SOSTEn tuoreessa kyselyssä enemmistö eduskuntapuolueista allekirjoitti väitteen, että Suomessa pitää ottaa käyttöön etuusehdotus. Peräti seitsemän puoluetta eli keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä.
Etuusehdotuksen ideana on, että ihmisen ei tarvitse itse selvittää, mitä etuuksia hänen kannattaa omassa tilanteessaan hakea. Sen sijaan hän saisi ehdotuksen siitä, mitä etuuksia hän voisi hakea tai saada.
“Hyvin toteutetulla etuusehdotuksella voitaisiin selkeästi helpottaa ihmisten asioimista. Kun ihminen ottaa yhteyttä Kelaan ja kertoo tilanteestaan, hänelle kuuluvat etuudet hoidettaisiin mahdollisimman vähällä byrokratialla kerralla kuntoon”, kuvaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Kela ja SOSTE ovat toivoneet etuusehdotuksen etenevän seuraavalla hallituskaudella. Sosiaalivakuutus kysyi, miten se voitaisiin toteuttaa.
Etuusehdotus voisi hälventää sosiaaliturvan monimutkaisuutta
Etuusehdotuksella ei viitata mihinkään tiettyyn ratkaisuun, vaan etuusehdotus voidaan toteuttaa monella tapaa, kertoo Kelan johtava asiantuntija Teija Hautera.
Osa tavoista on Kelan etuuksissa jo rajatusti käytössä. Kela esimerkiksi tarkistaa vuosittain rekistereistään eläkeläiset, joilla olisi oikeus kansaneläkkeeseen, lähestyy heitä ja neuvoo hakemaan etuutta. Toiset mallit taas vaatisivat toteutuakseen lainsäädäntömuutoksia, teknologista kehitystyötä, resursseja tai näitä kaikkia.
Suomalaista sosiaaliturvaa pidetään yleisesti monimutkaisena. SOSTEn Anna Järvinen muistuttaa, että etuuksia tarvitsevat ihmiset ovat usein haavoittuvassa elämäntilanteessa. Silloin etuusasioihin perehtyminen ja tukien hakeminen voi olla ylivoimaista.
”Ihmiset voivat kokea nykyisen etuusjärjestelmän hyvinkin hankalaksi kokonaisuudeksi. Etuusehdotus voisi olla yksi tapa vähentää ihmisten kokemaa monimutkaisuutta, kun järjestelmästä ei tarvitse tietää niin paljon, jotta voi saada itselle kuuluvat etuudet”, Hautera pohtii.
Etuusehdotukseen liitetäänkin toiveita siitä, että se vähentäisi sosiaaliturvan alikäyttöä.
”Kaikkien mallien tavoite on madaltaa ihmisen kynnystä hoitaa Kela-asioitaan ja vähentää hakubyrokratiaa. Tutkimuksista tiedetään myös, että yksi asia sosiaaliturvan alikäytön takana on se, että etuuksien hakeminen koetaan usein vaikeaksi eivätkä ihmiset tiedä, mihin etuuksiin heillä on oikeus”, Teija Hautera sanoo.
Etuusehdotus on kevyimmillään yksilöllistä neuvontaa
Etuusehdotuksesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa monenlaisia ratkaisuja. Kevyimmillään etuusehdotus voisi olla kohdennettua neuvontaa.
”Etuusehdotuksen haluava ihminen voisi vastata esimerkiksi Kelan sähköisessä palvelussa muutamiin tilannettaan koskeviin kysymyksiin. Vastausten ja Kelan käytettävissä olevien rekisteritiedon pohjalta syntyisi ehdotus siitä, mitä etuuksia hän voisi hakea”, Teija Hautera avaa.
Tällainen etuusehdotus ei vaatisi lakimuutoksia, koska kyse on vain neuvonnasta. Kelan asiakaspalvelijat antavat tällaista neuvontaa jatkuvasti jo nykyisellään.
Teknologian avulla neuvontaa voitaisiin kuitenkin antaa tehokkaasti esimerkiksi sähköisessä asiointipalvelussa ilman, että ihmisen tarvitsee soittaa asiakaspalveluun tai käydä palvelupisteellä. Neuvonnassa voitaisiin Hauteran mukaan hyödyntää esimerkiksi tekoälyä ja automatiikkaa. Se toki vaatisi teknologista kehittämistyötä ja resursseja.
Pidemmälle viedyssä mallissa Kela tekisi ehdotuksen etuuspäätöksestä
Nykyään ihmisen täytyy etuutta saadakseen selvittää, mihin etuuteen hänellä olisi oikeus, ja täyttää hakulomake.
Pidemmälle menevissä etuusehdotuksen malleissa Kela voisi tehdä asiakkaalle esitettävien kysymysten ja rekisteritiedon perusteella suoraan ehdotuksen etuuspäätöksestä. Etuutta ei siis tarvitsisi enää hakea erikseen.
”Hakumenettelyn keventäminen vaatii kuitenkin sitä, että tarvittavat tiedot saadaan jostain muualta kuin hakijalta itseltään. Jotta etuusehdotus todella vähentäisi hakubyrokratiaa, se tarvitsisi tuekseen hyvin laajan tietopohjan”, Hautera huomauttaa.
Myös SOSTEn Anna Järvinen korostaa, että kaikki asian kannalta oleellinen, jo olemassa oleva tieto pitäisi hyödyntää etuusehdotuksen tekemisessä.
”Etuusehdotuksen saamisen pitää olla mahdollisimman selkeää ja helppoa. On tärkeää, että asiakas ei joudu toimittamaan samoja tietoja useaan kertaan tai usealle eri viranomaiselle.”
Käytännössä Kela tarvitsisi nykyistä laajemmin tietoa eri viranomaisten rekistereistä, kuten tulorekisteristä. Rekisteritiedon parempi hyödyntäminen taas edellyttää lakimuutoksia ja resursseja, Hautera sanoo.
”Olennainen asia pohdittavaksi on myös se, vaaditaanko etuusehdotuksen tekemiseen aina kuitenkin ihmisen oma aloite vai voisiko esimerkiksi Kela olla ihmiseen yhteydessä suoraan rekisteritiedon pohjalta.”
Etuusehdotus voi olla myös päätösehdotus
Usein etuusehdotuksesta puhuttaessa tarkoitetaan samalla automaattista päätösehdotusta etuudesta.
Kela siis lähettäisi etuusehdotuksen esimerkiksi lapsilisästä samaan tapaan kuin Verohallinto lähettää vuosittain veroehdotukset. Ehdotuksen saajan ei tarvitsisi itse olla aloitteellinen asiassa. Ehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että päätös tulee voimaan.
Tämä menettely edellyttäisi uutta lainsäädäntöä. Lisäksi kaikki mallit vaativat tuekseen riittävää tietopohjaa, sanoo Teija Hautera.
Yhden hakemuksen malli on etuusehdotuksen lähisukulainen
Sosiaaliturvan kehittämisessä on keskusteltu myös niin sanotusta yhden hakemuksen mallista. Mallia on pitänyt esillä esimerkiksi Kelan pääjohtaja Outi Antila.
Yhden hakemuksen mallin idea on samanlainen kuin etuusehdotuksessa: ihmisen ei tarvitse tuntea sosiaaliturvajärjestelmää kovin hyvin eikä tietää, mitä etuutta on hakemassa.
”Malli muistuttaakin läheisesti asiakkaan aloitteesta annettavaa etuusehdotusta”, sanoo Kelan johtava asiantuntija Teija Hautera.
Etuuksia hakeva ihminen vastaisi tilannettaan koskeviin kysymyksiin esimerkiksi Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Vastausten ja rekisteritietojen pohjalta hänelle myönnettäisiin kaikki hänelle kuuluvat etuudet.