Vaalien lähestyessä sosiaaliturvasta käydään jälleen vilkasta keskustelua. Eikä ihme: sosiaaliturva on niin ihmisten arjen, hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kuin valtiontalouden kannalta kiinnostava asia.
Kansanedustajat päättävät suomalaisesta sosiaaliturvasta lakeja säätämällä. Huhtikuussa valittavilla edustajilla on historiallinen mahdollisuus jättää kädenjälkensä järjestelmään, sillä sosiaaliturvauudistus etenee tulevalla hallituskaudella selvityksistä konkretiaan sen mukaisesti kuin hallitusneuvotteluissa sovitaan. Julkisen keskustelun perusteella ensi vaalikaudella korostuvat toisaalta myös säästöpaineet.
Sosiaaliturva on tunnetusti monimutkainen kokonaisuus – jo Kelan vastuulla on laskutavasta riippuen noin 60 etuutta. Pyysimme Kelan asiantuntijoita nostamaan esiin viisi asiaa, jotka vaaleissa ehdolla olevan olisi ainakin hyvä ottaa huomioon.
1. Tutustu siihen, mikä maksaa mitäkin
Kela maksoi vuonna 2022 sosiaaliturvaa 16,3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: valtion menoarvio samalle vuodelle oli noin 65 miljardia euroa. Kelan maksamasta sosiaaliturvasta reilut 70 prosenttia katetaan valtion budjetista. Loput rahoitetaan valtaosin vakuutettujen ja työnantajien lakisääteisillä maksuilla, kuten sairausvakuutusmaksuilla.
Kelan lisäksi sosiaalietuuksia maksaa Suomessa moni muukin taho, kuten työeläkeyhtiöt, työttömyyskassat ja hyvinvointialueet. Esimerkiksi työeläkeyhtiöt maksoivat vuonna 2021 työeläkkeitä 30,3 miljardia euroa.
Euromääräisesti isoimman potin eli 5 miljardia euroa Kela maksoi sairausvakuutusetuuksia. Niitä ovat esimerkiksi lääkekorvaukset, vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat. Eläke-etuuksia Kela maksoi 3,7 miljardia euroa. Esimerkiksi perustoimeentulotuen kulut olivat selvästi näitä pienempiä: tukea maksettiin alle 0,7 miljardia euroa. Lue etuuskulujen jakautumisesta lisää Kelan vuosikertomuksesta.
Kela julkaisee myös tilastoja siitä, mihin suuntaan eri etuuksien käyttö on kehittymässä. Esimerkiksi asumistukimenojen kasvu on kääntynyt laskuun, ja toimeentulotuen käyttö on ennätyksellisen alhaista .
2. Kattava sosiaaliturva edistää yhteiskuntarauhaa ja helpottaa kriiseissä pärjäämistä
”On tärkeää ymmärtää, että sosiaaliturva vähentää tuloeroja, poistaa köyhyyttä ja edistää sitä kautta yhteiskuntarauhaa. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä vähentää köyhyyttä EU-tason vertailussa tehokkaasti”, sanoo Kelassa kehittämispäällikkönä työskentelevä Tomi Ståhl.
Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen, koska se on kehitetty vuosikymmenten kuluessa erilaisten, yksittäisten riskien näkökulmasta. Ihmisten toimeentulo on haluttu turvata tilanteissa, joissa hän ei voi huolehtia siitä itse vaikkapa sairastumisen, vanhuuden, hoivavastuun tai työttömyyden takia.
Samalla sosiaaliturva on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa kattavaa, mikä helpottaa yhteiskunnan selviytymistä erilaisista kriiseistä. Suomen sosiaaliturva kesti hyvin muun muassa koronakriisin, Ståhl muistuttaa.
Kattavuudesta kertoo, että melkein kaikki käyttävät vuosittain sote-palveluita, etuuksia tai molempia.
3. ”Minimitoimeentulon” taso on yksineläjälle keskimäärin reilu tonni kuukaudessa
Paljonko Kelan etuuksia yleensä saadaan, jos muita tuloja ei ole? Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, koska eri etuudet toimivat eri tavoin. Etuuksien kokoluokkaan kannattaa kuitenkin tutustua, vinkkaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Esimerkiksi 3 300 euroa kuussa tienaava henkilö, joka jää perhevapaalle, saa kuukausittain Kelasta hieman lapsiluvusta riippuen reilut pari tuhatta euroa vanhempainpäivärahana ja lapsilisinä. Vanhempainpäivärahan määrä riippuu asiakkaan tuloista, ja lapsilisillä tuetaan perheitä tuloista riippumatta.
Kelan tutkimuksen mukaan yksin elävä perustoimeentulotuen saaja sai vuonna 2018 Kelan etuuksia keskimäärin 1 013 euroa kuukaudessa, josta 371 euroa perustoimeentulotukena. Yhden aikuisen ja yhden lapsen perustoimeentulotukea saava kotitalous sai etuuksia keskimäärin 1 746 euroa kuukaudessa, josta 440 euroa toimeentulotukena. Toimeentulotukea saa, jos muut tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin.
Toimeentulotuen tarve on vähentynyt viime vuosina. Sen käyttö on silti Suomessa yleistä, sanoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula. Tuki on tarkoitettu tilapäiseksi, mutta kymmenet tuhannet jäävät sen varaan vuosiksi. Tämän on arvioitu kertovan perusturvaetuuksien, kuten työmarkkinatuen ja vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, matalasta tasosta.
Lue lisää toimeentulotuen tietopaketista.
4. Eläkejärjestelmän lyhyt oppimäärä
Eläkkeitä maksetaan ikääntyvässä Suomessa vuosittain reilusti yli 30 miljardia euroa. Eläkkeisiin liittyy julkisessa keskustelussa paljon intohimoja ja vääriä käsityksiä, joten vaikka eläkejärjestelmä ei olisi ehdokkaan suurin kiinnostuksen kohde, perusasiat on hyvä ottaa haltuun.
”Suomessa eläkeläisten toimeentulon perustana on työeläke. Työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Työssä oleva sukupolvi kustantaa siis suurimman osan tällä hetkellä maksettavista työeläkkeistä työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuilla”, selittää Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Jos työeläkettä ei saa riittävästi, valtio turvaa toimeentuloa Kelan kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä. Leijonanosa eli 90 prosenttia eläkkeinä maksetusta rahasta on kuitenkin työeläkettä.
Eläkettä saadaan yleensä vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi tai perhe-eläkkeenä, kuten leskeneläkkeenä. Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että vanhuuseläkkeitä oli vuonna 2021 maksetuista eläkkeistä 87 %, työkyvyttömyyseläkkeitä 7 % ja perhe-eläkkeitä 5 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään Suomessa yleisimmin mielenterveyssyistä.
5. Sosiaaliturva on muutakin kuin rahaa
Sosiaaliturvasta puhutaan usein vain rahan maksamisena. Se on kuitenkin myös palveluita, kuten kuntoutusta, sosiaalipalveluita ja terveydenhuoltoa. ”Asiakkaan näkökulmasta etuuksien ja palvelujen kokonaisuus on se tärkeä juttu”, muistuttaa Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen.
Jotta yhteiskunnan turvaverkko toimii, sekä etuuksien että palvelujen pitää olla kunnossa. Esimerkiksi työttömän ihmisen on tärkeää saada riittävä toimeentulo, mutta moni pääsisi paremmin takaisin kiinni työelämään, jos rahaetuuden lisäksi tarjolla olisi heille sopivia ja oikea-aikaisia työllisyys- tai kuntoutuspalveluita.
Lue lisää Tutkimusblogista:
Heikoimmin työllistyvät ohjautuvat palveluihin, joiden yhteys työelämään on kaukaisin | Kelan Tietotarjotin
Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin | Kelan Tietotarjotin
***
Kelan ja Kannan asiantuntijat ovat koonneet seuraavaa hallituskautta varten 10 tavoitetta, joiden toteutuminen yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa ja parantaisi asiakkaiden palveluita. Lue hallitusohjelmatavoitteista Kelan verkkosivuilta ja tutustu asiantuntijoiden kirjoituksiin siitä, miten sosiaaliturvaa pitäisi kehittää.
Juttua päivitetty 27.2.2023. Korjattu tieto, että Kela olisi maksanut vuonna 2022 etuuksia 15,7 miljardia euroa. Oikea summa on 16,3 miljardia euroa.