Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
22.9.2021

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki

Mitä sosiaaliturvan ja Kelan etuuksien käyttö kertoo ihmisten elämästä eri puolilla Suomea? Aloitamme uuden sarjan, jonka ensimmäisessä osassa tutustutaan Suomen viidenneksi suurimpaan kaupunkiin, Ouluun. Kaupungin nuori ja koulutettu väestö vetää vertoja ruuhka-Suomen suurille kasvukeskuksille. Samalla Oulussa kuitenkin sairastetaan ja juututaan työttömyyteen ihan kuten muuallakin pohjoisessa.
Teksti Matti Koskinen | Kuvat Suvi Simelius
Piirroskuvassa majakka ja erilaisia ihmisiä. Majakka valaisee vain osaa henkilöistä, osa jää varjoon apean oloisina.

Oulun väestö on koko maan keskiarvoa nuorempaa ja koulutetumpaa.

Oulu, Suomen pohjoinen metropoli, on populaarikulttuurin mielikuvissa etäinen, synkkä ja omintakeinen. Toisaalta ilmakitaran MM-kisojen kotipaikka on myös pieni suuri kaupunki, Jyväskylää isompi mutta mittakaavaltaan etelän kasvukeskuksia inhimillisempi. 

Oulu on hallinnon ja elinkeinoelämän aluekeskus ja yli 200 000 asukkaallaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Vuonna 2013 valmistuneen kuntaliitoksen ansiosta nykyinen Oulun kaupunki sisältää myös entiset Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat. Kansallisissa imagotutkimuksissa hyvin menestyvä Oulu tunnetaan myös vilkkaana yliopistokaupunkina ja IT-huuman nosteeseen päässeenä teknologiateollisuuden ja -tutkimuksen keskuksena. 

Yksi käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteista on kaventaa alueellisia hyvinvointieroja. Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen raportin mukaan hyvinvointi Suomessa on keskittynyt pääkaupunkiseudun ja muutaman suuren maakuntakeskuksen ympäristöön. Oulu on näistä menestyvistä kaupunkiseuduista pohjoisin. Oulun väestö on koko maan keskiarvoa nuorempaa ja koulutetumpaa – näkyykö tämä siinä, miten kaupungissa käytetään sosiaaliturvaa ja sote-palveluita? 

Uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistämällä

Sosiaaliturvajärjestelmämme palvelut tai etuudet koskettavat lähes jokaista oululaista. Vuoden 2018 aikana vain kolme prosenttia Oulun väestöstä jäi kokonaan sote-palveluiden ja -etuuksien ulkopuolelle. Terveyspalveluita käytti 94 prosenttia väestöstä ja 61 prosenttia sai jotain Kelan maksamaa etuutta.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on koota mahdollisimman laajasti rekisteriaineistoja oululaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja -etuuksien käytöstä. Dataa yhdistellään Oulun kaupungin, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen, työterveyshuollon palveluntuottajien, Verohallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön ja THL:n rekistereistä.

”Tarkastelemme koko Oulun kaupungin väestöä, esimerkiksi ikäryhmittäin: kuinka suuri osuus ikäryhmästä saa tiettyä etuutta tai käyttää tiettyjä palveluita”, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Poikkeuksellisesti mukana on myös Oulun suurimpien työterveyshuollon toimijoiden tietoja.

”Niitä ei löydy mistään kansallisesta rekisteristä, ja niiden yhdistäminen muuhun aineistoon on työlästä mutta hyödyllistä”, Blomgren kertoo.

Oulun tapauksessa on tilastoista nähtävissä hyvinvoinnin keskittymistä suureen kaupunkiin mutta toisaalta myös vanhan teollisuuskaupungin ongelmakohtia.

”Eri mittareilla Oulu poikkeaa eri suuntiin maan keskiarvoista. Kaupungin ikärakenne on nuori, opiskelijoita on paljon ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on muiden suurten kaupunkien tapaan korkea. Toisaalta myös esimerkiksi työttömyyttä ja pienituloisuutta on maan keskiarvoa enemmän”, Blomgren sanoo.

Suuret terveysmenot, pienet sosiaalimenot

Terveyteen uppoaa Oulussa rahaa suurin piirtein saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan terveystoiminnan nettokäyttökustannukset olivat Oulussa 1 955 euroa asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo oli 1 988 euroa. Oulu on terveysmenoissa siten samassa veneessä esimerkiksi Turun ja Tampereen kanssa. Espoossa vastaava summa on 1 582 euroa, Helsingissä 1 708 euroa ja Vantaalla 1 686 euroa  

Sama ilmiö näkyy myös THL:n sairastavuusindeksissä. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin indeksi oli Oulun kohdalla yli 105. Se on lähellä koko maan tasoa (100). Samaan aikaan esimerkiksi Espoossa indeksi oli 65, Helsingissä ja Vantaalla noin 75, ja Turussa ja Tampereella noin 90. Oulun kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan oululaisten sairastavuutta nostavat muun muassa diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti sekä mielenterveys- ja dementiasairaudet.

”Yleisellä tasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan muuta maata työttömämpiä ja sairaampia. Miksi Oulu, jonka pitäisi olla muiden kaupunkien tapaan nuorempi ja vähemmän sairasteleva, nousee terveysmenoissa?” Blomgren pohtii.

Sairastavuus näkyy myös työkyvyttömyyseläkkeen saajien suurena osuutena. Työkyvyttömyyseläkettä sai Oulussa vuonna 2019 noin 7,1 prosenttia 25–65-vuotiaista, kun koko maan osuus oli 6,6 prosenttia. Muut suuret kaupungit jäivät valtakunnan keskiarvon alle. Oululaiset myös jäävät ylipäätään eläkkeelle nuorempina. Eläköitymisikä oli Oulussa keskimäärin 55,7 vuotta ja koko maassa 59 vuotta.

Kuitenkin sosiaalitoiminnan kustannuksissa Oulu selviää muuta maata ja myös muita suuria kaupunkeja vähemmällä. Vuonna 2019 sosiaalitoiminnan kustannukset Oulussa olivat 1 238 euroa asukasta kohden, kun maan keskiarvo oli lähes 1 500 euroa ja esimerkiksi Helsingin summa jopa hieman suurempi. 

Asumistukea saa yllättävän moni

Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -tietokannan mukaan Oulussa alle 15-vuotiaita oli viime vuonna 17,4 prosenttia väestöstä ja yli 64-vuotiaita 16,6 prosenttia. Koko Suomessa 65 vuotta täyttäneitä oli 22,7 prosenttia, eli vanhusväestön osuus on Oulussa selvästi pienempi. Suurista kaupungeista lähinnä Espoo ja Vantaa ovat väestöltään nuorekkaampia.

Oulun yliopistossa on viime vuosina opiskellut noin 13 000 opiskelijaa, ja Tilastokeskuksen tuoreimman eli vuoden 2019 tiedon mukaan oululaisista 37,4 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Koko maan keskiarvo oli 32,2 prosenttia. 

Tämä väestörakenne näkyy myös etuuksien ja palveluiden käytössä. Oulussa eläke-etuuksia sai 22,7 prosenttia väestöstä vuonna 2018. Kelan opintoetuuksia puolestaan nautti 7,9 prosenttia koko väestöstä, ja 18–24-vuotiasta peräti 54 prosenttia.

Kaikkein yleisin etuus on kuitenkin asumistuki. Oulussa kaksi kolmannesta 18–24-vuotiaista ja reilu viidennes kaikenikäisistä kuului vuonna 2018 asumistukea saavaan ruokakuntaan.

”Se kuulostaa aika korkealta, mutta toki asumistuen saaminen on yleistä kaupungeissa ylipäätään. Kaupunkeihin tiivistyy myös huono-osaisuutta ja niissä asuu myös paljon pienituloisia palkansaajia. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella asumistukea saavien osuus on vielä suurempi”, Blomgren sanoo.

Asumistuen yleisyys on yllättävää senkin vuoksi, että Oulu on suurista kaupungeista vuokratasoltaan melko selkeästi halvin. Suomen vuokranantajien viimevuotisen katsauksen mukaan keskimääräinen neliövuokra Oulussa on 13,2 euroa kuukaudessa, mikä on yli 100 000 asukkaan kaupungeista alhaisin.

”Pelkkä hintataso ei ratkaise, vaan myös tulotaso. Tarkoittaako se, että Ouluun on keskittynyt hieman pienituloisuutta ja huono-osaisuutta?” Blomgren pohtii.

Työttömyys ja pienituloisuus rasitteena

Pienituloisuusaste Oulussa vuonna 2019 oli 15,6 prosenttia, mikä on koko maan keskiarvoa ja pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja korkeampi. Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 prosenttiin koko maan mediaanista.

”Pienituloisuuden suhteen Oulu muistuttaa Tamperetta yllättävän paljon. Molemmissa kaupungeissa on työläistaustaa ja hieman korkeampi työttömyysaste”, Blomgren sanoo. 

Oulu kärsi pahoin esimerkiksi Microsoftin omistukseen siirtyneen Nokian romahduksesta ja siitä seuranneesta ICT-alan rakennemuutoksesta, joka alkoi vuonna 2013. Pahimmillaan työttömyys kävi vuonna 2015 hiukan yli 17 prosentissa.

Vuonna 2019, ennen koronapandemian aiheuttamaa työttömyyden kasvua, työttömyysaste Oulussa oli noin 11 prosenttia, mikä vastaa Turun ja Tampereen lukemia. Blomgrenin tutkimushankkeen mukaan vuonna 2018 yli 20 prosenttia työikäisistä oululaisista sai jotain työttömyysetuutta. Nuorista, 18–24-vuotiasta työttömyysetuuksia sai 22 prosenttia. Oulussa haasteena on erityisesti korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. 

Toisaalta Oulussa perustoimeentulotukea saa pienempi osa työikäisestä väestöstä kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuoden 2019 aikana perustoimeentulotukea sai 16,7 prosenttia oululaisista nuorista ja 7,9 prosenttia 25–65-vuotiaista. Se on lähellä koko maan keskiarvoa ja pari prosenttia vähemmän kuin muissa suurkaupungeissa.

Kenties selkein erottava tekijä Oulun ja muiden kaupunkien välillä on muualla kuin Suomessa syntyneiden osuus väestöstä. Siinä Oulu erottuu myös koko muusta maasta. 

Oulussa heitä oli vuonna 2019 vain noin 45 henkilöä tuhatta asukasta kohden. Koko maan keskiarvo oli yli 76, Vantaalla jopa yli 200. Maahanmuuttajien keskuudessa toimeentulo- ja asumistuen saajien osuus on suhteellisesti suurempi kuin Suomessa syntyneissä.

Oulu

  • Asukasluku 207 000
  • Pinta-ala 3816 km2
  • Asukastiheys 68,5 henkilöä/maa-km2
  • Keski-ikä 38,6 vuotta
  • Työllisyysaste 68,3 % (2019)
  • Keskitulot 29 291 euroa vuodessa (2017, brutto)
  • Tilastojen valossa Oulu näyttäisi asettuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sekä suurten kaupunkien että Pohjois- ja Itä-Suomen viiteryhmiin, mutta erottuu kummastakin eri mittareilla.
  • Oulu lukeutuu sosiaalimenojen ja sairastavuuden osalta Suomen alueiden kalleimpaan neljännekseen.
  • Koulutustason, väestönkasvun ja lapsiperheiden osuuden perusteella Oulu muistuttaa Etelä-Suomen kasvukeskuksia.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet