Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
29.5.2019

Sosiaaliturvauudistusta ruoditaan jo hallitusneuvotteluissa

Suo siellä, vetelä täällä, eli kuinka välttää sotu-uudistuksen pahimmat karikot

Hallitusneuvottelut ovat meneillään ja Säätytalon uumenissa keskustellaan kiivaasti siitä, mihin suuntaan Suomea halutaan viedä seuraavan neljän vuoden aikana.

Yksi hallitusneuvottelujen kuumista perunoista on sosiaaliturvan uudistaminen. Sitä varten on perustettu oma hallitusneuvottelijoiden ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Tarja Filatov. Ryhmä käy keskusteluja toimeksiantonsa mukaisesti sosiaaliturvasta, sen haasteista ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.

Saimme olla mukana tässä mielenkiintoisessa ja yhteiskunnan kehittämiselle tärkeässä prosessissa oman alamme asiantuntijoina. Tuija Korpelaa kuultiin työttömyysturvan sanktioinnista ja minua toimeentulotuen haasteista ja ratkaisuista liittyen Kelan ja kuntien yhteistyöhön. Pyrimme osaltamme tuomaan hallitusneuvotteluihin sekä tutkimukseen että Kelan toimintaan perustuvan näkökulman – pitkälti toki yhteneväiset, mitä tulee toimeenpanon haasteisiin.

Molemmat aiheet, sekä työttömyysturvan sanktiointi että toimeentulotuen Kela–kunta-yhteistyö olivat vahvasti julkisessa keskustelussa jo Sipilän hallituskaudella. Tutkitun tiedon merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä aktiivimallin ja perustoimeentulotuen Kela-siirronkin pahimmat karikot olisi voitu välttää hyödyntämällä laajemmin eri alojen asiantuntijoiden osaamista uudistuksia suunniteltaessa.

On tärkeää, että hallitusneuvotteluissa mutta myös koko hallituskauden ajan hyödynnetään tietoa sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudesta. Kelassa on kattavasti tietoa toimeentuloturvaetuuksista, niiden toimeenpanosta ja asiakkaiden hyvinvoinnista. Ajantasainen tilastotieto mahdollistaa tietoon perustuvan järjestelmien kehittämisen ja myös laajemmat sosiaaliturvan uudistukset, jos ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi.

Tieto ei yksin riitä.

Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii paljon tietoa, mutta se ei yksin riitä. Tietoa pitää pystyä hyödyntämään niin, että syntyy ymmärrys sosiaaliturvaetuuksien ja -palveluiden keskinäisistä yhteyksistä ja mahdollisista vaikutussuhteista.

Jos halutaan esimerkiksi uudistaa toimeentulotukijärjestelmää, on ymmärrettävä, mikä rooli viimesijaisella toimeentuloturvalla on sosiaaliturvajärjestelmässämme suhteessa etuuksiin ja palveluihin. On myös tärkeää tiedostaa, millaisia vaikutuksia uudistuksilla on tuen saajiin ja heidän hyvinvointiinsa.

Sama tilanne koskee työttömyysturvaa. Tutkimuksemme osoittavat, että Kelasta työttömyysetuuksia saavat henkilöt ovat usein myös asumistuen piirissä ja perustoimeentulotuen asiakkaita. Jos työttömyysturvan saannin ehtoja tai tasoa muutetaan, on sillä suora vaikutus muiden etuuksien käyttöön ja usein vähintäänkin epäsuora vaikutus hyvinvointiin.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on monimutkainen kokonaisuus ja sen uudistaminen siksi vaikeaa. Tulevankin hallituksen tavoitteena lienee, että järjestelmästä tehtäisiin yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi ja asiakaslähtöisempi.

Vanhan kansan sanoin voisi kuitenkin todeta, että ”suo siellä, vetelä täällä”. Helppoa uudistaminen ei tule olemaan.

Yksi hallituskausi ei riitä koko sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseen.

Tiedon puutteesta sosiaaliturvajärjestelmän järkevä kehittäminen ei ole kiinni. Uutta tietoa pystytään tuottamaan muun muassa laadukkailla koeasetelmilla, kuten vuosien 2017–2018 perustulokokeilussa. Kun vielä ymmärretään, että yhden hallituskauden aikana ei välttämättä pystytä muuttamaan ihan koko sosiaaliturvajärjestelmää, edessä on hieno tulevaisuus.

Tekstin toinen kirjoittaja on Tuija Korpela, YTM, tutkija, Kela.

Minna Ylikännö

VTT Minna Ylikännö työskentelee erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje