työhön.”

Ruotsi on tiukentanut etuuksien ehtoja

Kahden naapurimaan sosiaaliturvajärjestelmissä on paljon yhtäläisyyksiä. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana kehitys on kuitenkin mennyt hieman eri suuntiin.

”Etenkin porvariallianssin hallituskausilla Ruotsissa heikennettiin esimerkiksi työttömyysturvan tasoa ja kestoa. Suomessa yleinen suunta 2010-luvulla on ollut toiseen suuntaan, vaikka Sipilän hallituksen aikana sosiaaliturvaa jonkin verran leikattiinkin”, Tervola vertailee.

Takavuosina Ruotsi tuli tunnetuksi varsin avokätisestä sosiaaliturvastaan, mutta sittemmin tilanne on muuttunut. Monessa asiassa etuuksien saamisen ehdot ovat nykyisin Suomea tiukemmat. Esimerkiksi työttömiltä työnhakijoilta on jo pitkään vaadittu enemmän aktiivisuutta kuin meillä.

Tuloerot kasvaneet jo pitkään

Tuloerot ovat kasvaneet Ruotsissa 1980-luvulta lähtien kovaa vauhtia. Vuonna 2019 suhteellisen köyhyyden rajan (60 % mediaanitulosta) alitti 15 % ruotsalaisista. Suurin ryhmä tässä olivat iäkkäät, yli 80-vuotiaat naiset, joista 40 % eli köyhyysrajan alapuolella. Iäkkäiden eläkeläisten heikkoon tilanteeseen on kiinnittänyt huomiota pienimuotoiseksi ilmiöksi Ruotsissa noussut Tantpatrullen-liike (”tätivartio”), joka peräänkuuluttaa eläkeläisten oikeutta tulla toimeen eläkkeellään.

Myös maahanmuutto vaikuttaa tulotasoon. Erot Ruotsissa syntyneiden ja muualla syntyneiden ansiotuloissa ovat selkeät. Heikoimmin ansaitsevat 29–64-vuotiaat, afrikkalais- tai aasialaistaustaiset työntekijät, jotka ovat asuneet Ruotsissa alle 10 vuotta.

Ruotsi aktivoi työttömiä työllistymään

Ruotsin työttömyysprosentti on pysytellyt viimeiset parikymmentä vuotta kuuden ja kahdeksan prosentin välissä. Koronapandemian aikana se on tosin noussut hiukan ja oli maaliskuussa 2021 yhdeksässä prosentissa.  

Ruotsalaisen työttömyysturvan ansiosidonnainen tuki on pääpirteissään samanlainen kuin Suomessakin.

”Ruotsissa tuen taso on lähtökohtaisesti korkeampi, mutta se on porrastettu keston mukaan ja kesto on lyhyempi.”

Ansiosidonnaisen ehtona on saman tyyppinen työssäoloehto kuin Suomessakin sekä vähintään 12 kuukautta kestänyt jäsenyys työttömyyskassassa. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada 300 arkipäivää. Jos vanhemmalla on alle 18-vuotiaita lapsia, maksuun voi saada 150 päivän pidennyksen.

Päiväraha on ensimmäisten sadan päivän ajan 80 prosenttia aiemmista ansiotuloista (kuitenkin korkeintaan 910 Ruotsin kruunua päivässä). Loppujen 200 päivän ajan päiväraha putoaa 70 prosenttiin (kuitenkin enintään 760 kruunua päivässä).

Työttömyyskassaan kuulumattomatmutta työssäoloehdon täyttävät työttömät saavat peruspäivärahaa, joka on korkeintaan 365 kruunua päivässä.

Tervolan mukaan Ruotsissa toimeentulotuki toimii myös työttömyysturvana erityisesti pitkäaikaistyöttömille.

”Suomessa työmarkkinatuki on pääasiallinen etuus pitkäaikaistyöttömille, mutta Ruotsissa ei ole sen kaltaista tukimuotoa.”

Vähän vastaava etuus Ruotsissa on aktivitetsstöd. Tätä aktivointitukea voi saada työtön työnhakija, joka osallistuu esimeriksi työharjoitteluun tai muuhun työllistämistä edistävään toimintaan.

”Ruotsin työttömyysturvassa heijastuu aktivoivampi ote kuin Suomessa”, Tervola huomauttaa.

Ruotsissa käytetään Suomea huomattavasti enemmän palkkatukea, jota myönnetään työnantajille työttömän palkkauskustannuksiin. Sen avulla halutaan edistää työllistymistä etenkin silloin, kun työnhakijalla on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on työssä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.

Toimeentulotuen saamisessa tiukat ehdot

Suomen tavoin myös Ruotsissa toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Ennen sen saamista selvitetään mahdollisuus muiden sosiaaliturvaetuuksien käyttöön. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Turvatun vähimmäistoimeentulon taso perustuu valtion asettamiin normeihin, mutta kunnan sosiaalitoimi harkitsee toimeentulotuen myöntämisen tapauskohtaisesti. Tuki myönnetään pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan.

Tuki koostuu perustoimeentulotuesta ja muihin elinkustannuksiin tarkoitetusta tuesta (försörjningsstöd, bistånd för livsföringen i övrigt).Perustoimeentulotuki on tarkoitettu kotitalouden toistuviin menoihin, kuten ruokaan, vaatteisiin ja kulutustavaroihin. Muihin elinkustannuksiin tarkoitettu tuki on satunnaisiin menoihin, kuten silmälaseista, hammashoidosta ja lääkärikuluista aiheutuviin menoihin.

Suomen tavoin Ruotsissakin lähtökohtana on, että henkilön tulee turvata toimeentulonsa lähtökohtaisesti säästöillä tai omaisuutta myymällä ennen kuin hänelle voidaan myöntää toimeentulotukea. Ruotsissa ehdot ovat kuitenkin tiukemmat.

Suomessa tuen saaja voi asua omistamassaan asunnossa, mutta Ruotsissa hän voi joutua myymään sen, jos tuen tarve pitkittyy.

”Myös auton voi joutua myymään tuen saamiseksi, ellei se ole välttämätön liikkumisen kannalta.”

Ruotsi maksaa asumistukea vain nuorille, lapsiperheille ja eläkeläisille

Asumistukijärjestelmä on Ruotsissa Suomea rajatumpi, sillä asumistukea myönnetään vain 18–29-vuotiaille, lapsiperheille, eläkeläisille, sairaille ja osatyökykyisille.

”Vaikkapa yli kolmikymppiset työkykyiset yksin asuvat tai pariskunnat eivät saa asumistukea, mutta heidän asumismenojaan on mahdollista kattaa toimeentulotuella. Ruotsissa varallisuus myös vaikuttaa eri asumistukiin laajasti.”

Vertailussa yleinen asumistuki – Suomen asumistuki mainettaan parempi

Sairaille ja osatyökykyisille on oma tukimuotonsa, joka kattaa asumismenoja.

”Toisin kuin Suomessa, asumisen tuki on Ruotsissa pirstoutunut moniin eri tukimuotoihin”, Tervola summaa.

Kiinteää eläkeikää ei ole määritelty

Ruotsin eläkejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: valtion yleisestä eläkkeestä, työnantajan työmarkkinaeläkkeestä ja mahdollisista omista eläkesäästöistä. Yleinen eläke perustuu kaikkiin elämän aikana kertyneisiin tuloihin ja se koostuu useista eri osista, esimerkiksi tuloperusteisesta eläkkeestä (inkomstpension), rahastoeläkkeestä (premiepension) ja takuueläkkeestä (garantipension).

Eläkkeen perusteena olevista tuloistasi eli palkkatulosta ja muista veronalaisista etuuksista siirretään vuosittain yleiseen eläkkeeseen 18,5 prosenttia.

Valtaosa eläkemaksusta ohjataan tuloperusteiseen eläkkeeseen. Pienituloinen voi lisäksi olla oikeutettu takuueläkkeeseen.

Ruotsissa ei ole kiinteää eläkeikää. Henkilö voi itse päättää, minkä ikäisenä hän alkaa nostaa täysimääräistä eläkettä tai sen osia. Eläkettä voi alkaa nauttia aikaisintaan siinä kuussa, jolloin täyttää 62 vuotta.

Eläkkeenmaksun alkamisajankohta vaikuttaa suuresti eläkkeen suuruuteen. Vuodesta 2020 alkaen työntekijällä on ollut oikeus työskennellä 68-vuotiaaksi asti ja vuodesta 2023 alkaen 69-vuotiaaksi asti. Tämän jälkeenkin voi jatkaa työskentelyä, mutta tähän tarvitaan työnantajan suostumus.

Tuloerojen repeäminen loi väliinputoajien ryhmiä

Tuloerot ovat Ruotsissa kasvaneet monipuolisesta etuusjärjestelmästä huolimatta. Vaikka pitkällä aikavälillä pienituloisempienkin reaalitulot ovat kasvaneet, ne ovat kasvaneet selvästi vähemmän kuin korkeampien tuloluokkien. Hyvinvointivaltioon on muodostunut oma väliinputoajien ryhmänsä, muun muassa yksi asuvat eläkeläiset ja äskettäin muualta Ruotsiin muuttaneet.  

Täytyy kuitenkin muistaa, että tästä huolimatta Ruotsi pärjää useilla mittareilla mitattuna monia muita maita paremmin. Näin kertoo esimerkiksi OECD:n Better Life Index. Ainakin ruotsalaiset itse ovat tyytyväisiä elämäänsä ja antavat sille arvosanan 7,3 asteikolla 0–10, kun OECD-maiden keskiarvo on 6,5.

Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmän plussat ja miinukset

+ Perhevapaat jakautuvat tasaisemmin isien ja äitien välillä kuin Suomessa.

+ Perhevapaajärjestelmä on joustava ja mukautuu perheiden erilaisiin tilanteisiin.

+ Työttömyysturvajärjestelmä kannustaa ja aktivoi työttömiä hakemaan työtä.

– Työttömyysturvan tasoa ja kestoa on viime vuosina heikennetty.

– Toimeentulotuen saamisen ehdot ovat tiukat. Omistusasunnon tai auton voi joutua myymään tuen saamiseksi.

– Asumistukijärjestelmä on Suomea rajatumpi. Sitä myönnetään vain nuorille, lapsiperheille, eläkeläisille, sairaille ja osatyökykyisille

Jutun lähteinä on käytetty myös Ruotsin vakuutuskassan (Försäkringskassan), Työttömyyskassojen yhteisjärjestön (Sveriges a-kassor) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun verkkosivuja.

Lue sarjan muut osat:

Suomessa maailman kattavin sosiaaliturva polkee paikallaan

Näin Saksa kukisti työttömyyden

Pienet menot, suuret tuloerot – Etelä-Korean sosiaaliturva palvelee taloutta

Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä

Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi

”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan

Britannia: sosiaaliturva­uudistus jäi torsoksi

Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?

Belgia sijoitti sosiaaliturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?

Mistä mittarit sosiaaliturvan kauneuskilpailuun?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet