Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
8.12.2021

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan

Nokia työllisti parhaimmillaan Salossa noin 6 000 ihmistä ja toi kaupunkiin huomattavaa vaurautta. Kun yhtiö lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012, työttömyys kunnassa kasvoi reippaasti. Otimme selvää, miltä Salon tilanne näyttää nykyään tutkimusten ja Kelan etuustilastojen valossa.
Teksti Päivi Brink | Kuvat Sirpa Levonperä
Piirroskuva, jossa kaupungin torilla kävelee ihmisiä, Keskellä toria jalustalla on suuri matkapuhelinpatsas.

Kymmenen vuotta Nokian lähdön jälkeen Salossa voidaan taas suhteellisen hyvin.

Lähes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Nokia sulki Salon tehtaansa ja toimipisteensä. Sulkemisen ja sen kerrannaisvaikutusten seurauksena kaupungissa katosi hetkessä huikea määrä työpaikkoja. Pahimmillaan Salon työttömyysprosentti oli vuoden 2016 alussa, jolloin työttömänä oli 16,5 % kuntalaisista, kun vielä vuonna 2008 luku oli 6,3. Jossain on kuitenkin onnistuttu, sillä syyskuussa 2021 työttömyysaste oli enää 9 %.

Mitä Salossa on tapahtunut vuosien varrella? Ainakin voidaan sanoa, että se on ollut suuren rakennemuutoksen kourissa. Tämä on heijastellut myös kaupungin asukkaiden hyvinvointiin ja tuloihin.

Nokia paransi salolaisten tulotasoa ja infraa

Minna Ylikännö ja Sari Kehusmaa alkoivat tutkia salolaisten hyvinvointia sekä sosiaalipolitiikan että terveyden näkökulmasta heti Nokian lähdettyä vuonna 2012. Heidän tutkimushankkeensa on nimeltään Muuttuva Salo 2013–2023. Tutkijoille ehti syntyä hyvä kuva kaupungin asukkaiden hyvinvoinnista rakennemuutoksen keskellä.

”Nokian aikana salolaisten tulotaso oli todella korkea. Kaupunkiin rakennettiin tuolloin esimerkiksi paljon suuria omakotitaloja. Myös verorahoilla rakennettiin infrastruktuuria, kuten urheiluhalleja, joita salolaiset edelleen käyttävät. Kun Nokia lähti yllättäen, suorastaan yhdessä yössä, kaupunki tipahti muiden suomalaisten kaupunkien tasolle vauraudessa”, nykyään työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevä Ylikännö kertoo.

”Tutkimme kyselytutkimusten avulla salolaisten hyvinvointia vuosina 2013, 2015 ja 2018. Tutkimuksemme mukaan yleinen hyvinvointi laski, mutta korkean lähtötason ansiosta lasku ei aiheuttanut merkittäviä sosiaalisia ongelmia. Toki työttömyys aina tuo sellaisia mukanaan”, hän jatkaa.

Salon sijainti helpotti koulutetun väen uudelleen työllistymistä

Vaikka Salon työttömyysprosentti on saatu taittumaan sitten vuoden 2016, ei yritysten määrä ole silti merkittävästi lisääntynyt. Tätä saattaa selittää kaupungin sijainti.

”Salon erityisyys on sen sijainnissa Turun ja Helsingin välillä, mikä mahdollisti esimerkiksi monille insinööreille uudelleen työllistymisen. Useat ulkomaalaiset puolestaan lähtivät takaisin kotimaahansa tai työnhakuun isompiin kaupunkeihin”, Ylikännö kuvailee.

Liikenneyhteydet Turkuun ja Helsinkiin ovat Salosta hyvät, joten moni salolainen käy töissä toisella paikkakunnalla. Tällä hetkellä noin joka kymmenes salolainen pendelöi töihinsä.

”Nokian kokoonpanotehtaassa työskennelleet, usein heikommin koulutetut työntekijät jäivät useammin Saloon. Heillä oli haasteita löytää uusia työpaikkoja ilman täydennys- tai muuta koulutusta”, Ylikännö toteaa.

Työttömyysasteen kehitys Salossa

Salon työttömyysaste 9 % on nyt lähellä koko Suomen työttömyysastetta, joka on noin 7 % loppuvuodesta 2021. Vuonna 2020 Kelan työttömyysetuuksia Salossa sai 3 738 henkilöä ja yleistä asumistukea 2 330 ruokakuntaa, kun vielä vuonna 2011 Nokian aikana yleistä asumistukea maksettiin 2 674 henkilölle ja 1 290 ruokakunnalle.

Rakennemuutos ja Nokian lähtö vaikuttivat eri tavoin Ouluun ja Saloon

Myös Oulussa käytiin läpi Saloon verrattava murros Nokian suljettua Oulun toimipisteensä. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimusjohtaja Olli Kangas seuraa tutkimushankkeessaan digitalisaation vaikutusta työelämään Oulussa ja Salossa.

”Oulu on kaukana muista keskuksista, joten muuttaminen kaupungista toiseen ja muualla työskentely on vaikeampaa kuin Salossa. Ratkaiseva ero näiden kaupunkien välillä on kuitenkin se, että Oulussa on tekniikkapainotteinen yliopisto. Oulussa on perustettu todella paljon uusia, 100–150 työntekijän teknologiayrityksiä, mikä johtuu osaltaan siitä, että Nokian työntekijät Oulussa olivat korkeasti koulutettuja. Saloon perustetut teknologiayritykset ovat selvästi pienempiä”, Kangas pohtii.

”Nyt kun Turkuun on perustettu yliopistotasoinen insinöörikoulutus, sen vaikutukset Saloon voivat olla merkittävät. Esimerkiksi sähköautoihin erikoistunut lahjoitusprofessuuri toimisi erinomaisena kannustimena vahvistaa alan tutkimusta Turku-Salo -akselilla ja vahvistaa alan yritystoimintaa Salossa”, Kangas arvioi.

Salon ESR-rahoitus sijoitettiin koulutukseen

Salo on saanut EU:lta ja Euroopan Sosiaalirahastolta ESR-tukea moneen otteeseen, mikä on auttanut työttömiä esimerkiksi uudelleenkouluttautumaan. Useat alueella toteutuneet hankkeet ovat pureutuneet sekä ikäihmisten, pitkäaikaistyöttömien että nuorten työttömyyteen Salossa. Salo on saanut myös kansallista rakennemuutostukea.

”Pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa uudelleenkouluttaminen on tärkeää ja Salossa on ponnisteltu tämän eteen. Heti Nokian lähdettyä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle täsmäkoulutettiin pitkäaikaistyöttömiä, ja heille on töitä. ESR-tuki on ollut tässä erittäin tärkeää”, Ylikännö toteaa.

Työttömien terveyspalveluihin Salossa on kehitetty tuloksellinen ”Salon malli”. Vuonna 2020 pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehtiin parisataa. Salon kaupunki on tarjonnut runsaasti palkkatukityöpaikkoja ja kuntouttavaa työtoimintaa vuodesta 2016 lähtien.

”Yritykset tulivat mukaan työllistämistoimiin Salossa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimi hyvin, ja ESR-rahat sijoitettiin taitavasti koulutukseen”, Olli Kangas kehuu.

Myös Minna Ylikännö toteaa, että Salo ponkaisi todella tehokkaasti työllisyystoimet käyntiin heti Nokian lähdettyä.

”Salo oli sopivan kokoinen eri rakenteiden sujuvaan yhteistyöhön. Virkamiehet tunsivat toisensa ja luottavainen keskusteluyhteys syntyi helposti. Salon rakennemuutostyöryhmä toimi hyvin, ja sillä oli laaja-alainen ohjausryhmä. Se haki EU-rahoitusta ja sai sitä. Työllisyystoimia tukeva Voimala-tila ja yritystoimintaa tukeva Yrityssalo perustettiin. Kaupungissa on vahva salolainen henki, eivätkä salolaiset ole lannistuneet”, Ylikännö kertoo.

Salon yritystoiminta on virkeää, ja uusia työpaikkoja syntyy

Salossa on ollut teknologiaosaamista pitkään, aina Salorasta alkaen. Yrityssalon erityisasiantuntija Tommi Virtanen kertoo, että kaupungissa on Nokian lähdön jälkeen perustettu paljon uusia teknologiaosaamisesta ponnistavia yrityksiä.

Viime aikoina salolaisilla yrityksillä on ollut Virtasen mukaan jopa rekrytointihaasteita. Alueen suurin yksityinen työnantaja Valmet Automotiven akkutehdas työllistää nyt jo noin 500 henkeä ja rekrytoi kaiken aikaa lisää työntekijöitä. Vanhat nokialaiset ovat perustaneet omia yrityksiä Saloon, ja moni niistä kehittyy nopeasti, Virtanen sanoo.

”Akku- ja terveysteknologian yritykset ovat kasvaneet todella paljon viime vuosina. Toisaalta esimerkiksi ulkoporealtaita valmistava Novitek työllistää jo lähes 150 henkilöä, joten muidenkin alojen yritysten kehitys on ollut todella positiivista”, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä Salossa työllistävät eniten metalli- ja meriteollisuus ja kaupan ala. Yritysten liikevaihdon kannalta katsottuna eniten rahaa kaupunkiin tuovat edellisten lisäksi ICT ja rakentaminen. Uusia avoimia työpaikkoja TE-toimistoon on tänä vuonna ilmoitettu kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Vuoteen 2019 verrattuna lisäys on yli 75 %.

Salolaiset ovat entistä vanhempia

Nokian lähdön jälkeen myös Salon ikäjakauma on muuttunut ja kaupunkilaisten keski-ikä noussut. Aina 1980-luvulta vuoteen 2013 asti Salossa eli ja kasvoi noin 9 000 alle 15-vuotiasta, nyt enää noin 7 000. Samalla 25–44-vuotiaiden määrä on laskenut 13 000:sta noin 10 000:een. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsiperheiden määrän vähenemistä: vuonna 2011 lapsilisän saajia oli Salossa 6 210 ja vuonna 2020 enää 5 020.

Aikavälillä 2013–2021 yli 65-vuotiaiden määrä väestöstä on sen sijaan kasvanut noin 12 000:sta noin 14 700 henkilöön. Kaikkien työikäisten määrä on laskenut ja eläkeikäisten määrä noussut vuodesta 2013. Tällä hetkellä työvoimaan lasketaan kuuluvaksi alle puolet salolaisista, noin 23 000 henkilöä.

Ikääntyvä väestörakenne näkyy Kelan etuuksien käytössä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen sai vuonna 2008 vain 13 774 kaupunkilaista, viime vuonna 17 310.

”Saloon suorastaan houkuteltiin eläkeläisiä asukkaiksi Nokian lähdettyä. Niin kauan, kun eläkeläiset ovat virkeitä, he ovat hyväksi kaupungille. Heillä on vapaa-aikaa ja he kuluttavat paljon. Mutta ikääntyessään he käyttävät paljon julkisia terveyspalveluja”, Ylikännö muistuttaa.

Tämä näkyy salolaisten sairastavuudessa. Kelan Terveyspuntarin sairastavuusindeksi kertoo, että Salon sairastavuusindeksi oli 96,6 vuonna 2008 ja 100,6 vuonna 2018 kun sitä verrataan koko Suomen indeksiin 100.

Vanhuuseläkettä salolaisille maksettiin vuonna 2018 yhteensä noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi samankokoisessa, niin ikään Helsinkiä lähellä sijaitsevassa Porvoossa vanhuuseläkettä maksettiin noin puolet vähemmän eli 8,8 miljoonaa. Samana vuonna Kelan terveysturvaan kuuluvia etuuksia käytettiin Salossa 635 € asukasta kohti, kun koko maan keskimääräinen luku oli 580 €.

Salo

  • kymmenen kunnan liitos 1.1.2009
  • asukasluku: 51 424 (30.9.2021, Tilastokeskus)
  • pinta-ala: 2 168 km²
  • tuloveroprosentti: 20,75 %
  • työttömyysprosentti 9,5 % (30.9.2021)
  • maatilojen lukumäärä n. 860 kpl (tammikuu 2021)
  • kesämökkejä n. 7200 kpl (tammikuu 2021)
  • etäisyydet Salon keskustasta: Helsinki 115 km, Turku 50 km, Tampere 150 km

(Lähde: Salon kaupunki)

Haastattelujen lisäksi jutussa käytettyjä lähteitä ovat muun muassa

Tutustu myös muihin sarjan osiin:

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti

Miten Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käytössä

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje