”Kehotan nyt sinua soittamaan hätäkeskukseen.”
Lähes kaksi kertaa viikossa valtakunnallisen Mieli ry:n kriisipuhelimen työntekijä sanoo näin puhelimessa 18–29-vuotiaalle miehelle, joka soittaa puhelinpalveluun saadakseen apua vaikeaan tilanteeseensa. Vuonna 2023 tammikuun alusta syyskuun loppuun mennessä soittokehotuksia kriisipuhelimesta hätäkeskukseen oli tehty yhteensä 74.
”Keskimäärin kerran kuukaudessa kriisipuhelinpäivystäjä soittaa hätäkeskukseen itse nuoren miehen puolesta. Näin tehdään, jos itsetuhoisen soittajan tilanne on akuutti eikä hän pysty soittamaan sinne itse”, kertoo puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter Mieli ry:stä.
Winter vastaa muun muassa kriisipuhelimesta, jolla on ympäri Suomen 27 päivystyspistettä ja 800 päivystäjää. Yhteydenottoja tulee vuodessa noin 400 000.
Tänä vuonna kriisipuhelimessa on kiinnitetty huomiota siihen, että selkeästi entistä useampi alle kolmekymppinen mies soittaa saadakseen apua pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen.
”Paha olo näkyy nuorten miesten soitoissa entistä useammin ahdistuneisuutena, masentuneisuutena ja pelkoina”, Winter kertoo.
Yhä useampi nuori aikuinen jää mielenterveyssyistä sairauslomalle
Huolta nuorten mielenterveydestä on ollut ilmoilla jo pitkään. Esimerkiksi sairauslomalle jääminen mielenterveyssyistä on yleistynyt etenkin nuorilla ikäryhmillä.
Mediassa keskustelu painottuu etenkin nuoriin naisiin. Heillä masennus ja ahdistuneisuus onkin yleisempää kuin nuorilla miehillä. 16–34-vuotiaista naisista reilu neljä prosenttia sai sairauspäivärahaa mielenterveyshäiriön perusteella vuonna 2022, saman ikäisistä miehistä noin kaksi prosenttia.
Tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelan tutkimusyksiköstä kertoo, että naiset ylipäätään saavat sairauspäivärahaa miehiä useammin. Osittain tämä johtuu siitä, että naiset sairastavat tutkitusti miehiä enemmän. Osittain ehkä siitä, että naiset saattavat hakeutua lääkäriin ja sairauslomalle miehiä useammin.
”Kuitenkin mielenterveyshäiriöperusteisen sairauspäivärahan saajien määrä on viime vuosina kasvanut nuorilla naisilla ja miehillä suhteellisesti lähes yhtä paljon. Naisilla osuus on vuodesta 2010 kasvanut 2,3-kertaiseksi, miehilläkin 1,8-kertaiseksi”, huomauttaa Blomgren.
Entistä useampi alle kolmekymppinen mies soittaa Mieli ry:n kriisipuhelimeen saadakseen apua pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen.
Tammi–toukokuussa 2023 kriisipuhelimeen soitti yhteensä 37 nuorta miestä, jotka olivat akuutisti itsemurhavaarassa.
Kasvu voi kuitenkin johtua osittain myös siitä, että apua mielen ongelmiin haetaan ja saadaan.
Yleistyvätkö mielenterveysongelmat vai avun saanti?
Kun nuorten miesten mielenterveysongelmien yleistymisestä puhutaan, tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu THL:stä suhtautuu aiheeseen varovaisesti. Kiviruusu raportoi mielenterveysaiheista muun muassa THL:n Kouluterveyskyselyn pohjalta.
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä 8,2 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista pojista kertoi kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Saman ikäisistä tytöistä näin kertoi joka kolmas.
Nuorilla miehillä mielen haasteet johtavat hänen mukaansa usein hyvin erityyppisiin oireisiin: esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen, päihdeongelmiin, väkivaltaisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Nämä vuorostaan voivat johtaa syrjäytymiseen.
”Esimerkiksi humalajuominen, tupakointi ja itsemurhakuolemat ovat kuitenkin nuorilla miehillä olleet laskevia trendejä”, Kiviruusu sanoo.
Kouluterveyskyselyn mukaan viikoittainen alkoholinkäyttö ja huumekokeilut ovat olleet laskussa vuodesta 2019. Korona kuitenkin hankaloittaa Kiviruusun mukaan kehityksen tarkastelua.
Vuonna 2021 masennusoireilu ja ahdistuneisuus olivat tytöillä ja pojilla yleisempiä kuin ennen koronaa. Vuonna 2023 kasvua oli pojilla vähemmän tai ei lainkaan – esimerkiksi lukiolaispojilla sekä ahdistuneisuus että masennus olivat vähentyneet.
Samaan aikaan depressiolääkkeiden käyttö yleistyy nuorilla miehilläkin. Kiviruusun mukaan tästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että masentuneisuus yleistyisi. Kasvu voi johtua osittain siitä, että apua mielen ongelmiin haetaan ja saadaan.
Sama asia saattaa osin selittää myös sitä, että nuorten miesten mielen haasteet yleistyvät kriisipuhelimen tilastoissa.
”On toki niin, että miesten on perinteisesti ollut vaikea myöntää edes itselleen, että he tarvitsevat apua. Nyt on nähtävissä, että nuoret miehet toimivat eri tavoin”, sanoo Susanna Winter.
Nuorten mielenterveyshaasteiden taustalla on monimutkainen vyyhti kasautuvia haasteita.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden 16–34-vuotiaiden miesten määrä on 2,5-kertaistunut.
Silti monet nuoret miehet kokevat, ettei palveluiden pariin kannata hakea, kun avun piiriin ei kuitenkaan pääse.
Nuorten ongelmien takana on monia yhteiskunnallisia haasteita
Selvää joka tapauksessa on, että monet nuoret sukupuolesta riippumatta voivat henkisesti huonosti. Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä 17–23 prosenttia yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojista kertoi olleensa huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana. Tyttöjen lukemat olivat tätä huonommissa kantimissa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden 16–34-vuotiaiden miesten määrä on 2,5-kertaistunut. Vuoden 2022 lopussa tästä ikäryhmästä noin 13 000 miestä oli Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä, ja näistä eläkkeistä 11 000 oli myönnetty mielenterveyshäiriön perusteella, kertoo Jenni Blomgren.
Blomgrenin mukaan nuorten mielenterveyshaasteiden taustalla on monimutkainen vyyhti kasautuvia haasteita.
Ilmastonmuutos ja ympäristökato, pandemia, sota ja taloushuolet heijastuvat nuoriin. Toisaalta esimerkiksi koulutusjärjestelmän muutokset ja työelämän murros kuormittavat heitä.
”Somekin luo paineita siitä, millainen on miehen malli. Nuorten kohdalla korostuu niin monenlainen epävarmuus tulevaisuudesta ja omasta paikasta yhteiskunnassa. Jotenkin nykypäivän nuorille pitäisi entistä enemmän saada vakautta ja varmuutta, uskoa tulevaisuuteen”, Blomgren sanoo.
Perusturvasta leikkaaminen lisää nuorten epävarmuutta tulevasta
Mieli ry:n Susanna Winter pitää huolestuttavana sitä, miten usein nuoret miehet kertovat jäävänsä huoliensa kanssa yksin. Tätä ei Winterin mukaan vastaavissa määrin tule esiin nuorten naisten puheluissa.
”Monet meille soittavat nuoret miehet puhuvat siitä, miten heillä ei ole sosiaalisia verkostoja, joiden puoleen kääntyä. Asioiden kanssa puurretaan yksin. Monelta puuttuu usko siihen, että omille ongelmille voitaisiin tehdä jotain, ja siksi koetaan, että kaikki on pilalla.”
Winterin mukaan kriisipuhelimeen soittavilla nuorilla miehillä ongelmat ovatkin usein kasautuneet.
”Samaan aikaan monet nuoret miehet kokevat, ettei palveluiden pariin kannata hakea, kun avun piiriin ei kuitenkaan pääse. Tällaista viestiä nuoret miehet kuulevat somesta ja tutuiltaan.”
Siksi avun saaminen silloin, kun sitä tarvitaan, on Winterin mukaan ensiarvoisen tärkeää.
”Tämä edellyttää riittävästi resursseja esimerkiksi kouluihin ja perusterveydenhuoltoon. Toisaalta tukea tarvitaan myös vanhempien jaksamiseen. Jokainen kohtaaminen voi olla nuorelle tärkeä. Jos nuori lähestyy, täytyy kaikkien aikuisten olla valmiita auttamaan. Sitä ei kannata kauheasti miettiä, olenko minä oikea henkilö tässä kohtaa. Ensin nuori tulee kohdata, ja myöhemmin voi miettiä, miten tästä jatketaan eteenpäin”, Winter sanoo
”Hoitoon pääsyn parantaminen ei poista itse ongelmaa. Toki hoitoa pitää saada, mutta tehokkaampaa olisi, että ongelmia ei ilmenisi. Taustalla vaikuttavat asiat pitää saada kuntoon”, Jenni Blomgren muistuttaa.
Esimerkiksi lapsiperheiden tukeminen, vakaan ja turvallisen kasvuympäristön varmistaminen ja mielenterveystaitojen tukeminen ovat Blomgrenin mukaan tässä tärkeitä.
”Kuitenkin nykypolitiikka leikkaa tästä pohjasta. Kun perusturvaa heikennetään, se lisää epävarmuutta siitä, miten itselle käy, jos ei heti onnistukaan löytämään omaa paikkaansa. Tämä ei tuo nuorille lisää vakautta elämään.”
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi
- Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi psykiatriseen päivystykseen.
- Voit myös soittaa Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 (auki 24/7) tai kirjoittaa Tukinettiin. Nuorille suunnattu Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.