Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaali­turvan uudistus: tilastoja, tutkimus­tuloksia ja arvoja

Vuoden 2019 ensimmäisessä ja uudistuneessa Sosiaalivakuutus-lehdessä keskitytään uudistuvaan sosiaa­liturvaan. Isojen asioiden äärellä kysytään suuria kysymyksiä.

Pääseekö kansa osallistumaan sosiaaliturvan arvokeskusteluun ja saako se äänensä kuuluviin? Kestävätkö valtiot, kun kansalaiset protestoivat? Mitä tapahtuu, jos osa saa uudistuksen jälkeen vähemmän?

Kuka omistaa sosiaaliturvan?

Asiantuntijat kehottavat hakemaan vastauksia tiedosta ja tutkimuksesta. Varmistamaan, että tilastot ovat niitä tarvitsevien käytössä. Tärkeää on kuulla myös etuuksia saavia. Huolehtia, että ihmiset tuntevat olevansa osa yhteiskuntaa.

Kerroimme helmikuussa Sosiaalivakuutuksen uusista bloggareista. Heidän kauttaan haluamme lisätä sosiaaliturvasta käytävää keskustelua ja antaa lukijoille näköalapaikan sosiaaliturvan kehittämiseen. Vetoapua vuoropuhelulle saatiin viikkoa aiemmin, kun perustulokokeilun tutkimusryhmä julkisti kokeilun alustavat tulokset.

Tulosten mukaan kokeilu ei lisännyt eikä vähentänyt osallistujien työllisyyttä ensimmäisen vuoden aikana. Perustuloa saaneet kuitenkin kokivat hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Työllisyys ei kohentunut, joten porkkanasta ei ole hyötyä, sanovat kriitikot. Se ei myöskään huonontunut, joten kepistä ei ole työttömille apua, vastasivat toiset. Joku myös muutti mieltään, koska perustuloa saaneet luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Näinhän sosiaaliturvan pitäisi toimia!

Perustulokokeilun jälkeen päättyneessä Toimi-hankkeessa sosiaaliturvan uudistamiselle sovittiin peruspilarit. Niissä vilahtelevat samat asiat kuin lehden haastatteluissa: osallisuus, merkityksellisyys, työllisyys, aktiivisuus, palveluiden ja etuuksien nivoutuminen, ymmärrettävämpi ja selkeämpi sosiaaliturva.

Kuinka määrittelemme sen, mitä perustuslain takaama ihmisarvoinen elämä tarkoittaa nyt tai 20 vuoden päästä?

Tilastojen ja tutkimustulosten jälkeen on lopulta kyse arvoista. Esimerkiksi siitä, mitä työttömyysetuutta saavalta voidaan vaatia. Kuinka määrittelemme sen, mitä perustuslain takaama ihmisarvoinen elämä tarkoittaa nyt tai 20 vuoden päästä?