Britannian Universal Credit yhdistää saman sateenvarjon alle kuusi aiempaa sosiaaliturvan tukimuotoa. Massiivinen sosiaalipoliittinen uudistus käynnistyi vuonna 2010.
Universal Credit yhdistää saman sateenvarjon alle kuusi aiempaa sosiaaliturvan tukimuotoa.
Universal Creditiin sulautuivat vanhoista etuuksista asumistuki, palkkatuki, toimeentulotuki, ansiosidonnainen työttömyysturva, Suomen lapsilisää vastaava etuus sekä elatusapu. Universal Creditiä voidaan siis kutsua eräänlaiseksi yleistueksi.
Vuoden 2020 loppuun mennessä tuen piirissä oli 4,6 miljoona kotitaloutta.
Rajua kritiikkiä lapsiperheiden köyhyydestä
Yleistuki on kohdannut takaiskuja ja saanut runsaasti kritiikkiä osakseen. Köyhyys on lisääntynyt, vaikka sen piti vähentyä.
Etuuksien hakemiseen tarkoitetun tietojärjestelmän luominen on kangerrellut. Tuen saajat ovat joutuneet odottamaan etuuksiaan kohtuuttoman kauan.
Päättäjät ovat muuttaneet aikatauluja, kiristäneet etuuden ehtoja ja laskeneet tuen tasoa. Esimerkiksi perheen kokoon nähden liian iso asunto estää tuen saannin. Tätä ilmiötä kutsutaan makuuhuoneveroksi.
Noin 66 miljoonasta britistä arviolta liki viidennes elää köyhyydessä. Heistä 4,5 miljoonaa on lapsia.
Noin 66 miljoonasta britistä arviolta liki viidennes elää köyhyydessä. Heistä 4,5 miljoonaa on lapsia.
Keskimäärin 73 punnan (noin 79 euron) viikoittainen yleistuki oli tutkimusorganisaatio IPPR:n mukaan vuonna 2019 noin 12,5 prosenttia brittien mediaanitulosta. Kun Britannian hallinto otti työttömyysturvaetuuden käyttöön vuonna 1948, sen suuruus oli 20 prosenttia mediaanitulosta.
Asetettiinko yleistuelle liian kovat tavoitteet?
Yleistuen käyttöönottoa edelsi vilkas poliittinen keskustelu sosiaaliturvan oikeudenmukaisuudesta sekä kannustavuudesta työhön.
”Sosiaaliturvajärjestelmään liittyvässä keskustelussa nostetaan Britanniassa usein esille sosiaaliturvariippuvuus. Sosiaaliturvan uhkakuvia pidetään jatkuvasti esillä”, kertoo Eläketurvakeskuksen erikoistutkija ja Turun yliopiston vieraileva tutkija Ilari Ilmakunnas.
Liberaali hyvinvointivaltio
- Britannia edustaa hyvinvointivaltioiden luokittelussa liberaalia hyvinvointivaltiota.
- Britannian kuusi merkittävää sosiaaliturvaetuutta yhdistettiin vuonna 2010 Universal Creditiksi eli yleisetuudeksi. Etuudella haluttiin kannustaa työntekoon ja säästää sosiaaliturvakuluissa.
- Britannian sosiaali- ja terveyspalvelujen kruununjalokivi on vuonna 1948 perustettu terveydenhuoltojärjestelmä, joka yhdistää yksityisiä, julkisia ja kolmannen sektorin palveluja. Potilailla on vapaus valita erikoissairaanhoidon palvelut, kunhan ne täyttävät palveluille määritellyt kriteerit.
Universal Creditin päätavoitteena on saada mahdollisimman moni hankkimaan toimeentulonsa työtä tekemällä. Tuen saajia velvoitetaan hakemaan töitä tai muuten edistämään työllistymistään aktiivisesti.
Universal Creditiin kuuluu työllistymistä tukevia palveluita. Jokaiselle työttömälle on nimetty työnhakua tukeva henkilö, jonka kanssa hän etsii työllistymisen mahdollisuuksia.
Britannian työministeriö odotti yleistuen työllistävän 200 000 henkilöä. Britannian valtiontalouden tarkastusvirasto (National Audit Office) arvioi vuonna 2018, ettei yleistuella saavuteta sille asetettua työllisyystavoitetta.
Suomen aktiivimalliin verrattuna Britannian yleistuki on huomattavasti vaativampi. Mikäli hakija ei täytä velvoitteita, tukea voidaan alentaa.
Erityisesti konservatiivinen puolue on pitänyt huolen siitä, että sosiaaliturvasta käyty keskustelu näkyy Universal Creditissä tiukkoina vaatimuksina tuen saajille ja sanktioina väärinkäyttäjille.
Yleislääke kannustinloukkujen poistamiseen?
Yleistuki pienenee reaaliaikaisesti työtulojen kasvaessa. Reaaliaikaisuuden mahdollistaa samankaltainen tulorekisteri kuin Suomessa.
Tulosidonnaisuudella pyritään ehkäisemään kannustinloukkuja. Tuen saajan kannattaa aina ottaa työtä vastaan, koska nettotulot eivät putoa.
Vaikka Universal Credit joustaa samaan tapaan kuin Suomen soviteltu päiväraha, on tukipolitiikassa isoja eroja. Suomessa on useita rinnakkaisia tukimuotoja.
”Suomessa tuet vähenevät eri tavalla, kun tulot kasvavat. Universal Credit laskee sen sijaan tasaisesti, koska on vain yksi etuus, joka pienenee. Tämä yksinkertaistaa työtulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Tästä seuraa myös tuen kannustavuus työntekoon”, sanoo Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Yleistuelta odotettiin säästöjä
Yleistuen yhtenä tavoitteena on ollut Jauhiaisen mukaan myös se, että ne, joilla on oikeus tukeen, myös käyttävät sitä.
Yksinkertaistaminen on ajateltu edistävän tuen käyttöä, sillä monimutkaiset tukimuodot vähentävät tutkitusti tukien hakemista. Tätä tavoitellaan myös Suomen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
Samanaikaisesti Britannian hallitukset ovat ajaneet kovaa kulukuria.
”Uudistus käynnistettiin aikana, jolloin Britannian talous oli tiukoilla. Universal Creditiä käytettiin myös osana valtiontalouden säästöohjelmaa. On haluttu, että se on halvempi malli kuin aiempi sosiaaliturvajärjestelmä”, Jauhiainen sanoo.
Järjestelmän piti Britannian työministeriön laskelmien mukaan säästää aiempaan järjestelmään verrattuna 1,5 miljardin euroa vuoteen 2023 mennessä. Säästöt uhkaavat kuitenkin sulaa kustannuksiin. Yksin järjestelmän perustamiskustannukset olivat vuoteen 2018 mennessä nousseet 11 miljardiin euroon, arvioi Bathin yliopiston professori Jane Millar käydessään Suomessa samana vuonna.
Pienituloisten ongelmat unohtuivat
Yleistuen taso jäi säästöjen vuoksi aiottua matalammaksi. Tuessa on myös muita ominaisuuksia, jotka vaikeuttavat erityisesti pienituloisten perheiden asemaa.
”Päätöksentekijät eivät selvästi ole ymmärtäneet pienituloisten kotitalouksien arkea. Esimerkiksi asumistuki meni aiemmin suoraan vuokranantajalle, mutta nyt se menee tuensaajalle. Tämä voi tuottaa ongelmia”, Ilmakunnas sanoo.
Yleistukea maksetaan kuukausittain, kun tuet aiemmin maksettiin viikoittain tai joka toinen viikko. Britanniassa vuokra maksetaan yleensä viikoittain. Ongelmana voi olla, ettei tukisumma säily tilillä koko kuukauden vuokranmaksua varten.
Yksi kritiikin aihe on myös se, että tuen maksamista joutuu odottamaan kuukauden hakemisen jälkeen.
Tukea on arvosteltu myös perheiden vanhempien tasa-arvon näkökulmasta.
”Universal Credit ei kannusta naisia työntekoon. Tuki maksetaan kotitalouskohtaisesti ja vain yhdelle henkilölle. Lapsiperheissä pitää valita, kumpi on kotona oleva vanhempi ja kumpi käy töissä”, Jauhiainen sanoo.
Suomella ja Britannialla lähes päinvastaiset lähtökohdat
Mitä oppia Britannian yleistuesta voitaisiin ottaa Suomeen? Britannian yleistuen ja Suomen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen päämäärissä on joitakin yhteneväisyyksiä. Kummankin maan päättäjät haluavat kannustaa tukien saajia aktiivisuuteen ja osallisuuteen yhteiskunnassa sekä pyrkivät estämään kannustinloukkujen syntymistä.
Myös tukien yksinkertaistaminen on ollut tavoitteena kummassakin maassa. Se helpottaisi sekä tuen maksajien että tuen saajien elämää.
Ilmakunnaksen mukaan brittijärjestelmää ei voi suoraan ottaa malliksi, koska sen lähtökohtana on viimesijaisuus. Tämä tarkoittaa, että etuutta voi saada vasta silloin, kun muut tulot eivät toimeentuloon riitä.
”Sosiaaliturva on Britanniassa viimesijainen ja tarveharkintainen. Meillä Suomessa eri tulotasoilla olevat ihmiset voivat saada etuuksia”, Ilmakunnas sanoo.
Suomessa vain toimeentulotuki on viimesijainen tuki pienituloiselle. Muun muassa työttömyys-, sairaus- ja vanhempainpäiväraha ovat syyperusteisia. Ansiosidonnainen työttömyysturva on sosiaalivakuutuksen kaltainen.
Ilmakunnas pitää epätodennäköisenä, että nämä etuudet voitaisiin yhdistää samansuuruiseksi tueksi.
”Yksinkertaistaminen on yleisellä tasolla hyvä kehityssuunta. Universal Credit todistaa, että isojakin muutoksia voidaan tehdä, vaikka se ei ole helppoa”, Ilmakunnas sanoo.
”Kun näin isoja muutoksia tehdään, ne pitää suunnitella tarkasti. Pitäisi edetä askel kerrallaan, arvioida vaikutuksia ja sitten mennä seuraavaan vaiheeseen eikä tehdä kaikkea yhdellä kertaa.”
Toinen merkittävä oppi liittyy Ilmakunnaksen mukaan tuensaajien elämän ymmärtämiseen.
”Kun pienituloisia perheitä koskevia uudistuksia tehdään, pitää selvittää ja ymmärtää, miten pienituloiset käyttävät rahojaan arjessa ja kuinka paljon tarvitaan kohtuulliseen vähimmäismääräiseen kulutustasoon.”
Suomessa on Ilmakunnaksen mielestä myös syytä miettiä tarkoin, ovatko tuet yksilö- vai perhekohtaisia. Näin voidaan välttää ainakin vanhempien tasa-arvoisia mahdollisuuksia uhkaavat virheet, joihin britit ovat kompastuneet.
Britannian sosiaaliturvan plussat ja miinukset
+ Britannian vuonna 1948 käynnistynyt terveydenhuoltojärjestelmä (National Health System NHS) on toimivuutensa vuoksi kansallinen ylpeydenaihe. Verovaroin kustannettava terveydenhuolto takaa kansalaisille ilmaiset lääkärikäynnit, sairaalahoidot ja leikkaukset. Kansalaisilla on valinnanvapaus hankkia erikoissairaanhoidon palvelut julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoilta, kunhan ne täyttävät palveluille asetetut vaatimukset.
+ Britanniassa on mahdollisuus jakaa vanhempainvapaata vanhempien kesken. Perheet voivat pitää jaettavaa vanhempainvapaata enintään 50 viikkoa, josta 37 on palkallista.
+ Britannian yleistukeen kuuluu osallistavia työelämäpalveluja. Jokaisella työttömällä on työnhakua tukeva henkilö, joka auttaa työnhaussa.
‒ Britannian yleistuki on vielä keskeneräinen ja sen ominaisuuksia ja tuen tasoa on karsittu merkittävästi alkuperäisistä suunnitelmista. On vaikea arvioida, miten tuki olisi onnistunut, jos se olisi toteutettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Tuen avulla ei ainakaan vuoden 2020 loppuun mennessä ole saavutettu keskeisimpiä päämääriä, kuten työllisyystavoitteita ja säästöjä sosiaaliturvamenoissa. Pienituloisimpien perheiden tilanne on keskimäärin heikentynyt tukea edeltävään aikaan verrattuna.
Lue sarjan muut osat:
Ruotsi näytti pitkään muille mallia sosiaaliturvan järjestämisessä
Näin Saksa kukisti työttömyyden
Pienet menot, suuret tuloerot – Etelä-Korean sosiaaliturva palvelee taloutta
Näin Pohjolan mallioppilas Tanska parantaa työllisyyttä
Viro sijoitti digitaalisiin palveluihin ‒ perusturva jäi ohueksi
”Hyvinvointivaltio on kuollut” ‒ Näin Hollanti teki sosiaaliturvasta osallistavan
Britannia: sosiaaliturvauudistus jäi torsoksi
Brasilia: Tuleeko Etelä-Amerikan talousjätistä myös sosiaaliturva suurvalta?
Belgia sijoitti sosiaaliturvaan – minkälaisia tuloksia tuli?