Aamu Kelassa -tilaisuudessa 14.2.2024 pohditaan Suomen kansainvälistymistä ja maahanmuuttoa. Keskustelijoiksi saapuvat Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad, kahden kulttuurin perheiden järjestö Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen ja Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus.
Kysyimme keskustelijoilta jo etukäteen, miten he muuttaisivat sosiaaliturvaa kotoutumisen helpottamiseksi.
Youssef Zad: Kotihoidon tuki on este kotoutumiselle
”Ennen nykyistä työtäni työskentelin ammattiliitto JHL:ssä, ja siellä tuli pohdittua paljonkin sosiaaliturvaan ja kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Olen jo pitempään ollut sitä mieltä, että kotihoidon tuki kaipaisi korjaamista: se pitäisi lopettaa kokonaan tai ainakin lyhentää sen kestoa reippaasti.
Ajatuksen taustalla on, että etenkin maahanmuuttajanaisten työllisyysastetta pitää nostaa. Usein perheen tullessa Suomeen miehellä on työ- tai opiskelupaikka ja nainen jää kotiin hoitamaan lapsia. Kotihoidon tuki kannustaa vanhempia jäämään kotiin hoitamaan lapsia pidemmäksi aikaa ja usein tämä vanhempi on nainen.
Tämä on huono asia sekä naisille itselleen että lapsille. Ihminen kotoutuu helpoimmin töissä, oppiessaan kieltä ja kulttuuria. Lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mikä näkyy myöhemmässä elämässä lapsen kasvaessa. Päiväkodissa ja varhaiskasvatuksessa lapset saavat paremmat valmiudet myöhemmälle oppimiselle ja pärjäämiselle yhteiskunnassa. Äitien työssäkäynti on myös sukupuolten palkkaerojen kapenemisen kannalta hyvä asia.
Jotta maahanmuuttajanaiset saataisiin työllistettyä, tarvitaan paitsi sopivia työpaikkoja myös hoitopaikkoja lapsille. Esimerkiksi naisvaltaisella hoivasektorilla tehdään paljon vuorotyötä. Silloin myös päivähoitoa tarvitaan vastaaviin aikoihin, eli vuoropäivähoitopaikkoja olisi lisättävä.
Kotihoidon tuen sijaan meillä pitäisi olla tehokkaampi järjestelmä, joka auttaisi maahanmuuttajanaisia työllistymään. Paukkuja pitäisi siirtää enemmän tällaiseen tukeen. Itse näkisin tässä mielelläni laaja-alaista yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden ja järjestöjen välillä. Ne voisivat yhdessä auttaa työllistymisessä. Käytän usein esimerkkinä teknologiasektoria ja siellä esimerkkinä Herizon-nimistä järjestöä, joka on tehnyt hyvää jälkeä naisten työllistämiseksi teknologia-aloille.”
Elina Helmanen: Toimeentulon turvaaminen ja palveluiden toimivuus on tärkeää kotoutumisessa ja hyvän alun saamisessa
”Moni tänne muuttanut ei tiedä suomalaisesta sosiaaliturvasta, mitä siihen kuuluu, miten se toimii ja mitä vaatimuksia siihen liittyy. Siksi on tärkeää, että asioista kerrotaan selvästi ja monikielisesti. Ei riitä, että tekstit on vain käännetty eri kielille, vaan ne pitää avata tulijalle ymmärrettävästi. Monet muuttavat Suomeen maista, jossa ei ole vastaavaa tai yhtä luotettavaa järjestelmää, joten tiedon välitys ja sen avaaminen on erityisen tärkeää.
Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on monimutkainen ymmärtää ihan meille valtaväestön edustajillekin. Esimerkiksi työttömyyskorvauksen hakeminen on jo natiiville suomen kielen taitajalle haastavaa. Luukulta luukulle pompottamisesta pitäisi päästä pois, koska jos elämäntilanne on haastava jo muista syistä, etuuksien etsiminen tukiviidakosta on lähes mahdotonta.
Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa ei pidä eriyttää tai heikentää. He ovat muutenkin heikommassa asemassa valtaväestöön nähden, kun mietitään esimerkiksi työllistymistä ja Suomen rakenteellista rasismia. On tärkeää, että tukea tarvitsevat tietävät, mistä sitä saa.
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja muuton syyt ovat moninaiset. Palveluissa pitäisi pystyä näkemään ihminen ja hänen tarpeensa maahanmuuton ja kielitaidon takaa. Meillä jokaisella on huoli omasta toimeentulostamme ja hyvinvoinnistamme. Toimeentulon turvaaminen ja palveluiden toimivuus on tärkeää kotoutumisessa ja hyvän alun saamisessa.
Kotoutumisen kannalta on tärkeää myös aidot ja riittävät mahdollisuudet oppia kieltä, joten tähän tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Kielitaidon kautta autonomisuus oman elämän hallinnasta kasvaa ja riippuvuus muista vähenee.”
Suvi Rasimus: Sujuva viranomaisyhteistyö helpottaa kotoutumista
”On erittäin vaikeaa sanoa vain yhtä keinoa, jolla kotoutumista helpotettaisiin. Kotoutumisessa on kyse nimenomaan kokonaisuudesta ja siitä, miten tulija voi mahdollisimman pian ja sujuvasti päästä kiinni täysin uuteen kulttuuriin ja saada riittävä ymmärrys kyseisen yhteiskunnan hiljaisistakin lainalaisuuksista.
Omasta mielestäni sosiaaliturvaetuuksien sisältö itsessään ei ole tässä ratkaiseva tekijä. Tietenkin toimeentulon varmistaminen joko työn tai muin keinon, kuten sosiaaliturvan avulla, on olennainen asia, jotta maahan tulija voi yleensäkään keskittyä kotoutumiseen.
Jos kuitenkin yksi keino pitää nostaa esiin, niin sanoisin, että tulisi varmistua siitä, että viranomaiset toimivat mahdollisimman sujuvasti osana yhtä kokonaisuutta, ja että tästä kokonaisuudesta pystytään myös kertomaan ymmärrettävällä tavalla.
Toki kaikki nämä toimenpiteet ovat hyödyksi myös Suomessa ikänsä asuneille, mutta varsinkin maahan tuleville. Sosiaaliturvajärjestelmän on todettu olevan monimutkainen ymmärtää suomalaisillekin. Vielä vaikeampi se on ihmiselle, jolle suomalaisen järjestelmän pääperiaatteetkaan eivät ole tuttuja ja joka joutuu toimimaan myös monien muiden viranomaisten kanssa.”
***
Kela järjestää 14.2.2024 Suomi kansainvälistyy – pysyvätkö viranomaisten palvelut perässä? -keskustelutilaisuuden. Ilmoittaudu mukaan 9.2. mennessä tai seuraa webinaaria täällä!