Ahvenanmaa – Rauhan saaret – muodostuu yli 6 700 luodosta ja saaresta. Sen itsehallintolaki määrittää asiat, joista Ahvenanmaan maakuntavaaleilla valitulla maakuntapäivillä on oikeus säätää. Yksi niistä on sosiaali- ja terveydenhuolto.
Ahvenanmaalla maakunnan hallituksen alainen Ålands hälso- och sjukvård ÅHS vastaa terveydenhoidosta. Maakunnan 16 kuntaa ovat osin vastuussa sosiaalipalveluista.
Sosiaalietuuksien käsittely eroaa osin Manner-Suomen käytännöistä. Ahvenanmaalla etuuksia haetaan eri toimijoilta kuin mantereella. Myös tukien euromäärissä on pieniä eroavaisuuksia.
Monet Manner-Suomesta Ahvenanmaalle muuttaneet ovat yllättyneet omien etuuksiensa muuttuessa, kertoo Kela Ahvenanmaan johtaja Hillevi Smeds.
”Esimerkiksi lapsilisät käsitellään täällä Kelassa, mutta koska maakunnan hallitus rahoittaa ja päättää itse lapsilisistä, ovat ne euromäärältään hiukan suurempia kuin mantereella. Lapsen vakituisen asuinpaikan pitää toki olla Ahvenanmaalla.”
Tukea ja apua ahvenanmaalaisten arkeen
Useat eri paikalliset toimijat käsittelevät ja myöntävät etuuksia maakunnan sisällä. Smeds kertoo, että Kelan lisäksi Ahvenanmaalla toimii 16 kuntaa, kuntaliitto Kommunernas socialtjänst, KST, työmarkkina- ja opiskelupalvelu Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet, AMS ja Ålands hälso- och sjukvård, ÅHS, joilla kaikilla on omat vastuualueensa.
Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea haetaan Ahvenanmaalla AMS:sta, joka hoitaa myös maakunnan työ- ja elinkeinoasioita. Asiakas ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi AMS:iin, ja ansiosidonnaista päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta.
Perhe-etuuksien käsittelyä hoitavat Ahvenanmaalla myös osin eri toimijat kuin mantereella. Ahvenanmaan esimerkiksi kotihoidon tuesta huolehtii kunnan sosiaalitoimisto eikä Kela. Yksityisen hoidon tukea ei makseta Ahvenanmaalla. Äitiysrahaa ja perustoimeentulotukea haetaan KST:stä, vanhempainrahaa Kelasta. Opintotukea käsittelee taas AMS.
”Yleistä asumistukea haetaan Kelasta. Haetuissa asumistuissa on havaittu pientä nousua pandemian aikana”, Smeds kertoo.
Myös matkakorvauksissa käytännöt ovat erilaisia Ahvenanmaalla ja Manner-Suomessa.
Taksitariffit määritellään maakunnan hallituksessa. Ahvenanmaan taksipalveluiden tuottajilla on sopimus Kelan kanssa, mikä tarkoittaa, että asiakas voi käyttää haluamaansa taksia terveydenhuoltomatkoihin Ahvenanmaalla.
”Matkat Manner-Suomeen ja Ruotsin Upsalaan korvataan pääasiassa vain, jos ÅHS on myöntänyt maksusitoumuksen. Sairausmatkat mantereelle saattavat olla yhdistelmiä eri kulkuvälineistä, kuten taksi, laiva- ja lentomatkoja”, sanoo Smeds.
Isyysloma on Ahvenanmaalla suosittua
Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuussa 2022 – myös Ahvenanmaalla. Uudistus lisää vanhempainvapaapäiviä ja mahdollistaa joustoja vapaiden pitämiseen. Sen tavoitteena on saada vanhemmat jakamaan perhevapaita tasaisemmin ja lisätä työelämän tasa-arvoa. Myös monimuotoiset perheet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon.
”Olemme Ahvenanmaalla jo askeleen edellä. Täällä isyysvapaiden suosio on ollut suurempaa kuin Manner-Suomessa”, sanoo Smeds.
Aktiivisten saarelaisten ansiosta Ahvenanmaan etuusjärjestelmä on saatu vastaamaan väestön tarpeita.
”Etuusjärjestelmämme saattaa kuulostaa monimutkaiselta. Meillä on monta toimijaa, jotka rahoittavat tai käsittelevät etuuksia, mutta olemme samalla pieni maakunta, jossa lähidemokratia toimii, ja saamme sitä kautta äänemme ja erityistarpeemme kuuluviin päätöksenteossa.”
Ahvenanmaalla ei myöskään ole kielimuureja viranomaistahojen välillä – kaikki viestintä tapahtuu kätevästi ruotsiksi.
”Kelan asiakkaat Maarianhaminassa saavat toki palvelua myös suomeksi, mutta suomenkielisten osuus on meillä hyvin pieni. Sen sijaan on yleisempää, että asiakas puhuu jotakin muuta äidinkieltä kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuutto muista maista on meillä vilkasta”, kertoo Hillevi Smeds.
Ahvenanmaan työmarkkinat toipuvat pandemiasta
Ahvenanmaalla yrittäjyydellä on pitkät perinteet. Joulukuussa 2021 maakunnassa oli 2 788 yritystä. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä toimi palvelualalla, ja noin 84 prosenttia yrityksistä työllisti neljä henkilöä tai alle. Vain neljä tahoa työllisti yli 250 henkeä.
Ahvenanmaan talouden selkäranka on merenkulku, johon sisältyy kuljetus-, laivaus- ja matkustajaliikenne. Myös pankki- ja vakuutustoiminta sekä it-ala ovat vilkkaita. Teollisuusaloista Ahvenanmaalta löytyy muun muassa korkean teknologian muoviosaamista ja puusepänverstaita, elintarviketeollisuudesta puolestaan maatalous- ja kalastustuotteiden jatkojalostusta.
Merenkulku on kärsinyt raskaasti pandemian aikana. Rajoitusten ja vähentyneen matkustajaliikenteen takia myös hotelli- ja ravintola-ala on kipuillut. Tilanne on onneksi parantunut yhteiskunnan avautumisen myötä. Viime vuoden sesonkiaika oli kotimaanmatkailun ansiosta parempi kuin ounasteltiin. Mutta vaikka hotelliyöpymiset tuplaantuivat vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna, niitä oli yhä 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Tuokokuussa 2022 työttömyysaste oli Ahvenanmaalla keskimäärin 4,2 prosenttia verrattuna 7,1 prosenttiin toukokuussa 2021. Maarianhaminassa työttömyysaste oli 5,7 prosenttia (9,5 prosenttia toukokuussa 2021). Pitkäaikaistyöttömiä Ahvenanmaalla oli toukokuussa noin 320 henkilöä.
Sota Ukrainassa on lisännyt talouden inflaatiotahtia, nostanut yritysten kustannuksia sekä heikentänyt talouksien ostovoimaa. Korkea öljyn hinta leikkaa merenkulun marginaaleja.
Ahvenanmaan väkiluku kasvaa
Ahvenanmaan tilastokeskuksen mukaan maakunnan väestö kasvoi viime vuonna 215 henkilöllä. Keskimääräinen elinikä on saaristossa hieman korkeampi kuin Manner-Suomessa. Syntyvyysluku (syntyneitä tuhatta asukasta kohti) oli viime vuonna Ahvenanmaalla kymmenen, Manner-Suomessa yhdeksän.
”Väestönkasvu on ollut Ahvenanmaalle tyypillistä 1970-luvulta saakka. Tänä päivänä on havaittavissa muuttoa myös Ruotsista, jopa vilkkaampaa kuin Suomen mantereelta”, tilastojohtaja Kenth Häggblom Ahvenanmaan tilastokeskuksesta kertoo.
”Osa Ruotsista tulleista perheistä muuttaa Ahvenanmaalle koska kotiopetus on sallittua meillä ja käytännössä helpompaa järjestää täällä kuin länsinaapurissa. Myös kaipuu maaseudulle ja saaristoon näkyy muuttoliikehdinnässä.”
Pandemian seurauksena ihmiset ovat kiinnostuneita etätöistä, ja Ahvenanmaalla etätyölle on hyvät tekniset valmiudet.
Pohjoismaiden ulkopuolelta saapui 2021 eniten muuttajia Latviasta, Romaniasta ja Saksasta. Useimmissa kunnissa vähintään kolmasosa asukkaista on syntynyt Ahvenanmaan ulkopuolella.
”Ahvenanmaalla on yksi virallinen kieli, mutta väestössä on edustettuna yhteensä 67 eri kieltä. Suomea meillä puhuu äidinkielenään 4,6 prosenttia väestöstä. Asukkaita meillä on 104:stä syntymämaasta”, Häggblom kertoo.
Joka viides ahvenanmaalainen asuu yksin ja joka kolmas kahden henkilön taloudessa. Puolet kodeista on kolmen tai useamman henkilön talouksia.
Ahvenanmaalaiset ovat uskollisia kotiseudulleen
Millaisena ahvenanmaalaiset näkevät oman tulevaisuutensa? Kenth Häggblom mainitsee NABO-tutkimuksen, jossa ahvenanmaalaiset nuoret pääsivät kertomaan omasta identiteetistään.
”Haastatteluissa keskusteltiin muun muassa Ahvenanmaan yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Nuoret arvostivat Ahvenanmaan turvallisuutta ja vakautta sekä mahdollisuuksia yhteiskuntavaikuttamiseen. Nuoret pitivät myös työllistymismahdollisuuksia suhteellisen hyvinä, ja monet haastatelluista suunnittelivat palaavansa Ahvenanmaalle yliopisto- tai korkeakouluopintojen jälkeen.”
Häggblom näkee keski-ikäisten keskuudessa samoja arvostuksenkohteita kuin nuorilla.
”Meillä on täällä Ahvenanmaalla lyhyet välimatkat toistemme luo, asiat tapahtuvat lähellä. Tuntuu myös, että meillä on matala kynnys ottaa yhteyttä omiin viranomaistahoihimme. Meillä tämä toimii sujuvasti, kun päättäjät ovat lähellä.”
Ahvenanmaa pähkinänkuoressa
- Väestö: 30 339 (31.3.2022)
- Asukastiheys: 19 asukasta/km2
- Hallintomuoto: autonominen osa Suomea
- Parlamentti: maakuntapäivät (vaaleilla valitut 30 jäsentä)
- Hallitus: maakunnan hallitus (5–8 jäsentä, johtaja: maaneuvos)
- Virkakieli: ruotsi (Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä)
- Elinkeinot (BKT): pankki-, vakuutus- ja kiinteistö-ala, merenkulku, kaupankäynti, hotelli-ala
- Tuloveroprosentti 2022: noin 17,52 prosenttia
- Tiesitkö tämän? Ahvenanmaalla on kesäaikaan eniten aurinkotunteja koko Pohjolassa
Lue myös
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 7: Monipuolinen pääkaupunki houkuttelee muuttajia, mutta asumisen hinta kirvelee
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 8: Pohjois-Karjalassa työllisyys on parantunut, mutta Venäjän vastaiset pakotteet iskevät kovaa
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 10: Ikääntyvään Lappiin maksetaan paljon eläkkeitä – väki on vähentynyt, ja nuorille riittäisi töitä