Strömsön huvila Vaasassa on kuuluisa tv-ohjelman kuvauspaikka, jossa sanonnan mukaan kaikki sujuu ja onnistuu. Tämä pätee Vaasaan ja koko Vaasan seutuun laajemminkin, ainakin jos tarkastellaan työllisyyttä ja taloutta. Energiateknologiaan erikoistunut ja muutenkin teollisuusvaltainen Vaasa porskuttaa työllisyysvertailujen kärjessä. Kunnan talous oli viime vuonna ylijäämäinen koronapandemiasta huolimatta.
Kaiken lisäksi vaasalaiset ovat onnellisia: viime vuonna kyselyssä vaasalaisten onnellisuusluku nollasta sataan ulottuvalla asteikolla oli 74, pykälän edellisvuotta korkeampi. Vaasan – ehkä vähän leikkimielisenä – tavoitteena onkin nostaa kaupunki maailman onnellisimmaksi.
Hyvinvointia varjostaa kuitenkin sitkeä ongelma. Sijainniltaan hieman syrjäisen ja kaksikielisen Vaasan seudun väestönkasvu ja vetovoima on muihin kaupunkikeskuksiin verrattuna heikkoa. Pitkällä aikavälillä se voi olla haaste koko seudun elinvoimaisuudelle.
”Hyvän työllisyyden kääntöpuolena haasteena on jo työvoiman saatavuus. Sen kanssa on Vaasan seudulla kamppailtu jo pitkään”, sanoo aluekehitysasiantuntija Irina Nori Pohjanmaan liitosta.
Energiaklusteri kiihdyttää taloutta
Koko Pohjanmaan alueella työllisyysaste on jo pitkään ollut Suomen korkeimpia, ja Vaasassakin on voitu puhua täystyöllisyydestä. Tärkeä elementti tässä kehityksessä on ollut vuosituhannen alussa käynnistynyt energiaklusteri.
”Sen myötä alueelle syntyi tuhansia uusia työpaikkoja, mikä vaikutti laajemmin positiivisesti väestökehitykseen ja työllisyyteen”, Nori kertoo.
Vaasan seudun työllisyysaste on jo lähes 94 prosenttia ja työttömyysaste karvan verran yli 6 prosenttia työvoimasta. Näissä tilastoissa Vaasan seutu pesee lähimmät verrokkinsa kuten Tampereen, Oulun ja Lappeenrannan seudut.
Elinkeinorakenteeltaan teollisuusvaltainen Vaasan seutu työllistää paljon koulutettua väkeä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 yli 35 prosenttia seudun 15 vuotta täyttäneistä oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Väestö on myös verraten kansainvälistä, vieraskielisten osuus asukkaista on samaa luokkaa kuin Lappeenrannalla eli hieman yli 7 prosenttia.
Vaasa hyötyy lisäksi läheisistä suhteista Pohjanlahden yli Ruotsiin. Vaasan ja Uumajan kaupungit sopivat vastikään yhteistyön tiivistämisestä muun muassa elinkeinoelämän ja koulutuksen saralla. Viime vuonna aloitti liikennöinnin uusi autolautta M/S Botnia.
”Ruotsinkielisellä väestöllä on matala kynnys muuttaa Ruotsiin opiskelemaan ja yhteyksiä Västerbotteniin merenkurkun tuolle puolen. Se on leimallista Vaasan seudulle ja Pohjanmaalle”, Nori sanoo.
Esimerkiksi asuminen Vaasassa on selvästi halvempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Keskimääräisten neliöhintojen perusteella Vaasa on Suomen 22. kallein kunta, vaikka se on väkilukunsa puolesta 14. suurin. Kiinteistömaailman mukaan keskimääräinen neliöhinta vuonna 2021 oli Vaasassa vain 1 964 euroa.
Vaasassa yrittäjähenki kohtaa korkean teknologian
Vaasan seudun elinkeinoelämän jalokivi on vuosien varrella Pohjoismaiden suurimmaksi kasvanut energiateknologian klusteri, EnergyVaasa. Ala työllistää noin 12 000 ihmistä, ja klusteriin kuuluu 160 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto yltää Vaasan kaupungin tietojen mukaan noin viiteen miljardiin euroon.
”Vaasa on Pohjoismaiden energiapääkaupunki”, sanoo Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Hippi Hovi.
Suurten korkean teknologian teollisuusyritysten lisäksi energiaklusteriin kytkeytyy kasvava määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, alihankkijoita ja kasvuyrityksiä sekä kaupungissa että sitä ympäröivällä maaseudulla.
Uusia yrityksiä perustettiin vuonna 2021 seutukunnan alueella enemmän kuin ennen pandemiaa yhteensä 113 kappaletta. Samaan aikaan Vaasa sijoittui Kuntien imago -tutkimuksessa Suomen kuudenneksi yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi.
”Pienyrittäminen on Vaasan seudulla erittäin aktiivista. Poikkeuksellista on myös, että täällä panostetaan tuotekehitykseen, tutkimusten mukaan enemmän kuin monella muulla alueella”, Hovi sanoo. Vuonna 2019 Vaasan seudun tutkimus- ja kehitysmenot asukasta kohden olivat Suomen toiseksi suurimmat, heti Oulun jälkeen.
Yrittäjyys istuu Hovin mukaan syvällä paikallisessa kulttuurissa.
”Rannikkoseudun lisäksi tämä koskee Etelä- ja Keski-Pohjanmaata, koko vanhaa Vaasan lääniä. Ruotsinkielisellä alueella on aina ollut tavallista yhdistellä monenlaisia tulonlähteitä. Ruotsinkielisestä kulttuuripiiristä on lähtöisin myös keskusteleva kulttuuri, joka helpottaa asioiden hoitamista, Hovi toteaa.
”Kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, ELY-keskukset, yliopistot, toisen asteen koulut, liitot ja muut toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö toimii hyvin. Se on edellytys seudun kehittymiselle.”
Vaasa on myös Suomen vientirannikon pääkaupunki.
”Pelkästään energiaklusterin liikevaihdosta 80 prosenttia tulee viennistä. Seudulta on perinteisesti tähytty lahden yli länteen. Myös pienet yritykset harjoittavat vientiä. Moni toimittaa tuotteita Ruotsiin, mitä he eivät välttämättä heti edes miellä vienniksi”, Hovi sanoo.
Energiateknologian kasvuun ja kehitykseen uskotaan Vaasassa jatkossakin. Rakenteilla olevan akkuteollisuuden tarpeisiin varattu tuhannen hehtaarin GigaVaasa-teollisuusalue, jolle on suunniteltu anodimateriaaleja valmistavaa tehdasta ja norjalaisen Freyrin akkukennotehdasta
Haasteena houkuttelevuus
Paperilla Vaasa vaikuttaa erittäin houkuttelevalta ja kasvupotentiaalia uhkuvalta kaupungilta, mutta väestön osalta trendi on vääränsuuntainen. Väestönkasvu on viime vuosina hiipunut miinusmerkkiseksi, jos kohta vuonna 2021 nähtiin hienoinen kasvun pilkahdus
”Kasvu on vetänyt henkeä 2010-luvulla, mutta nyt on taas akkuteollisuuskeskittymän rakentuminen, Vaasan ja Mustasaaren väliin on kaavoitettu alue sille ja siihen kohdistuu suuret odotukset”, Nori sanoo.
On kuitenkin ilmeistä, että Vaasan vetovoima ei ole sillä tasolla, kuin sen pitäisi olla. Pohjanmaan väkiluku kokonaisuudessaan on kääntynyt kasvuun, mutta vertailussa muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin Vaasan väestöennuste on heikko. Vuoteen 2040 asti ulottuvassa ennusteessa tilastokeskus katsoo asukasluvun polkevan käytännössä paikallaan.
Toisaalta Vaasa ja sitä ympäröivä seutu eivät ole yksin, hän huomauttaa. Pääkaupunkiseudun sekä Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion vetovoima on ylivertainen muihin kaupunkikeskuksiin verrattuna. Samaan aikaan työikäinen väestö vähenee koko Suomessa ja lähes kaikki maakunnat kärsivät osaavan työvoiman saatavuudesta.
”Kun kaikkialla on työtä tarjolla, pelkkä työpaikka ei enää riitä. Alueen houkuttelevuus sekä veto- ja pitovoima ovat isossa roolissa”, Nori toteaa.
Kaksikielisyys näkyy seudun kunnissa
Vaasan seutuun kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi ympäröivät kunnat Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri. Alueella asuu vuoden 2021 tilaston mukaan yhteensä noin 109 000 ihmistä, joista yli 67 000 Vaasassa. Alue on voimakkaasti kaksikielinen: ruotsia äidinkielenään puhuu yhteensä yli 37 prosenttia asukkaista.
Kieli kuitenkin jakaa seudun kuntia melko selkeästi. Vaasassa ruotsinkielisiä on 24 prosenttia asukkaista, mutta Korsnäsissä, Vöyrillä ja Maalahdessa ruotsinkielisten osuus on yli 80 prosenttia. Laihia ja Isokyrö taas ovat lähes täysin suomenkielisiä kuntia.
Ruotsinkielisen väestön keskuudessa esimerkiksi sairastavuus on tiettävästi jonkin verran koko väestöä alhaisempi. Syitä näihin terveyseroihin on tutkittu ja selitystä etsitty muun muassa ruotsikielisten yhteisöllisyyden ja harrastusten myötä karttuvasta sosiaalisesta pääomasta. Selkeää vastausta ei ole, mutta ero näkyy Vaasan seudun kuntien sairastavuudessa selkeästi.
Kokonaisuutena Vaasan seutu kuuluu ehdottomasti Suomen terveimpien alueiden joukkoon, mutta suomenkieliset Laihia ja Isokyrö muistuttavat sairastavuudeltaan maan keskiarvoa. Niissä myös työkyvyttömyyseläkkeen saajia on Kelan tilastojen mukaan koko maan keskiarvoa enemmän, kun muut Vaasan seudun kunnat jäävät keskiarvon alle.
Merenkurkun Mustasaari erottuu erityisen selkeästi ympäristöstään. Sen asukkaista noin 69 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, yli 15-vuotiaista 38 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja seudun ainoana kuntana Mustasaaressa oli vuonna 2020 enemmän syntyneitä kuin kuolleita.
Mustasaaressa maksettiin viime vuonna enemmän Kelan perhe-etuuksia asukasta kohden kuin muissa seudun kunnissa tai koko maassa keskimäärin. Sitä vastoin työttömyysetuuksia ja asumistukia maksettiin kirkkaasti vähemmän.
Väestönkasvun vaikeuksista huolimatta tilanne Vaasan seudun huoltosuhteen osalta ei näytä järin huolestuttavalta. Norin mukaan työikäisen väestön ei odoteta laskevan merkittävästi. Pitkällä aikavälillä huoltosuhde kuitenkin heikkenee, joskin hitaammin kuin muualla Suomessa.
”Toki huoltosuhteen kehittyminen on haaste kaikkialla Suomessa, ei siitä pääse mihinkään”, Nori myöntää.
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 7: Monipuolinen pääkaupunki houkuttelee muuttajia, mutta asumisen hinta kirvelee
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 8: Pohjois-Karjalassa työllisyys on parantunut, mutta Venäjän vastaiset pakotteet iskevät kovaa
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 9: Ahvenanmaa päättää osin itse omasta sosiaaliturvastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 10: Ikääntyvään Lappiin maksetaan paljon eläkkeitä – väki on vähentynyt, ja nuorille riittäisi töitä