Lapissa asuu reilut 175 000 ihmistä, ja maakunta on erittäin harvaan asuttu: jokaiselle neliökilometrille riittäisi alle kaksi asukasta. Suurin osa Lapista on napapiirin pohjoispuolella.
Rovaniemi on perinteisesti ollut Lapin hallinto- ja palvelukeskus. Maakunnassa on kuitenkin toinenkin keskus, Meri-Lappi eli Kemi–Tornion seutukunta, jossa on paljon teollisuutta. Yhteensä näissä kaupungeissa asuu kaksi kolmasosaa koko maakunnan ihmisistä.
”Lapin hienous on nimenomaan siinä, että täällä on paljon tilaa ja vähän ihmisiä. Lappi on kuitenkin muuttotappioaluetta, ja sitä kehitystä haluamme hillitä”, Lapin Liiton maakuntajohtaja Mika Riipi kertoo.
”Maakunta ikääntyy, ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada tänne nuoria, työikäisiä ihmisiä. Etätyömahdollisuudet ovat viime vuosina tuoneet uusia muuttajia. Ihmiset muuttavat Lappiin ennen muuta luontoarvojen ja turvallisuuden vuoksi.”
Lapin sisällä yhä useampi muuttaa keskuksiin
Väki on vähentynyt Lapissa koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2021 maakunta sai kuitenkin muuttovoittoa 86 henkilöä.
”Lapin muuttotappio ei ole dramaattista, mutta se on jatkuvaa. Rovaniemen ja muutaman muun kunnan väestömäärä on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja Lapin sisällä näkyy muuttoliike keskuksiin”, Lapin ELY-keskuksen yksikön päällikkö Satu Huikuri sanoo.
Väestöennusteiden mukaan Lapin väkiluku olisi vuonna 2040 vain 160 000.
”Ennusteet ovat tärkeitä ennakoinnin välineitä, mutta niiden ei pidä antaa toteuttaa itseään. Meidän on pidettävä huolta esimerkiksi opiskelupaikkojen ja asuntojen saatavuudesta sekä yritysten ja muiden työpaikkojen kehittämisestä”, Huikuri sanoo.
Ikääntyvässä Lapissa kaivataan työperäisiä maahanmuuttajia
Ikäihmisten suuri määrä Lapissa näkyy muun muassa Kelan eläke-etuuksien saajissa. Rovaniemellä Kelan eläke-etuuksia toisaalta saatiin vuonna 2021 vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Ratkaisu väestön ikääntymiseen voisi löytyä maahanmuutosta. Vuonna 2021 Lapin väestöstä vieraskielisten osuus oli 3 %, kun se koko Suomessa oli 8,3 %. Nettomaahanmuutto on kuitenkin sekä koko Lapissa että Rovaniemen seutukunnassa voitollista. Siinä ovat mukana myös ulkomailta muuttaneet Suomen kansalaiset.
”Maahanmuuttokriittiset näkemykset ovat Lapissa marginaalissa. Maahanmuutto on ainoa tapa ratkaista työvoimapula, ja kehitämme kansallisten tukimallien rinnalle omia toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi”, Riipi vakuuttaa.
Rovaniemi houkuttelee nuoria asukkaita
Rovaniemi on Lapin suurin kasvukeskus, joka tarjoaa julkisia palveluja, kauppoja ja ravintoloita. Se on vetovoimainen kaupunki, joka houkuttelee nuoria ihmisiä. Riipi kuitenkin huomauttaa, ettei Rovaniemi ole Lapin ainoa keskus.
”Rovaniemellä asuu kolmannes lappilaisista, mutta niin asuu Meri-Lapissakin. Lappiin muuttavista osa ei halua kaupunkiin vaan nimenomaan hakee väljyyttä. Rovaniemelle on viime vuosina tullut lisää työtä teollisuuden, kaivosteollisuuden ja kansainvälisen matkailun alueille”, Riipi muistuttaa.
Rovaniemellä on kaikkien asteiden koulutusta ja sen myötä paljon opiskelijoita ja opintotuen saajia. Huikurin mukaan Lapin yliopisto vetää opiskelijoita koko maasta. Yliopistotutkinnon suorittaneista kuitenkin vain 31 % jäi Lappiin vuonna 2018.
Rovaniemellä asuu muuta Lappia enemmän lapsiperheitä. Se näkyy tilastoissa siinä, että monien lapsiperheiden etuuksien saaminen oli Rovaniemellä selvästi yleisempää kuin muualla Lapissa ja jopa hiukan yleisempää kuin koko maassa keskimäärin.
Työvoimapula koettelee palvelualoja ja julkista sektoria
Työttömien määrä laskee Lapissa vuosi vuodelta. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, ja Lappi kilpailee osaavasta työvoimasta muun Suomen kanssa.
ELY-keskuksen arvion mukaan kunta-alan työntekijöistä eläköityy Lapissa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 38 %. Eniten eläköityy lähihoitajia, peruskoulun ja lukioiden opettajia, sairaanhoitajia, lastenhoitajia, sosiaalialan ohjaajia ja lastentarhanopettajia.
”Ongelmana on osaavan työvoiman saanti useilla aloilla. Työvoimapulasta on tullut suurin aluekehittämisen haaste. Se vaarantaa myös julkisten palvelujen saatavuuden”, Riipi toteaa.
Lähes kolmannes Lapin työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, joiden osaamisessa ja terveydessä on usein haasteita, ja monen ikä lähenee eläkeikää. Lapissa on enemmän miehiä kuin naisia, ja siksi heitä on selvästi enemmän myös työttömissä.
”Jos avoin työpaikka on toisella puolen Lappia, ei sinne niin vain muuteta. Matkat pitää kulkea pääasiassa omalla autolla, mikä on kallista. Asuntopula on todellinen ongelma monella paikkakunnalla”, Huikuri kertoo.
Lapissa merkittävästi työllistävät ja tuottavat alat, kuten metsä-, kaivos- ja matkailuala, vetävät ja tulevaisuus näyttää hyvältä, Lapin Liiton Mika Riipi sanoo. Toisin kuin pelättiin, Lapin matkailu ei ole kärsinyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Lapissa julkiset palvelut, liiketoiminta ja huoltovarmuus vaativat hyviä liikenneyhteyksiä
Kainuussa ja Lapissa maksettiin eniten sairaanhoidon Kela-korvauksia asukasta kohti vuonna 2021 koko Suomessa. Suurin osa sairaanhoitovakuutuksen korvauksista on lääkekuluja, mutta pitkien välimatkojen Kainuussa ja Lapissa matkakulujen osuus on isompia kuin muualla. Lääke- ja matkakorvauksia maksetaan erityisesti ikääntyneille.
”Pitkien välimatkojen vuoksi sote-palvelujen saavutettavuus, kuten päivystyspalvelujen rakenne on Lapissa todellinen haaste. Kunnissa on oltava tietyntasoinen palveluverkko. Paikoin tukeudumme jopa naapurimaiden palveluihin”, Riipi sanoo.
Suomen todennäköinen liittyminen Naton jäseneksi tekee maayhteyden ja liikenneyhteydet naapurimaihin entistä tärkeämmäksi.
”Suomen uusi geopoliittinen asema näkyy esimerkiksi siinä, että huoltovarmuuden merkitys on kasvanut entisestään. Lapin menestykselle sujuva yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa on aina ollut merkittävää, ja Nato-jäsenyyden ja energiateollisuuden vihreän siirtymän myötä yhteistyö vain syvenee”, Riipi sanoo.
***
Lue myös
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 7: Monipuolinen pääkaupunki houkuttelee muuttajia, mutta asumisen hinta kirvelee
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 8: Pohjois-Karjalassa työllisyys on parantunut, mutta Venäjän vastaiset pakotteet iskevät kovaa
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 9: Ahvenanmaa päättää osin itse omasta sosiaaliturvastaan