Suomalaiset kotitaloudet ovat viime vuosikymmeninä velkaantuneet yhä enemmän, kun velan määrä suhteutetaan tuloihin. Ylivelkaantumista on koetettu suitsia vuosien varrella erilaisin lainsäädännöllisin toimin. Iso lakimuutos tehtiin 2019, jolloin kuluttajaluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto muiden muutosten ohella.
Takuusäätiön toimitusjohtajan Juha A. Pantzarin mukaan lakimuutoksella oli vaikutusta. Toisaalta luoton myöntäjät järjestivät bisnestään uuteen uskoon ja muuttivat tapaansa toimia. Liiketoimintaa pystyi harjoittamaan kannattavasti muun muassa myöntämällä suurempia lainoja pidemmillä maksuajoilla.
”Oli myönteistä, että tietyillä asiakasryhmillä, kuten nuorilla, uuden luoton saaminen estyi. Lakimuutos karsi pois niitä maksukyvyttömiä, joille ei kuuluisikaan myöntää luottoa.”
Neljä vuotta sitten liki 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä. Tilanne ei ole sittemmin juurikaan parantunut: tällä hetkellä maksuhäiriöitä on yli 360 000 ihmisellä.
”Alkuvuonna luku oli jopa kasvussa. Samalla myös kulutusluottojen määrä kasvaa. Merkit ovat huolestuttavia.”
Uusi 15 prosentin korkokatto tuli voimaan lokakuussa 2023. Pantzar näkee haasteena kuitenkin sen, että kaupat suosivat edelleen luotolla maksamista. Lisäksi suomalaisten valmius ottaa velkaa ei ole kadonnut.
Velkaantumiskierre voi alkaa arjen hankinnoista
Ylivelkaantumisen käyrä alkoi nousta jo 1990-luvulla, ja Pantzarin mukaan vuodesta 2007 lähtien suomalaisilla on ollut velkaa enemmän kuin tienestejä. Jo 6–7 vuotta on oltu tilanteessa, jossa velkaantumisaste on 130 prosenttia. Ylivelkaantuneita on satoja tuhansia.
”Suurin osa velasta on asuntolainaa, mutta onko asunto vakuus eli kattaako se velan määrän? Asuntojen hinnat ovat laskeneet, joten lainastakin voi tulla ongelma eikä se ole enää turvallista velkaa. Siihen voi sisältyä riskejä asunnon sijainninkin vuoksi”, miettii Pantzar,
Myös Kelan kehittämispäällikkö Tomi Ståhl on huolissaan kansalaisten ylivelkaantumisesta. Jos korot ja kustannukset jatkavat kipuamistaan, velkaantuminen lisääntyy.
”Tyypillinen velkaantumispolku voi alkaa harmittomasti: lapsiperhe ottaa lainaa ostaakseen kodinkoneen. Korkoja ja lyhennyksiä ei saadakaan maksettua vaan niihin otetaan pikavippi. Jos talouden hallinta ei ole riittävän hyvää, pian maksettavana on sekä pikavippi että korot ja luotto.”
Velkakierteeseen voi päätyä taloustaidoista riippumatta vaikkapa työttömyyden, sairauden tai eron vuoksi. Tulot ehkä riittävät välttämättömimpiin menoihin kuten vuokraan ja ruokaan, mutta lainanlyhennykset ja elatusapu voivat olla maksukykyyn nähden liikaa.
”Näköalattomuus on musertavaa. Yli 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä. Kerrannaisvaikutukset voivat olla suuret ja johtaa ylisukupolviseen köyhyyteen sekä polarisaatioon, josta on esimerkkejä Ruotsista ja Englannista. Rikollisuus lisääntyy ja yhteiskunnan legitimiteetti kärsii”, toteaa Ståhl.
”Ihmisen palkka riittää joidenkin laskujen maksamiseen, mutta lisäksi tulevat ruoka-, sähkö-, puhelin- ja luottokulut. Eletyn elämän maksamiseen pitää lainata rahaa. Se on ihan rationaalista toimintaa: jos ei ole rahaa ruokkia perhettä ja ostaa lääkkeitä, kyllä minäkin ottaisin lainaa”, huomauttaa Pantzar.
Ylivelkaantuneisuuden ekosysteemillä etsitään ratkaisuja velkaantumiseen
”Suomalaiset kuluttavat tuloihin nähden enemmän kuin heillä olisi varaa. Harha tulee siitä, että kuvitellaan varojen riittävän”, summaa Pantzar.
Eniten ongelmia aiheuttavat kasvussa olevat kulutusluotot. Pantzarin mukaan pikavipit ovat muuttuneet pankkien myöntämien perinteisten luottojen suuntaan. Ongelmallista on, jos hankalaan tilanteeseen haetaan pikavipeillä helpotusta vuosien ajan.
”Vielä kymmenen vuotta sitten pikavipin korko saattoi olla satoja prosentteja, mutta pieni sadan euron velka otettiin yleensä alle viikoksi. Viiden euron korko ei paljon tuntunut. Mutta jos alkoi toimia monien luottojen kanssa, soppaa oli vaikea hallita.”
Verohallinnon käynnistämä ylivelkaantumisen ekosysteemi kerää yhteen alan toimijoita ja viranomaisia. Mukana on parikymmentä tahoa, kuten Kela, Takuusäätiö, Suomen Pankki, oikeusministeriö, Mieli ry ja Ulosottolaitos. Yksi tavoite on tunnistaa, keitä ylivelkaantuneet ovat eri toimijoiden palveluissa ja kehittää heille yhdessä oikea-aikaisia palveluita ja palveluohjausta.
Ståhlin mukaan ulosotossa on tällä hetkellä peräti puoli miljoonaa suomalaista. Yksilön ongelmasta tulee vähitellen koko yhteiskunnan ongelma. Ekosysteemillä voidaan eheyttää talousvaikeuksissa oleville tarjottavaa pirstaleista palvelujärjestelmää.
Positiivinen luottotietorekisteri katkaisee velkakierteen
Verohallinnossa rakennetaan positiivista luottotietorekisteriä, joka kokoaa yhteen tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista eli maksukyvystä. Sen tarkoitus on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista varhaisessa vaiheessa. Rekisteri otetaan käyttöön keväällä 2024.
Pantzarin mukaan positiivinen luottorekisteri herättää toiveita, vaikkakaan ei ole ihmelääke velkaantumisongelmaan.
”Parasta olisi, jos rekisteri saisi aikaan sen, että kierre katkeaa ennen uutta velkaantumista. Nyt monista varmaan tuntuu, ettei saa velkoja ikinä maksettua.”
Ståhl toteaa, että positiivisen luottotietorekisterin ansiosta vastuullinen lainanmyöntö lisääntyy. Rekisteri kertoo aikaisempaa kattavammin asiakkaan taloudellisen tilanteen. Kun luotoistaan saa paremman kokonaiskuvan, on mahdollista asettaa itselleen vapaaehtoinen luottokielto.
Kela valmis hallinnoimaan sosiaalista luototusta
Sosiaalisen luoton myöntäminen siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa ja muuttui pakolliseksi elokuussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaalinen luototus siirretään Kelan hoidettavaksi.
Sosiaalinen luotto on tarkoitettu taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen ehkäisyyn. Se voidaan myöntää vähävaraiselle tai pienituloiselle, joka ei saa kohtuuehtoista luottoa muualta. Ståhl pitääkin sosiaalista luottoa hyvänä asiana velkaongelmaisille. Tosin se vaatii myös vastuullista käyttäytymisen muutosta: sosiaalinenkin luotto pitää maksaa takaisin.
Hyvinvointialueet voivat hakea valtionavustusta 9,5 miljoonaa euroa sosiaalisen luototuksen järjestämiseksi. Ståhl pohtii, onko alueilla resursseja myöntää luottoa kaikille tarvitseville. Onko järkevää rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle erilliset järjestelmät sosiaalista luototusta varten?
”Hyvä puoli on, että sosiaaliseen luototukseen tulee sisältyä tukea ja ohjausta. Kyse ei ole vain rahasta vaan myös asiakkaan sitoutumisesta. Toimijoiden pitäisi pystyä ottamaan velkaongelma esiin, jotta kierteestä päästään eroon. Usein häpeä estää asiakasta puhumasta asiasta.”
Sosiaalinen luototus vaatii asiakaskohtaamisen sekä päätöksenteko-, maksu- ja takaisinperintäjärjestelmien hankinnan ja ylläpidon. Ståhlin mukaan Kela voisi tehdä tarvittavat järjestelmät sosiaalisen luoton tueksi. Osaamistakin löytyy.
”Kelan asiakkaista perinnässä on 170 000 ihmistä, joista 50 000 on toimeentuloasiakkaita. On elatustukien, opintolainan ja etuuksien takaisinperintää. Sosiaalinen luototus olisi luontevaa lisätä Kelan palveluvalikoimaan, asiakkaat ovat jo olemassa. Kaikki riippuu kuitenkin resursseista.”
Pantzar toivoisi, ettei sosiaalista luottoa käytettäisi velkajärjestelyihin vaan että se olisi nimenomaan luotto tiettyyn tarpeeseen tai tilanteeseen.
Velkaantuneen oma motivaatio tilanteen ratkaisuun tärkeää
Jotta esimerkiksi toimeentuloasiakkaiden asiakkuus ei pitkittyisi, tarvitaan monenlaista tukea.
Esimerkiksi Ulosottolaitos koordinoi talousneuvolaa, jossa asiakas ja ammattilainen miettivät yhdessä asiakkaan tilannetta. Alkuvuonna käynnistynee virtuaalisen talousneuvolan kokeilu, jossa työskennellään moniammatillisesti. Virtuaalisessa talousneuvolassa voi asioida etänä ja anonyymisti.
”Uudet kanavat helpottavat pääsyä talouden hallinnan polun päähän, mutta asiakkaan omaa motivaatiota tarvitaan”, kiteyttää Ståhl.
Pantzarin mukaan markkinat ovat koko ajan valmiita tuuppaamaan rahaa kansalaisille, ja velkaongelmaisten määrä lisääntyy entisestään. Kun ihmiset turvautuvat kulutusluottoihin, he joutuvat vieläkin ahtaammalle. Ennen kuin kierre tulee ongelmaksi koko yhteiskunnalle, kaikki keinot talouden hallintaan ovat tarpeen.
