Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
18.1.2022

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti

Espoossa sairastetaan vähemmän kuin muualla Suomessa, mutta toisaalta kaupunkia vaivaa pitkäaikaistyöttömyys. Kaupunkilaiset ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja ja nuorempia sekä yhä useammin vieraskielisiä. Tämä kaikki näkyy myös siinä, miten Espoossa käytetään Kelan etuuksia.
Espoo. Piirroskuvassa eri-ikäisiä ihmisiä sekä Espooseen liittyviä elementtejä: korkeita kerrostaloja, Länsimetro, Futuro sekä Haukilahden vesitorni.

Espoosta on kasvanut monikeskuksinen verkostokaupunki. Vuokra-asuntojen määrää on voimakkaasti lisätty.

Neljän kaupungin muodostamaan pääkaupunkiseutuun kuuluva Espoo on väkiluvultaan Suomen kaupungeista toiseksi suurin. Tilastokeskuksen mukaan Espoon väkiluku oli syyskuun lopussa 295 538 henkeä.

Kaupungiksi verrattain paljon metsäpinta-alaa sisältävässä merenrantakaupungissa on myös paljon järviä. Luonto onkin yksi merkittävä syy siihen, että Espoossa viihdytään.

”Kaupunkilaiset mainitsevat asukaskyselyissä luonnon, vehreyden ja meren keskeisiksi”, Espoon kaupungin tutkimusjohtaja (va.) Minna Joensuu kertoo.

1980-luvulta lähtien Espoossa tehtyjen kaupunki- ja kuntapalvelututkimusten perusteella tiedetään, että espoolaisten tyytyväisyys kotikaupunkiinsa on lisääntynyt. Joensuu kertoo, että vuonna 2020 toteutetussa kyselyssä asukkaat olivat kaupungin tarjoamiin palveluihin erittäin tyytyväisiä. Espoolaiset arvostavat myös esimerkiksi kaupunkinsa asukaslähtöisyyttä, suvaitsevaista ilmapiiriä ja liikkumista osana turvallista arkea.

”Asukkaista 83 prosenttia suosittelisi Espoota asuinpaikkana myös muille.”

Alue- ja väestökehitysasiantuntija Timo Aro sanoo Espoon olevan edelläkävijä erityisesti siinä, miten aidosti ja laajasti kaupunki on tuonut hyvinvoinnin systemaattisen edistämisen strategiaansa ja sieltä eteenpäin.

”Hyvinvointia koskevalla tiedolla johtaminen on tuotu Espoossa poliittiseen päätöksentekoon.”

Suurille kaupungeille on tyypillistä, että hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti. Näin on myös Espoossa. Sitä heijastelee esimerkiksi Kelan maksaman toimeentulotuen määrä.

Koko maassa toimeentulotukea maksettiin keskimäärin 124 euroa asukasta kohti vuonna 2021. Espoossa vastaava summa oli 156 euroa eli jonkin verran maan keskitasoa korkeampi.

Omakotitalojen Espoo on vanhentunut mielikuva

”Espoo on elinvoimaltaan ja vetovoimaltaan Suomen eri alueiden vertailussa poikkeuksellisen optimaalinen ja edustaa ehdotonta kärkeä. Sijainti Helsingin kyljessä on mahdollistanut yhtäjaksoisen kasvun”, Aro kuvailee.

Espoolaiset ovat olleet muutaman vuosikymmenen ajan yleisissä mielikuvissa hyväosaisten, korkeasti koulutettujen, vauraidenkin ihmisten maineessa.

”Espoo on pitkään myös hyötynyt tästä mainekuvasta.”

Mielikuvan taustalta löytyy esimerkiksi se tosiasia, että Espoo on aiemmin ollut pien- ja rivitalovaltainen kaupunki. Korkea-asteen koulutus on myös yleisintä Espoossa, kun sitä verrataan muihin kuusikkokuntiin eli Helsinkiin, Vantaaseen, Ouluun, Tampereeseen ja Turkuun.

Vuonna 2019 Espoossa oli myös kuusikkokuntien korkein tulonsaajien mediaanitulo.

Toisaalta todellisuus on yhä kirjavampi, ja eriytymistä tapahtuu useilla elämänalueilla. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kääntynyt Espoossa selkeään nousuun 2000-luvun alusta lähtien.

Asuntorakentaminen keskittyy kerrostalotuotantoon

Aron mukaan Espoosta on kasvanut monikeskuksinen verkostokaupunki. Vuokra-asuntojen määrää on voimakkaasti lisätty. Helsingin alueella yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäville toimenpiteille on asetettu yhteiset tavoitteet, jotka on Espoossa saavutettu.

”Espoon nykyinen asuntotuotanto tekee alueesta houkuttelevamman uusille väestöryhmille”, Aro kiteyttää.

Minna Joensuu vahvistaa tämän.

”Asuntotuotannon painopiste on keskustojen kehittämisessä ja täydennysrakentamisessa. Vuonna 2020 Espooseen valmistui 4 081 uutta asuntoa, ja vuonna 2021 asuntoja valmistuu jopa tätä enemmän.”

Vuoteen 2030 mennessä Espooseen ennustetaan valmistuvan 34 500 uutta asuntoa. Vajaa 13 prosenttia näistä on pientaloja. Väestön nopeaan kasvamiseen vastataan siis rakentamalla etenkin kerrostaloasuntoja raideliikenteen varrelle.

Joka viides espoolainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin kotimaista kieltä

Espoolaisista 19 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Vieraskielisistä tullut kotimainen ja ulkomainen muuttovoitto yhteensä on viime vuosina ollut keskimäärin noin 2 700 asukasta. Vieraskielisten osuuden väestöstä ennustetaankin nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Viime vuosina vieraskielisen väestön kasvu on ollut seurausta enemmän muuttovoitosta kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä. Vieraskielisten espoolaisten määrä on kasvanut 2010-luvulla keskimäärin yli 3 000 hengellä vuosittain”, Joensuu tarkentaa.

Muuttovoitto ulkomailta alkoi kiihtyä erityisesti 2000-luvulla. Espoon väkimäärän ennustetaan seuraavan kymmenen vuoden ajan kasvavan noin 4 700 asukkaan vuosivauhdilla. Ennuste kertoo, että kotimaankielinen väestö kasvaa vuoden 2020 lopusta vuoden 2030 loppuun 11 700 ja vieraskielinen väestö 35 600 asukkaalla.

”Espoo on toisaalta halunnut olla kasvava kaupunki”, Aro tähdentää.

Yksi väestönkasvua voimistava tekijä on juuri asuntotuotanto.

Kela maksoi espoolaisille vuoden 2021 aikana asumisen tukia keskimäärin 453 euroa henkeä kohti eli 46 euroa enemmän kuin suomalaisille keskimäärin. Tätä selittää jonkin verran muuta maata korkeampi asumisen hintalappu.

Espoossa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra on koko maan toiseksi korkein. Espoossa neliövuokra on keskimäärin 18,5 euroa ja Helsingissä 21,5 euroa. Kolmanneksi vertailussa sijoittuu Vantaa, jossa neliövuokra on keskimäärin 18,3 euroa.

Lapsiperheiden palveluita käytetään Espoossa paljon

Espoon voimakkaasti kasvava väestö on nuorempaa kuin kuusikkokunnissa ja Suomessa keskimäärin. Lapsiperheitä on paljon, vajaa puolet kotitalouksista, kun koko maassa lapsiperheiden osuus perheistä on keskimäärin 38 %. Tämä näkyy myös palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien käytössä.

Lapsiperheiden etuuksia maksettiin Espoossa vuonna 2021 asukasta kohti 688 euroa. Koko maassa niitä maksettiin keskimäärin 519 euroa. Espoossa on suhteellisesti eniten lapsia eli 0–17-vuotiaita ja vähiten 65 vuotta täyttäneitä muihin kuusikkokuntiin verrattuna.

”Keskimääräistä nuorempi väestö tulee olemaan Espoolle tulevaisuudessa etu esimerkiksi huoltosuhteen kannalta”, Aro arvioi.

”Toki Espoonkin väestö myös ikääntyy”, Joensuu muistuttaa.

Sairastavuus muuta Suomea alhaisempi

Espoolaisten sairastavuus on selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin väestön keskuudessa muualla Suomessa. Katsotaan sitten dementiasairauksia, syöpiä, sepelvaltimotautia, mielenterveyden häiriöitä, tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai aivo- ja verisuonitauteja, sairastavuusindeksit ovat reilusti maan keskiarvoa pienempää luokkaa. Espoolaiset kokevat myös keskimääräistä vähemmän tapaturmia.

Alhaisempi sairastavuus heijastuu myös sosiaaliturvan käyttöön. Kelan tietojen mukaan terveysturva asukasta kohti maksoi 2018 koko maassa 580 euroa. Espoossa vastaava luku oli 423 euroa.

Vuonna 2020 Espoossa maksettiin sairauspäivärahaa 25–64-vuotiaiden ikäluokassa vain noin 75 ihmiselle tuhannesta. Vastaava vertailuluku koko maan osalta on 107.

Espoon pitkäaikaistyöttömyys kasvussa

Vuonna 2021 Kela maksoi Suomessa työttömyysturvaa 387 euroa asukasta kohti. Espoossa summa oli jonkin verran tätä korkeampi: asukaskohtaisen työttömyysturvan määrä oli 434 euroa.

Yli kolmannes työttömistä on muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä. Toisaalta vuosien 2016 ja 2019 välisenä aikana ulkomaalaistaustaisten keskuudessa työttömien osuus työvoimasta pienentyi.

Pandemian vaikutus näkyy työttömyysluvuissa. Työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuun 2021 lopulla 11,7 prosenttia, vuoden 2020 kesäkuussa 15,3 ja kesäkuussa 2019 eli ennen pandemian alkua 8,4 prosenttia.

Espoon työttömyysluvuissa erottuu se, että pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut joitakin prosenttiyksikköjä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin ja se myös kasvaa koko ajan. Vuonna 2019 pitkäaikaistyöttömiä oli Espoossa 31 % kaikista työttömistä, kun koko maan keskiarvo oli noin 26 %.

Mitä tämän ilmiön taustalta saattaisi löytyä?

”Eriytyminen on isoille kaupungeille eräs tyypillinen ilmiö”, Aro sanoo.

Toistuvaistyöttömyys ja sosiaalisen huono-osaisuuden kasautuminen ovat taipuvaisia pitämään pitkäaikaistyöttömyyden samoissa lukemissa.

”Pääkaupunkiseudun haasteet ovat yhteisiä,” Aro muistuttaa.

”Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat sopineet yhteiset maankäytön, asumisen ja liikenteen periaatteet (MAL-sopimus) ja tavoitteet myös sosiaalisen eheyden ja kestävyyden osalta. Ne auttavat välillisesti lieventämään segregaatiota ja huono-osaisuutta.”

Espoo

  • Asukasluku 295 538 (syyskuu 2021)
  • Pinta-ala 528,03 km²
  • Asukastiheys 946,24 as./km² (Suomen seitsemänneksi tihein kunta)
  • Keski-ikä 39 vuotta
  • Työllisyysaste 75,3 % (2019)
  • Keskitulot 41 495 euroa vuodessa (2018)
  • Väestö kasvaa 4 700 asukkaan vuosivauhdilla
  • Lapsiperheiden osuus on suurempi kuin muualla Suomessa
  • Sairastavuus on Espoossa muuta Suomea selkeästi vähäisempää

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan

Miten Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käytössä

Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 5: Suhdannevaihtelu heiluttaa herkästi Tampereen seutua – nyt se elää voimakasta nousukautta

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje