Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
29.3.2022

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön

Kainuussa on vireää elinkeinotoimintaa, modernia teollisuutta ja suhteellisesti katsottuna koko Suomen suurin työvoimapula. Väkeä on kuitenkin edelleen vähän, ja ikääntyvä väestö tarvitsee paljon yhteiskunnan tukea ja palveluja.
Teksti Päivi Brink | Kuvat Päivi Rücker
Kuvituskuva, jossa siluettina Kajaanin raatihuone, taustalla kaivosteollisuuteen viittaavaa maastoa. Etualalla supertietokone LUMI ja runsaasti eri-ikäisiä ihmisiä.

Kainuussa on suhteellisesti katsottuna koko Suomen suurin työvoimapula.

”Kainuu on elinvoimainen ja viihtyisä”, vastaa Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas kysymykseen, miten kuvailla maakuntaa.

”Vaikka väestönkehitys on haaste, viime vuosina Kainuun tulevaisuus on alkanut näyttää valoisammalta. Vuodesta 2015 alkaen elinkeinoelämällä on mennyt täällä erittäin hyvin, ennen muuta kaivos- ja teknologiateollisuudella, metsä- ja puuklusterilla ja koko biotaloudella sekä matkailulla”, Ponnikas kertoo.  

Samoilla linjoilla on sosiaalityön professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Hän toimi jo päättyneen Kainuun sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeen johtajana.

”Tämän päivän Kainuu ei ole köyhä. Sosiaalipalvelujen näkökulmasta katsottuna tilanne ei ole selvästi huonompi kuin muissa maakunnissa. Elinkeinoelämä on Kainuussa viime vuosina vilkastunut, mutta heikko huoltosuhde rasittaa taloutta”, Hämäläinen sanoo.

Kainuussa jo nähtävissä muuttovoittoa

Kainuussa asuu noin 7 400 ihmistä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Muuttotappio on kuitenkin kääntymässä muuttovoitoksi.

”Viime vuosi oli ensimmäinen muuttovoitollinen vuosi Kainuussa vuosikymmeniin, erityisesti noin 10 000 asukkaan Sotkamo kasvoi. Siellä on esimerkiksi Terrafamen työpaikkoja ja Vuokatin alue”, Ponnikas kertoo.

Sekä Kainuuseen tulevista että sieltä lähtevistä muuttajista suurin osa on työikäisiä ja opiskelijoita. Opiskelijoita on Kainuussa kuitenkin vähemmän kuin ennen. Kun lukuvuonna 2009–2010 opintotuen saajia oli 4 012, lukuvuonna 2020–2021 heitä oli enää 2 965.

Kainuu ikääntyy

Vuoden 2020 lopussa kainuulaisten keski-ikä oli selkeästi korkeampi kuin muualla Suomessa, 47 vuotta, kun koko maan keskiarvo on 43 vuotta. Väestöllinen huoltosuhde oli Kainuussa 75,2, koko maassa se oli 61,9. Tarkempia tietoja Kainuun liiton tilastoja alueen väestöstä ja muuttoliikkeestä löydät täältä.

Kainuun asukkaat vuoden 2021 lopussa

  • alle 15-vuotiaita 14 %
  • 15–64-vuotiaita 57 %
  • yli 65-vuotiaita 30 % (vrt. koko Suomessa 23 %)

Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto https://stat.fi/til/vamuu

Kainuulaisista eläkkeensaajia 43 %

Väestön ikääntyminen näkyy osaltaan myös eläkkeensaajien suhteellisesti suurena osuutena Kainuun asukkaista. Kun kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajia on kolmannes, kainuulaisista eläkkeensaajia oli vuoden 2020 lopussa jopa 43 %.

Kelan eläke-etuuksien saajia on kuitenkin reilusti vähemmän kuin 11 vuotta sitten. Kansaneläkkeen saajien määrä vähenee koko maassa, koska yhä useampi eläkeläinen saa nykyään riittävän suurta työeläkettä.

Kainuussa myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä oli vuonna 2020 maan suurin. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli joulukuussa 2020 Kainuussa 3 625. Heidän osuutensa työikäisestä väestöstä oli 8,9 %.

Eläköityminen ja uudet työpaikat loivat Kainuun työvoimapulan

Työvoiman kysyntä oli Kainuussa vuonna 2021 ennätyksellistä, ja monella alalla oli työvoimapulaa. Vaikeinta oli löytää terveydenhuollon ja sosiaalityön asiantuntijoita, prosessityöntekijöitä, siivoojia sekä laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijöitä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-palveluihin peräti 80 % enemmän kuin vuonna 2020. Työttömyys pieneni Kainuussa eniten koko maassa koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna.

Sote-ala on suurin työllistäjä Kainuussa, ja siellä on myös suurin työntekijäpula. Suurimpia yksityisiä työllistäjiä Kainuussa ovat Terrafame, Osuuskauppa Maakunta, Skoda Transtech sekä henkilöstövuokrausyritys Sihti Pohjois-Suomi Oy. Kajaani tunnetaan myös pelialan firmoista, ja matkailuala on Kainuussa tärkeä työllistäjä.

Työvoimapulan alkusyy on eläköityvien suuri määrä ja nuorten aikuisten runsas poismuutto.

”Esimerkiksi julkishallinnosta, opetustoimesta ja sote-puolelta eläköityy paljon työntekijöitä, ja niillä aloilla on työntekijäpulaa. Työikäisiä muuttaa paljon Kainuusta etelän keskuksiin”, Hämäläinen toteaa.

Vuosittain Kainuusta lähtee lähes 30 % kaikista 20–24-vuotiaista naisista ja reilu 20 % saman ikäisistä miehistä. Tämä näkyy myös lapsiperhe-etuuksien maksujen vähentymisenä. Uusia kainuulaisia syntyy vuodessa noin 500, mutta kuoleman kautta väestö vähenee yli tuplasti tämän verran. Vuonna 2021 kuoli 1 100 ihmistä. 

Lapsiperhe-etuuksien saajat vähentyneet selvästi

Kainuun asukkaiden vanheneminen näkyy Kelan lapsiperheille maksettujen tukien käytössä. Lisätietoja Kainuun alueen västönmuutoksista löydät täältä.

Työvoimapulaan haetaan helpotusta myös kansainvälisellä rekrytoinnilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Kainuuseen muutti 478 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2020 vastaava luku oli vain 263. SITRAn tekemän kyselyn mukaan yli 50 henkeä työllistävistä yrityksistä puolet aikoi varmasti rekrytoida ulkomaalaistaustaisia lähitulevaisuudessa.

Ennaltaehkäisevällä työllä apua sote-sektorille

Kainuun sosiaali- ja terveysalalla kaivattaisiin Juha Hämäläisen mukaan kipeästi ennaltaehkäisevää työtä.

”Tällä hetkellä resurssit menevät sairauksien hoitamiseen ja sosiaalihuollon lakisääteisiin palveluihin. Työvoimapula haittaa sote-alan kehittämistä ennaltaehkäisevään suuntaan, koska työntekijöitä ei riitä kuin välttämättömiin tehtäviin”, Hämäläinen toteaa.

Hänen vetämällään Kainuun sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeella oli kaksi tavoitetta: edistää tutkimusperustaista sosiaalihuollon kehittämistä Kainuussa ja kouluttaa Kainuuseen sosiaalityöhön päteviä yhteiskuntatieteiden maistereita.

”Ohjausryhmämme nosti sähköisen asioinnin lisäksi kehittämisen kärkeen kansalaislähtöisyyden vahvistamisen sosiaalihuollossa”, Hämäläinen kertoo.

Kansalaiset ja ennen muuta kansalaisjärjestöt olisi saatava mukaan tarvelähtöisten palvelujen kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Käytännössä pitäisi kehittää ikäihmisten yhteisöllistä huolenpitoa, matalan kynnyksen lähipalveluja ja nuorten harrastustoimintaa. Ne toimivat ennaltaehkäisevinä puskureina ja vähentävät varsinaisen hoidon tarvetta.”

Työvoimapulan kääntöpuoli: työttömyys Kainuussa vähenee

Vaikka Kainuuta vaivaa työvoimapula, voidaan silti sanoa, että maakunta on positiivisen rakennemuutoksen aluetta. Työttömyys on puolittunut siellä vuodesta 2016, jolloin työttömien työnhakijoiden määrä oli yli 7 000. Joulukuun lopussa 2021 Kainuussa oli enää 3 335 työtöntä työnhakijaa. Näistä noin puolet on yli 60-vuotiaita.

Työttömyysaste oli Kainuussa vuoden 2021 lopussa 10,8 %, kun koko maassa se oli 7 %. Kuntien välillä on eroja, sillä kun Sotkamon työttömyysaste oli vain 6,9 %, Puolangan oli 16,4 %.

Työllisyystilanteen koheneminen näkyy maksetussa työttömyysturvassa.

Myös yli vuoden työttömänä olleitten pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut reilusti. Tilastokeskuksen mukaan Kainuussa oli pitkäaikaistyöttömiä vuoden 2016 lopussa 1 328 henkilöä ja vuoden 2021 lopussa enää 747 henkilöä.

”Pitkäaikaistyöttömien osaaminen ei usein vastaa sitä, mitä työmarkkinat vaativat. Monet ovat jo lähellä eläkeikää, jolloin uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet heikkenevät. Joillakin on työkykyyn liittyviä ongelmia”, Ponnikas sanoo.

Kelan kuntoutuspalveluita saaneiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 (1 694 henkilöä) vuoteen 2021 (1 940 henkilöä). Myös ikääntyneille suunnattuun Kelan IKKU-kuntoutukseen hakeneiden osuudet olivat suurimmat Itä-Savon ja Kainuun sairaanhoitopiireissä.

Kainuun alhainen tulotaso heijastaa koulutustasoa

Kainuun alueellsen hyvinvointikertomuksen 2020 mukaan pienituloisuusaste on Kainuussa hieman korkeampi kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Myös kainuulaisten koulutustaso on suomalaista keskitasoa alhaisempi. Sitran vertailussa se saa arvon 322, kun koko maan keskiarvo on 380. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 25 % Kainuun ja 30 % Kajaanin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun vastaava luku koko maassa on 32 %.

”Koulutustarjonta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuka maakuntaan jää asumaan. Kajaanissa ja Sotkamossa tarjotaan jonkin verran yliopistokoulutusta, jota järjestävät Oulun, Itä-Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistot. Kajaanissa on myös ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa muun muassa sosionomikoulutusta”, Hämäläinen kertoo.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on myös suosittu tradenomilinja, josta valmistutaan pelialan ammattilaisiksi. Sinne hakee opiskelijoita kaikkialta Suomesta.

”Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös uniikkia datan hallintaan ja tekoälyyn liittyvää insinöörikoulutusta. Kainuussa on useita supertietokoneita, joista uusin on maailman tehokkaimpiin kuuluva Lumi. Niihin liittyen on suunnitteilla korkeakoulutusta ja yritystoimintaa. Jyväskylän ja Oulun yliopistot yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa rakentavat Kajaaniin data-analytiikan tohtorinkoulutusta liittyen juuri supertietokoneisiin”, Ponnikas sanoo.

Katse kainuulaisnuoriin

Kainuussa on tällä hetkellä näköpiirissä monia tulevaisuuden uskoa vahvistavia signaaleja, mutta myös haasteita on paljon. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan lapsilla ja nuorilla on Kainuussa muuta maata enemmän epäterveellisiä elintapoja. Monissa Kainuun kehittämisohjelmissa nuorten syrjäytymisen torjuminen tulee esiin erityisenä kehittämiskohteena.

”Kainuussa on nuorille tarjolla järjestöpohjaista toimintaa, joka tukee yhteisöllisyyttä. Lisäksi lastensuojelulla ja etsivällä nuorisotyöllä on yhteistyötä, ja myös sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken on kehitelty rakenteita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi”, Hämäläinen muistuttaa.  

Elinkeinorakenteen kehittyminen ja modernisoituminen vaikuttavat Hämäläisen mukaan sekä alueen taloudelliseen kehittymiseen että väestörakenteeseen.

”Kainuuseen on saatava osaajia, ja siihen tarvitaan koulutustarjonnan muutosta. Esimerkiksi matkailu, peliteollisuus, biotalous ja kaivannaisteollisuus ovat Kainuun elinkeinoelämän vahvuusalueita, mutta elinvoiman turvaamiseksi riittävä henkilöstö tarvitaan myös kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia kannattelevaan työhön”, Hämäläinen summaa.

Huom. Kaikki Kelan tilastotiedot on poimittu vuoden 2022 aluejaolla, jotta eri vuosien tilastot ovat vertailukelpoisia.

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje