”Asumistuki ei hyödytä pienituloisia vaan vuokranantajia. Se myös tulee yhteiskunnalle vuosi vuodelta kalliimmaksi.”
Tarua, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. Asumistuesta hyötyy tutkitusti nimenomaan tuen saaja, ei vuokranantaja.
”Yleinen asumistuki on enintään 80 prosenttia vuokrasta, mutta keskimäärin se kattaa noin puolet vuokrasta. Useimmille saajille jää siis aika paljon maksettavaa omasta pussista, mikä kannustaa edullisempaan asumiseen”, Jauhiainen sanoo.
Suomessa perusturva muodostuu asumistuesta ja perusturvaetuuksista, joita ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja työttömyysturva vähimmäismääräisinä. Asuminen on yleensä pienituloisille iso menoerä, mutta sen kulut vaihtelevat paljon esimerkiksi kotipaikan ja asumismuodon mukaan. Asumistuki mahdollistaa sen, että tämä ero asumiskuluissa otetaan huomioon perusturvan määrässä.
”Toisin kuin usein luullaan, asumistuen menojen kasvu on taittunut jo ennen koronaa. Asumistukien kustannukset eivät kasva, ja myös saajamäärä on pienessä laskussa”, Jauhiainen sanoo. Lue lisää asumistuen tietopaketista.
”Kuka vain voi muuttaa Suomeen ja ryhtyä nostamaan Kelan etuuksia.”
Tarua, sanoo juristi Antti Klemola Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksesta. Ensinnäkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleminen on luvanvaraista ja vaatii Maahanmuuttoviraston myöntämän oleskeluluvan. EU-alueella on toki vapaa liikkuvuus.
Kela voi myöntää etuuksia ihmiselle, joka asuu Suomessa vakinaisesti.
”Vakinainen asuminen määritellään tarkasti etuuslainsäädännössä. Vakinaista asuminen voi olla esimerkiksi ihmisellä, joka muuttaa Suomeen asuakseen perheenjäsenensä kanssa. Asuminen voidaan katsoa vakinaiseksi myös riittävän pitkäkestoisen ja laajan Suomessa työskentelyn perusteella”, Klemola avaa.
Jos EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö ei asu Suomessa vakinaisesti mutta käy Suomessa töissä ja tienaa riittävästi, hänelle tulee oikeus sairausvakuutukseen. Sen myötä hän voi saada sairausvakuutusetuuksia, kuten sairauspäivärahaa ja Kela-korvauksen lääkkeistä. Sosiaaliturvaan ei kuitenkaan muuten ole oikeutta, eli esimerkiksi asumistukea ei voi saada.
Turvapaikanhakijat eivät kuulu Suomen sosiaaliturvaan eivätkä voi saada Kelan etuuksia.
”Maahan muuttaneet saavat tukia helpommin kuin syntyperäiset suomalaiset.”
Tarua, sanoo juristi Antti Klemola.
Tukien euromäärät ja pelisäännöt niiden hakemiseksi ovat samat kaikille, joilla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Joitain poikkeuksia tähän on, mutta ne eivät kallistu maahan muuttaneiden eduksi. Esimerkiksi ulkomailta Suomeen opiskelemaan muuttaneella henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen.
Tilastollisesti Kelan etuuksien saaminen on kuitenkin yleisempää Suomeen muuttaneilla kuin Suomessa syntyneillä, sanoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. Tätä selittävät esimerkiksi maahanmuuttajien heikompi työllisyys, pienituloisuus ja muuta väestöä nuorempi ikärakenne.
”Perheillä ei ole varaa siihen, että suurituloisempi vanhempi jäisi kotiin hoitamaan lasta.”
Tarua, toteaa Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila.
Toisin kuin usein luullaan, kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä on melkein aina taloudellisesti kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä.
Perhevapaiden jakamisen vaikutusta perheen nettotuloihin ei ole kovin helppoa arvioida, joten Kela on laatinut päätöksenteon tueksi perhevapaavertailun. Isolankila ja erikoistutkija Markus Kainu kirjoittivat perhevapaavertailusta myös Kelan Tutkimusblogiin.
”Sosiaaliturvan leikkaaminen kannustaa aktiivisuuteen.”
Osittain totta, teoriassa, sanoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Jos sosiaaliturvan taso on matalampi, töihin meno lisää ihmisen tuloja enemmän. Siksi voi ajatella, että matala sosiaaliturva kannustaa työssäkäyntiin.
”Perusturvan saajissa on myös ihmisiä, joilla on terveysongelmia tai pitkittynyttä työttömyyttä tai joiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Tutkimusten mukaan pitkään jatkunut työttömyys ja pienituloisuus myös syövät ihmisten voimavaroja”, Jauhiainen sanoo.
Niinpä monet eivät reagoi taloudellisiin kannustimiin, vaan heidän työllistymisensä vaatii muutakin. Sosiaaliturvan tavoitteena on myös turvata ihmisten toimeentulo, joten loputtomiin sitä ei voi leikata.
”Toinen tapa kannustaa työntekoon on se, että etuudet eivät pienene täysimääräisesti, kun menee töihin. Ihmisiä voidaan kannustaa töihin myös muuten kuin taloudellisilla kannustimilla, kuten velvoitteilla hakea töitä tai osallistua koulutukseen.”
”Sosiaaliturva on liian monimutkaista.”
Totta, sanoo Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen.
”Sosiaaliturva on varmasti asiakkaiden näkökulmasta liian monimutkaista. Jo pelkästään Kelan toimeenpanemat noin 70 etuutta ovat niin iso kokonaisuus, ettei kukaan asiantuntijakaan hallitse niitä kaikkia”, Turunen sanoo.
Järjestelmä on rakennettu vuosikymmenten aikana pala palalta vastaamaan ihmisten tarpeisiin, ja sen osat kytkeytyvät toisiinsa eri tavoin. Siksi kokonaisuutta on vaikeaa hahmottaa. Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on myös yksi käynnissä olevan sosiaaliturvauudistuksen tavoite.
”Mielestäni tärkeintä on, että asiakas kokisi sosiaaliturvan selkeäksi. Olisi hyvä kehittää järjestelmää niin, että viranomaiset voisivat selvittää kerralla ihmisen etuuksien ja palvelujen tarpeen kokonaisuudessaan. Sitten voisimme ohjata asiakkaita oikea-aikaisesti ja ennakoivasti niiden piiriin. Konepellin alla sosiaaliturvajärjestelmä voi sitten olla monimutkainenkin.”