Tampereen kehityskaaressa yhdistyvät alueen keskeiset, historialliset tarinat.
”Tampereen teollinen perimä, Nokian synnyttämä yrityskulttuuri ja siihen liittyvä oppilaitosten kehittyminen ovat vahvuuksia”, ELY-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen luettelee erottumistekijöitä.
”Läheiseltä Pohjanmaalta tulee vielä tähän päälle yrittäjyyshenkeä.”
Myös digitaalisten palveluiden kehittyminen vie Tamperetta eteenpäin.
”Ilman Nokiaa alue olisi erilaisessa asemassa. Nokian kasvamisen aika opetti pois bulkkituotannosta ja kehitti vahvaa korkeakouluosaamista sekä yritysten yhteistyötä koulujen kanssa. Yhtiön pääseminen maailmanmarkkinoille jätti hyvän perinnön.”
Toisaalta Tampereen kaupunkiseudulle on Salmisen mukaan leimallista riippuvuus raskaasta kone- ja metallisektorista. Suhdanneherkkyys on tyypillistä: mennään lujaa ylös ja tullaan lujaa alas.
Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat Salmisen mukaan työpaikkaomavaraisia. Tampereen suhde kehyskuntiin on kuitenkin symbioottinen. Asuntojen hinnat pysyvät Tampereella korkeina, mikä näkyy muuttoluvuissa Tampereelta lähikuntiin. Ilmiö on pandemia-aikana voimistunut.
Tampereen kaupunkiseutu
- Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään kuuluu Tampereen kaupungin lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.
- Asukkaita on yhteensä 403 145 (tammikuu 2022). Väkimäärä lisääntyi 5 088 uudella asukkaalla tammikuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana.
- Jokaisesta kehyskunnasta vähintään puolet työllisistä käy töissä kotikuntansa ulkopuolella, kun taas tamperelaisista lähes 80 % käy töissä kotikunnassaan. Toisaalta myös Tampereelta Pirkkalaan suuntautuvien työmatkojen määrä on kasvanut merkittävästi.
Tampereella ja ympäristössä ennätyksellinen työvoimapula
Salminen on seurannut näköalapaikalta tarkoin niin Tampereen alueen kuin koko Pirkanmaan työllisyyskehitystä. Juuri nyt Tampereella menee taas lujaa.
”Ikinä en ole nähnyt näin isoa työvoiman tarvetta kuin nyt.” Tammikuussa 2022 uusia, avoimia työpaikkoja oli koko Pirkanmaan alueella 15 900, yli 4 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita puolestaan oli yli 6 400 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myönteinen hyppäys näkyy työttömyysturvan saajien määrässä. Esimerkiksi Tampereella sekä ansiopäivärahan, peruspäivärahan että työmarkkinatuen saajia oli vuonna 2021 selvästi vähemmän kuin vuonna 2020.
Työttömien määrä on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Nousukausi näkyy erityisesti nuorisotyöttömyyden vähenemisenä.
”Oppilaitoksista valmistuneet työllistyvät nyt hyvin, jos heillä vain on halukkuutta tehdä töitä”, Salminen sanoo.
Osaajista on ollut vuosien ajan pulaa varsinkin myynti- ja palvelusektorilla, rakentamisessa, hoitoalalla ja konetekniikan töissä. Koodaripula on akuutti, samoin hitsaajille on kysyntää, kuten koko valtakunnassa. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on kroonistunut.
Salminen pitää pulmallisena sitä, että työllisyyttä on tapana vahvistaa Suomessa heikoimman lenkin kautta eli keskittyä ensin niihin, jotka tarvitsevat eniten tukea ja apua.
”Se nostaa kustannuksia ja hidastaa kaikkien työllistymistä. Merkittävämmät työvoimapoliittiset panostukset helpommin työllistyviin auttaisivat liikkeelle yhteistä taloutta. Sitten voitaisiin ajan kanssa auttaa muita, enemmän tukea tarvitsevia.”
Tampere houkuttelee asukkaita kaikkialta Suomesta
Tampere on aina vetänyt uusia asukkaita puoleensa, pandemia-aikana niinkin paljon, että siitä on tullut maan sisäisen muuttovoiton johtotähti. Kaupunkiin ja sitä tiiviisti ympäröiviin kuntiin muutetaan kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi vuonna 2021 Orivettä lukuun ottamatta kaikki kaupunkiseudun kunnat olivat muuttovoittoisia.
Kaupunkiseudulle muuttaa erityisesti nuorta väkeä.
”20–30-vuotiaiden joukko on kasvanut. Heitä houkuttelee etenkin koulutus”, Salminen sanoo.
Hän huomauttaa, että Tampereella korkeakouluihin on hakijoita suhteessa enemmän kuin muualla. Kilpailu opiskelupaikoista onkin kovaa.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n blogitekstissä todetaan, että Tampereen kaupunkiseudusta tekevät houkuttelevan muun muassa lähi- ja peruspalveluiden hyvä saatavuus, oivallinen maantieteellinen sijainti Suomen kartalla, asuinympäristön laatu, alueen ilmapiiri sekä esimerkiksi luonto- ja matkailukohteet.
Salminen on nähnyt myös, miten muualta Suomesta Tampereelle muuttavat pitkäaikaistyöttömät pääsevät kiinni uudenlaisen elämän syrjään. Anonymiteetti antaa suojan kokeilla siipiä ja tarttua isomman asuinpaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
”Suureen kaupunkiin on helppo tulla ja elää rauhassa omana itsenään. Siellä ei leimaudu samaan tapaan kuin pienemmillä paikkakunnilla.”
Hyvinvointierot kapeammiksi ja lisää pitovoimaa
Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehityksestä vuonna 2020 julkaistun raportin laatinut tutkija Kaisa Hynynen kertoo, että Tampereen alueelle on syntynyt korkeamman ja matalamman hyvinvoinnin keskittymiä.
”Eriytymisen ehkäisemisessä yhtenä keinona on monipuolisen asuntokannan luominen. Esimerkiksi nyt laajentuva Hervantajärven alue on tällainen. Tarvitaan myös vanhojen lähiöiden uudistamista. Mikään asuinalue ei saisi jäädä unohduksiin.”
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventaminen eri asuinalueilla on tavoitteena nelivuotisessa Tampere Junior -hankkeessa, jossa kerätään ja analysoidaan tietoa lapsiperheistä.
”Hankkeessa on esimerkiksi paikkatietoon perustuvaa analyysiä lapsiperhetyypeistä. Näen hyvänä, että lapsiperheistä saadaan tarkkaa tietoa. Se auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa”, Hynynen sanoo.
Sekä Hynynen että Salminen ottavat esille sen, että alueen vetovoimasta huolimatta Tampereen kaupunkiseudun haasteisiin kuuluu se, miten korkeakoulutetut ja lapsiperheet saadaan viihtymään ja jäämään.
”Korkeakoulutetut eivät työllisty Tampereella riittävästi. Kaupunki kärsii aivovuodosta Helsinkiin ja Turkuun”, Salminen sanoo.
Kaupunkiin muuttavasta nuoresta väestöstä huolimatta Tampereen kaupunkiseudun ikärakenteen kehityskaaret ja ennusteet peilaavat muun Suomen lukemia. 2010-luvulla nähtiin jyrkkää laskua syntyvyydessä. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa koko ajan.
”Alueen joissakin seutukunnissa, kuten Orivedellä, Nokialla, Vesilahdella ja Kangasalla, yli 65-vuotiaiden ikäryhmä on jo nyt suurin”, Hynynen kertoo.
Tampereen ja lähikuntien haasteena riittävien asumisratkaisujen takaaminen
”Tampereella ei ole lapsiperheille soveltuvia asuntoja, joten lapsiperheet hakeutuvat alueen kehyskuntiin päästäkseen asumaan tilavammin ja kohtuuhintaisemmin”, Hynynen kertoo.
Tämä näkyy myös Kelan tilastoissa. Esimerkiksi Lempäälässä ja Pirkkalassa maksettujen lapsilisien määrät ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana.
Hynynen ottaa esille Tampereen kaupunkiseudulla 2021 toteutetun asukas- ja poismuuttajakyselyn, jonka yli 3 500 vastaajan palautteessa nousivat esille erityisesti tonttien pienet koot ja niiden saatavuuden ongelmat, laadun puutteet rakentamisessa sekä ympäristön terveellisyyden pulmat, kuten ilmanlaatu ja liikenteen melu.
Palautteen valossa voi kysyä, kohtaavatko tiiviimmän kaupunkiasumisen ihanteet aina asukkaiden kokemuksen hyvästä ja laadukkaasta asumisesta.
Tampere joka tapauksessa havittelee kasvua muun muassa raitiotien varrelle rakennettavaa asuntokantaa laajentamalla.
Tampereen kasvaminen, yhden hengen talouksien lisääntyminen sekä opiskelijoiden kasvava määrä näkyy myös Kelan maksamien asumistukien tasaisena kasvuna. Yleisen asumistuen saajien määrä on Tampereella kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut, mihin vaikuttaa osaltaan se, että opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017.
Antavatko tilastot Tampereen kaupunkiseudusta synkemmän kuvan kuin todellisuus?
Alueen tulevaisuuden Salminen näkee valoisana.
”Tänne muuttaa työikäistä väestöä ja opiskelijoita. Yrityksillä tulee aina olemaan hyvät osaamisresurssit.”
Yksi ongelma hyvinvoinnin edistämisessä ja tasaisessa jakautumisessa on Salmisen mielestä sosiaaliturvajärjestelmän joustamattomuus. Hynynen on samoilla linjoilla. Hän toivoisi perusasioihin keskittymistä ja ennaltaehkäisevää työtä – sitä, että ihmisiltä itseltään kysyttäisiin, miten he kokevat hyvinvointinsa.
”Mikä auttaa alueemme ihmisiä jaksamaan arjessa ja mitä he oikeasti tarvitsevat voidakseen paremmin. Ihmistä ei tulisi nähdä myöskään esimerkiksi vain sairautensa kautta, vaan huomion tulisi keskittyä jo olemassa olevan hyvän vahvistamiseen.”
Hynynen on mukana kestävää hyvinvointia tutkivassa hankkeessa, jossa hän tutkii ekososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta kahdessa tamperelaisessa lähiössä. Tutkimushanke on osa valtakunnallista Lähiöohjelmaa.
”Esimerkiksi Multisillan kaupunginosa on ollut kehnon maineessa. Se ei kuitenkaan näy tutkimuksessa mukana olevien asukkaiden kokemuksissa” Hynynen sanoo.
Maine jää Hynysen mukaan helposti elämään etenkin sellaisten ihmisten mielissä, jotka eivät itse asu alueella.
”Multisillan asukkaat kertoivat esimerkiksi lähiluonnon merkityksestä arjessa jaksamisessa. Yksikään tutkimukseen haastatelluista asukkaista ei halunnut muuttaa sieltä pois.”
Lisää aiheesta muualla:
Kaupunkiseudun väestö- ja työllisyyskatsaus / joulukuu 2021
Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntikatsaus 2011–2019Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2040
Tutustu myös sarjan muihin osiin:
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 1: Nuorekas teknologiakeskus Oulu on yllättävän sairastava suurkaupunki
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 2 Salo: Nokian runtelema kaupunki on kymmenessä vuodessa noussut kuopastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 3: Espoossa väestö on nuorta ja tervettä, mutta hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 4: Nälkämaa vaurastuu – Kainuun positiivinen rakennemurros heijastuu Kelan tukien käyttöön
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 6: Mistä väkeä elinvoimaiselle Vaasan seudulle?
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 7: Monipuolinen pääkaupunki houkuttelee muuttajia, mutta asumisen hinta kirvelee
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 8: Pohjois-Karjalassa työllisyys on parantunut, mutta Venäjän vastaiset pakotteet iskevät kovaa
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa osa 9: Ahvenanmaa päättää osin itse omasta sosiaaliturvastaan
Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa, osa 10: Ikääntyvään Lappiin maksetaan paljon eläkkeitä – väki on vähentynyt, ja nuorille riittäisi töitä