Suomeen muutti vuonna 2022 lähes 50 000 ihmistä ja Suomesta pois noin 15 300, eli nettomaahanmuutto oli yli 34 000 ihmistä. Myös vuonna 2021 muuttovoitto oli aiempia vuosia selvästi korkeampi eli noin 23 000.
Trendi jatkuu, ja vuonna 2023 edellisvuoden ennätys oli ohitettu selkeästi jo lokakuussa. Määrää kasvattivat jonkin verran ne Ukrainan pakolaiset, jotka ovat hakeneet Suomesta kotikuntaoikeutta. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ei siis heti lasketa mukaan maahanmuuttotilastoihin.
Vuonna 2022 Suomeen muutettiin selvästi eniten Venäjältä, josta Suomeen muutti noin 6 000 ihmistä. Venäjän jälkeen suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Ruotsi, Intia, Viro, Filippiinit, Ukraina ja Turkki.
Työllisyys kasvanut maahanmuuton ansiosta
”Suomen työllisyyden kasvu nojaa maahanmuuttoon”, arvioi tilastotieteilijä Pekka Myrskylä, joka on eläköitynyt Tilastokeskuksen väestötilastojen asiantuntija.
Myrskylän mukaan työllistymistä kannattaa tarkastella äidinkielen mukaan, koska se on pysyvämpi tieto kuin kansalaisuus: yleensä maahan muuttaneet saavat Suomen kansalaisuuden noin viidessä vuodessa.
”2000-luvulla kotimaisia kieliä puhuvien henkilöiden työpaikkojen määrä on vähentynyt vuoteen 2021 mennessä lähes 19 000:lla. Samaan aikaan muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien henkilöiden työpaikkojen määrä on kuusinkertaistunut. Suomessa on nyt 163 000 työllistä vieraskielistä enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa.”
Maahan muuttaneiden työllistyminen on nopeutunut
- Vuosina 2021 ja 2022 Suomeen muuttaneet henkilöt ovat työllistyneet palkkasuhteisiin erityisen nopeasti, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen analyysissa. Kesällä 2022 vuona 2021 maahan muuttaneista noin 60 prosenttia oli palkkatyössä.
- Vuonna 2022 lyötiin ennätys myös suoraan työllistyneissä maahan muuttaneista: heitä oli 20 000, selviää Migrin tilastoista.
- Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) raportissa todetaan, että ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on parantunut selvästi viime vuosina. Ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli vuonna 2016 noin 53 prosenttia ja vuonna 2022 jo 68 prosenttia, todetaan Tilastokeskuksen artikkelissa.
Maahanmuutto paikkaa ikääntyvän yhteiskunnan kestävyysvajetta
Maahanmuuton kokonaisvaikutuksia julkiseen talouteen on ETLAn raportin mukaan vaikea arvioida, koska muuton ajankohdalla ja tulijan ominaisuuksilla on niin suuri merkitys. Se raportista selviää, että tietyillä työvoimapulasta kärsivillä aloilla työskentelevät maahan muuttaneet, kuten lähihoitajat, siivoojat ja linja-autonkuljettajat, maksavat enemmän veroja kuin saavat tulosiirtoja ja hyödyttävät siis julkista sektoria työpanoksensa lisäksi verokertymällä.
Pekka Myrskylä korostaa, että väestörakenteensa takia Suomi tarvitsee työikäisiä tulijoita ennen kaikkea paikkaamaan kestävyysvajetta: väestöstä jo lähes neljännes on yli 65-vuotiaita, ja vuonna 2022 lapsia syntyi vain noin 45 000.
”Näistäkin lapsista 15–20 prosenttia syntyy maahanmuuttajataustaisille vanhemmille”, hän muistuttaa.
Myrskylän laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiinkiin vuosittain vähintään 35 000 tulijaa, jos nykyinen työvoiman määrä halutaan säilyttää.
10 000 tulijaa vastaa noin miljardin vähennystä eläkemaksuihin
Ikääntyvässä yhteiskunnassa myös eläkejärjestelmän rahoituksella on suuri merkitys. Eläketurvakeskuksen vuonna 2022 teettämän eläkebarometrin mukaan valtaosa eli yli 60 prosenttia suomalaisista pitääkin työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona vahvistaa eläkkeiden rahoitusta.
”Näkisin, että maahanmuutto on tällä hetkellä erittäin tärkeä tekijä eläkkeiden rahoitukselle, ja se voi vielä entisestään korostua tulevaisuudessa”, kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksen ennustelaskentayksiköstä sanoo.
Miten työvoiman lisääntyminen konkreettisesti vaikuttaa työeläkemaksuihin?
Tikanmäen mukaan karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että pysyvä 10 000 henkilön maahanmuuton lisäys vuodessa tarkoittaa aina yhtä prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja. Euromäärissä koko talouden palkkasumma on suuruusluokaltaan 100 miljardia vuodessa, eli prosentti siitä on noin miljardi.
Eläketurvakeskus on laatinut skenaarioita siitä, miten nettomaahanmuuton muutos vaikuttaisi työeläkemaksuihin. Muutos 15 000 vuotuisesta tulijasta 35 000 tulijaan tarkoittaisi kaksi prosenttiyksikköä matalampia työeläkemaksuja.
Tikanmäki muistuttaa, että muutaman vuoden perusteella ei vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vuosikymmenien päähän vaikuttaviin asioihin.
”Kun työmarkkinat vetävät hyvin, tämäntyyppistä maahanmuuttoa on tietysti enemmän. Ja nyt kun ihmisiä on tullut paljon, todennäköisesti myös poismuutto lähivuosina kasvaa, kun ihmisiä palaa lähtömaihin tai lähtee kolmansiin maihin”, hän toteaa.
Näin maahan muuttaneet työllistyivät eri ammattiryhmiin vuonna 2020
- Palvelu- ja myyntityöntekijät 22 %
- Erityisasiantuntijat (esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat) 18,4 %
- Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 16 %
- Asiantuntijat (esimerkiksi perushoitajat) 9,4 %
- Prosessi‐ ja kuljetustyöntekijät 8,5 %
- Toimisto‐ ja asiakaspalvelutyöntekijät 3 %
- Johtajat 2,4 %
- Muut työntekijät 16 %
- Ammatti tuntematon 6,1 %
