Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
21.9.2022

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 8: Pohjois-Karjalassa työllisyys on parantunut, mutta Venäjän vastaiset pakotteet iskevät kovaa

Pohjois-Karjalassa asuu paljon iäkkäitä, mutta myös opiskelijoita riittää. Maakunnassa käytetäänkin erilaisia Kelan etuuksia yli 3 000 euroa vuodessa asukasta kohti, mikä on selvästi enemmän kuin monella muulla alueella. Pohjois-Karjalan yrityksiä koettelevat Venäjän viennin tyrehtyminen ja venäläisten matkailijoiden vähäisyys.
Teksti Päivi Brink | Kuvat Päivi Rücker
Eri-ikäisiä Pohjois-Karjalan asukkaita torilla.

Pohjois-Karjalassa maksetaan Kelan eläke-etuuksia ja asumisetuuksia muuta maata enemmän, perhe-etuuksia ja perustoimeentulotukea vähemmän.

Kela maksoi Suomessa vuonna 2021 eri etuuksia keskimäärin 2 791 euroa asukasta kohti. Itä-Suomessa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla sekä osassa Keski-Suomea etuuksia maksettiin kuitenkin yli 3 000 euroa asukasta kohden.

Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa etuuseuroja maksettiin väkilukuun suhteutettuna eniten, mutta maakunnissa käytetyt etuuslajit poikkeavat jonkin verran toisistaan.

”Terveysturvaa eli esimerkiksi sairaanhoitovakuutuksen lääkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan henkeä kohti eniten Kainuussa ja Lapissa. Kelan eläke-etuuksia sen sijaan käytetään eniten Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, joissa eläke-etuuksia maksetaan puolet enemmän kuin maassa keskimäärin. Tämä johtuu alueen väestön ikärakenteesta ja tulotasosta”, Kelan erikoistutkija Kati Sarnola sanoo.

Asukasta kohden Pohjois-Karjalassa käytetään paljon terveys-, eläke- ja työttömyysturvaa, mutta myös opintotukia ja opiskelijoiden asumistukia. Opiskelijoita on paljon esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Noin neljänneksellä maakunnan yli 15-vuotiaista asukkaista on korkea-asteen tutkinto.  

”Joensuussa on asukaslukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita koko maassa: yli 30 % kaupunkilaisista. Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan paljon esimerkiksi opettajia. Kaikkien valmistuneiden ei ole tarkoituskaan jäädä Pohjois-Karjalaan, mutta tietysti toivomme, että nykyistä suurempi osa jäisi. Kaikille valmistuneille ei ole sopivia harjoittelupaikkoja eikä töitä, ja moni muuttaa etelän keskuksiin”, maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta toteaa.

Koska pienituloisia eläkeläisiä ja opiskelijoita on Pohjois-Karjalassa paljon, asumisetuuksia maksettiin hieman keskimääräistä enemmän. Koko maassa asumistukia maksettiin 402,66 € asukasta kohti Pohjois-Karjalassa 442,22 € per asukas. 

Pohjois-Karjalan väestörakenteessa korostuvat ikääntyneet

Pohjois-Karjalassa asui joulukuussa 2021 noin 163 000 henkilöä, joista noin 101 000 oli työikäisiä. Maakuntaliiton arvion mukaan työikäisten määrä vähenee Pohjois-Karjalassa tällä vuosikymmenellä vuosittain 500–1 300 hengellä, joten uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa.

Kokonaismuuttoliike oli kuitenkin 2021 peräti 654 hengen verran positiivinen ennätyksellisen suuren kansainvälisen nettosiirtolaisuuden myötä: nettomaahanmuutto oli 718 henkeä.

”Viime vuosina Pohjois-Karjala on saanut keskimäärin yli 400 henkeä maahanmuuttovoittoa ulkomailta vuosittain, mutta viime vuosi oli ennätyksellinen. Syitä on monia. Maakuntaan syntyi satoja uusia työpaikkoja, ja Itä-Suomen yliopistossa opiskelee ja työskentelee kaiken aikaa paljon ulkomaalaisia. Maakunnassa asuu lähes 4 000 venäjänkielistä henkilöä, joista moni opiskelee täällä. Venäjältä on aiemmin ollut helppo muuttaa tänne, mutta nyt tilanne on toinen Ukrainan sodan vuoksi. Moni maahanmuuttaja viipyy Pohjois-Karjalassa vain lyhyen aikaa ennen kuin muuttaa takaisin lähtömaahan tai Etelä-Suomeen, mutta osa asettuu tänne”, Niiranen kertoo.

Eläkeikäisten osuus pohjoiskarjalaisista on suuri, mikä näkyy Kelan maksamien eläke-etuuksien suurena määränä. Kun koko maassa maksettiin vuonna 2021 eläke-etuuksia noin 440 euroa per henkilö, Pohjois-Karjalassa niitä maksettiin reilut 650 euroa henkeä kohti.

Lapsiperheitä maakunnassa sen sijaan on vähän, ja syntyvyys on vähäistä. Perhe-etuuksia maksettiin vuonna 2021 keskimäärin koko maassa noin 520 euroa per asukas, mutta Pohjois-Karjalassa vain noin 420 euroa asukasta kohti.

Pohjois-Karjalan työttömien määrä alitti 10 000 hengen haamurajan

Vuonna 2020 pandemian vaikutukset heikensivät työllisyyttä Pohjois-Karjalassa, ja pahimmillaan 18 % työvoimasta oli työttömänä. Myös pitkäaikaistyöttömyys oli kasvussa. Vuonna 2021 suuntaus kääntyi reippaasti parempaan päin. Vuoden lopussa työttömien määrä laski alle 10 000 hengen haamurajan ensimmäistä kertaa 2000-luvun aikana.

Toukokuun 2022 lopussa Pohjois-Karjalassa oli työttömänä 11,9 % työvoimasta, mikä oli edelleen enemmän kuin muissa maakunnissa. Työttömien määrä oli kuitenkin vähentynyt selvästi, ja avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon. Pitkäaikaistyöttömien määrä sen sijaan oli pysynyt lähes ennallaan.

Perustoimeentulotukea sen sijaan käytetään enemmän suurissa kaupungeissa, joten sen saajia Pohjois-Karjalassa on keskimääräistä vähemmän.

Syynä maakunnan työttömyystilanteen kohenemiseen oli ennen muuta viennin jyrkkä kasvu. Pohjoiskarjalaisten yritysten liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2021 enemmän kuin missään muussa maakunnassa ja kaksinkertaista vauhtia koko maahan verrattuna. Teollisuus teki ennen Ukrainan sotaa ennätystahtiin suuria investointeja, ja uusia yrityksiä perustettiin tavallista enemmän.

”Metsäbiotalous, bioenergia, rakennusteollisuus, terveysteknologia ja kaupan ala ovat Pohjois-Karjalassa merkittäviä työllistäjiä. Joillakin aloilla on työvoimapulaa. Pohjois-Karjalassa on noin 12 000 teollisuusalan työpaikkaa, ja viime vuonna niiden määrä kasvoi 658 työpaikalla. Osaajia tarvittaisiin edelleen lisää ennen muuta sote-alalla, teknologiateollisuudessa ja ICT-alalla”, Niiranen kertoo.

Kohtaanto-ongelmaan on maakunnassa haettu vastausta muun muassa koulutustarjonnan osuvuutta tarkastamalla.

”Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto aloitti juuri diplomi-insinöörien koulutuksen. Karelia-ammattikorkeakoulussa puolestaan on sairaanhoitajakoulutusta, mikä on alueelle tärkeää”, Niiranen jatkaa.

Sota Ukrainassa vaikuttaa vientiin ja matkailuun

Venäjän osuus maakunnan kokonaisviennistä oli vuonna 2021 noin 9 %. Venäjän viennistä yli 70 % koostuu metalliteollisuuden koneista ja tuotteista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siihen liittyvät pakotteet tulevat todennäköisesti vaikuttamaan negatiivisesti Pohjois-Karjalan maakunnan kehitykseen.

Viennin lisäksi kärsii matkailuala. Maakuntaliiton arvion mukaan venäläiset matkailijat ovat tuoneet Pohjois-Karjalaan noin 27 miljoonaa euroa vuosittain. Myös alueellinen yhteistyö venäläisten rajakuntien kanssa kehitysohjelmineen on hiljentynyt. Tietyillä aloilla sodan vaikutukset yritystoimintaan tulevat olemaan merkittäviä.

”Yritykset hakevat uusia vientialueita muista maista. Itä-Suomi tarvitsee kuitenkin tukea logistiikan kehittämiseen, kun Saimaan kanavan kehittämishanke on jäädytetty Venäjän suhteiden kiristyttyä. Olemme vaatineet lisäpanostusta ennen muuta Karjalan radan korjaamiseen. Osa pohjoiskarjalaisista yrityksistä on hyötynytkin pakotteista, kun venäläisen tuotteen sijaan ostetaan nyt kotimaista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa tämä näkyy suomalaisen hakkeen kulutuksena. Matkailuala hakee kasvua kotimaanmatkailusta, ja moni kohde on siinä onnistunut. Esimerkiksi Koli valittiin vuoden matkailualueeksi vuonna 2021”, Niiranen sanoo.

Terveysmenoihin voidaan vaikuttaa monin tavoin

Itä-Suomessa sairastetaan enemmän kuin Länsi-Suomessa. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2019 oli Pohjois-Karjalassa 120,6, kun koko maan taso indeksoidaan aina lukuun 100.

Tilanne on parantunut selvästi vuodesta 2010, jolloin Pohjois-Karjalan sairastavuusindeksi olisi ollut 153,3, jos verrokkina pidetään edelleen koko Suomea vuonna 2019.

Kati Sarnola vahvistaa, että terveyspalveluita käytetään eri tavoin eri puolilla Suomea. Terveysetuudet koostuvat erilaisista menoeristä, joihin voidaan vaikuttaa eri keinoin. Esimerkiksi lääkkeiden kustannukset ovat selvästi kasvussa koko maassa, mutta ratkaisuja kasvun hillintään etsitään.

”Korvattavien lääkemenojen kasvu selittyy osaksi väestön ikääntymisellä, mutta merkittävä syy on myös uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotto. Erityisesti biologisten lääkkeiden käyttöönotto monen yleisen sairauden hoidossa on nostanut kustannuksia”, Sarnola toteaa. 

Erityisen korkeaa sairastavuus on Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Maakuntien välisiä eroja selittävät Sarnolan mukaan esimerkiksi elintavat, mutta myös geneettinen perimä.

”Suurimmat sairausryhmittäiset alue-erot näkyvät sepelvaltimotaudissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja mielenterveyshäiriöissä. Tarkasteltaessa esimerkiksi sepelvaltimotautia, sitä todetaan eniten Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta sairaalahoitoa edellyttäviä tapahtumia taas on eniten Pohjois-Karjalassa”, Sarnola sanoo.

Tilastokeskus: Pohjois-Karjalan väestön ikääntyminen jatkuu voimakkaana

Pohjois-Karjalassa odotetaan, että maakunta hyötyy hyvinvointialueiden rahoitusmallista.

”Siun sote on toiminut jo vuodesta 2017, joten maakunnan julkiset terveyspalvelut ovat olleet saman katon alla jo jonkin aikaa. Alun haasteista on selvitty, ja uusi rahoitusmalli tuo valtion rahaa entistä enemmän maakuntaan. Tarvetta on, koska ikääntyvä väestömme käyttää paljon terveyspalveluja. Ihmiset elävät entistä pidempään, ja yli 80-vuotiaat tarvitsevat keskimäärin todella paljon palveluja”, Niiranen toteaa.

Tilastokeskuksen arvion mukaan 75–84-vuotiaiden määrä nousee Pohjois-Karjalassa vuosina 2020–2025 jopa 26 %.

”Väestö ikääntyy koko Suomessa ja käyttää siksi enemmän lääkkeitä ja terveyspalveluja. Koska ihmiset elävät pidempään, joukkoon mahtuu myös monisairaita, jotka tarvitsevat monenlaisia etuuksia ja palveluita”, Sarnola muistuttaa.

Kansallinen terveysindeksi kertoo jatkossa aiempaa monipuolisemmin myös eri alueiden sairastavuudesta.

Kela, THL, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus ovat kehittämässä uutta Kansallista terveysindeksiä, joka julkaistaan näillä näkymin vielä tänä vuonna. Se on aiempaa monipuolisempi keino vertailla myös alueellisia eroja sairastavuudessa, mikä on kiinnostavaa esimerkiksi uusien hyvinvointialueiden ja niiden rahoituksen kannalta.

”Sairastavien määrä ei jakaudu tasaisesti hyvinvointialueiden kesken, ja alueellista ja kansallista tietoa sairastavuudesta tarvitaan. Positiivista on, että kokonaissairastavuus on laskenut koko maassa. Syynä voi olla esimerkiksi parantunut tietoisuus elintapojen vaikutuksista terveyteen”, Kelan erikoistutkija Kati Sarnola kertoo.

Uusi Kansallinen sairastavuusindeksi tulee pitämään sisällään myös työkyvyn. Työkyvyn ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeä osa terveysmenojen hallintaa.

”Työ rytmittää elämää ja tuo siihen mielekkyyttä, ja työkyky ja terveys kulkevat käsi kädessä. Eri ammattiryhmiin kuuluvilla on taipumusta erilaisiin sairauksiin. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, ja ne ovat myös yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Työkykyä, terveydestä ja sairastavuudesta saatavaa tietoa voidaan toivon mukaan hyödyntää sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa vielä nykyistä paremmin”, Sarnola toteaa.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 -julkaisuun. Pohjois-Karjalan osuus alkaa sivulta 98.

Lue myös sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 7: Monipuolinen pääkaupunki houkuttelee muuttajia, mutta asumisen hinta kirvelee

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 9: Ahvenanmaa päättää osin itse omasta sosiaaliturvastaan

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 10: Ikääntyvään Lappiin maksetaan paljon eläkkeitä – väki on vähentynyt, ja nuorille riittäisi töitä

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje