Nykyinen hallitus on kaudellaan pyrkinyt muokkamaan sosiaaliturvaa isosti ja pienesti. Se on selvittänyt perhevapaiden uudistamista ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista. Vuoden 2017 puolella valmistui hallituksen asettaman työryhmän esitys kuntoutuksen kokonaisuudistukseksi.
Se suurin myllerrys, valtava sote-uudistus on vielä kesken, mutta nurkan takana odottaa vuoroaan jo seuraava saman mittaluokan mullistus. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen edistämiseksi on jo tehty työtä valtioneuvoston asettamassa Toimi-hankeessa.
Toimi-hanke keräsi pohjatietoa
Muiden uudistusten taustalla leijuu jättiläisen varjo, sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Sillä tarkoitetaan koko sosiaaliturvajärjestelmän rakentamista uudelleen.
Muiden uudistusten taustalla leijuu jättiläisen varjo, sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta eli sotu-uudistusta valmisteleva Toimi-hanke päätti työnsä helmikuussa 2019. Työtä on tarkoitus jatkaa useita hallituskausia kestävänä vaiheittaisena uudistuksena, muistuttaa hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäki.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta tekee erityisen vaikean se, että ensin on päätettävä isoista linjoista – siis tehtävä arvovalintoja. Se on poliitikkojen tehtävä.
Perhevapaan uudistus lisäisi kuluja
Toimi-hanke oli parlamentaarinen, eli sen kokoonpano vastasi eduskunnan voimasuhteita. Paljon riippuu nyt siitä, mitkä ovat tulevan hallituksen suurimmat puolueet ja mikä on niiden kanta uudistukseen. Laaja yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että sosiaaliturvan uudistus on tarpeen.
Nykyinen hallitus on tehnyt selväksi, että se haluaa kaikki työkykyiset työmarkkinoille.
Nykyinen hallitus on tehnyt selväksi, että se haluaa kaikki työkykyiset työmarkkinoille. Tulevaisuudessa häämöttää eläke- ja hoivakulujen kasvu.
Hallitus yritti työttömyysturvan aktiivimallin avulla kannustaa työttömiä työnhakuun. Työhön kannustaminen oli perusteena myös perhevapaiden uudistukselle.
Suomessa vanhemmat saavat hoitaa lasta kotona poikkeuksellisen pitkään, 3-vuotiaaksi. Kotihoidon tuki on suhteellisen pieni, mutta silti sen päättyminen esimerkiksi vuotta aiemmin voisi tuoda äitejä enemmän töihin, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuomas Matikka.
”On eri asia, tulisiko julkiselle sektorille silti enemmän rahaa lyhyellä aikavälillä, sillä päivähoidon järjestäminen on kallista”, huomauttaa Matikka.
Kannustimilla vain vähäinen vaikutus
Tutkimukset osoittavat, että ihmisiä voidaan saada kannustimilla töihin. Vaikutusten mittaluokka ei kuitenkaan ole kovin suuri. Vaikka sosiaaliturva viilattaisiin kuinka kannustavaksi tahansa, koko maan työllisyysasteeseen se ei merkittävästi vaikuta.
Todellinen eläkeikä tulee nousemaan. Muuten ei ole mahdollista saavuttaa 80 prosentin työllisyysastetta.
”Esimerkiksi perhevapaauudistuksella voidaan saavuttaa korkeintaan yhden prosenttiyksikön lisäys työllisyysasteeseen. Suurin tekijä ovat eläkkeet, joita ei yleensä liitetä sosiaaliturvan uudistukseen. Todellinen eläkeikä tulee nousemaan, muuten ei ole mahdollista saavuttaa esimerkiksi 80 prosentin työllisyysastetta”, sanoo riippumaton ekonomisti Roger Wessman.
Ministeriöiden kansliapäälliköt pitivät tavoitteena 80 prosentin työllisyysastetta visioidessaan Suomen tulevien vuosien avainhaasteita tammikuussa 2019.
Työnteko ei oikeasti kannata?
Onko Suomessa sitten aina kannattavaa mennä töihin? Toimeentuloturvaetuuksia saavien ei aina taloudellisesti kannata ottaa vastaan pieniä tilapäisiä töitä, sillä 150 euron suojaosan jälkeen tienatut rahat vähentävät tukea.
Toimeentuloturvaetuuksia saavien ei aina taloudellisesti kannata ottaa vastaan pieniä tilapäisiä töitä.
Käteen ei välttämättä jää euroakaan enempää, mutta osa-aikaisen työssäkäynnin lisäksi on täytettävä lomakkeita ja elettävä epätietoisuudessa. Voi olla epäselvää, milloin tukea taas saa ja kuinka paljon.
Päivähoitomaksujen ja työmatkakulujen summa voi nousta niin korkeaksi, että yksinhuoltajan tai kahden pienituloisen aikuisen perheessä voi olla järkevämpää jäädä kotiin hoitamaan lapsia.
”Työnteon pitää aina kannattaa. Uskon, että seuraavalla vaalikaudella pureudutaan näiden tuloloukkujen purkamiseen”, sanoo muutosjohtaja Tomi Ståhl Kelasta.
”Nyt kun tulorekisteri on saatu toimimaan, on loogista purkaa sen avulla kannustinloukkuja. Samalla järjestelmästä tulee oikeudenmukaisempi. Varmaan kaikkien mielestä pitää saada enemmän rahaa käteen, jos tekee töitä”, Wessman lisää.
Nyt kun tulorekisteri on saatu toimimaan, on loogista purkaa sen avulla kannustinloukkuja.
Ennakoiva sosiaaliturva tulee
Uudesta järjestelmästä halutaan nykyistä yhtenäisempi, jotta tukien hakeminen olisi yksinkertaisempaa ja byrokratia ja sen aiheuttamat kustannukset vähenisivät.
”Nyt eri sosiaaliturva-, eläke- ja tukijärjestelmät ja kuntien palvelut tuottavat yhdessä sellaista sekasortoa, että lopputulos voi yksittäisen ihmisen kohdalla olla jopa sattumanvarainen”, Roger Wessman sanoo.
Läheskään kaikki tukiin oikeutetut eivät edes tiedä, mitä etuuksia he voivat saada. Tuleeko ihmisen saada pyytämättään muistutus etuuksista, joihin hänellä on oikeus?
Tuleeko ihmisen saada pyytämättään muistutus etuuksista, joihin hänellä on oikeus?
”Tämä parantaa ainakin niiden heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, jotka eivät jaksa perehtyä järjestelmään ja hakea tukia. Se pienentää myös riskiä talouden heikkenemisen kierteeseen, joka lopulta tuo yhteiskunnalle suuremmat kustannukset”, Ståhl sanoo.
Syrjäytymisen riski tunnistetaan
Kelassa on jo mietitty toimenpiteitä, joilla nykyisen sosiaaliturvan ongelmiin voitaisiin puuttua. Pelkkä sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ei välttämättä muuta tilannetta nykyisestä vaan voi jopa synnyttää uusia ongelmia.
Tomi Ståhl uskoo, että teknologia tulee avuksi monella tapaa. Sen ansiosta useita etuuksia voidaan hakea yhdellä kertaa ja etuudet maksetaan tilille nopeammin. Samalla vapautuu työvoimaa auttamaan niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea.
On mahdollista merkittävästi nykyistä aikaisemmin tunnistaa ja saada palvelujen piiriin ne, jotka ovat vaarassa pudota.
”Syrjäytymisen riskitekijät tunnetaan hyvin. On mahdollista merkittävästi nykyistä aikaisemmin tunnistaa ja saada palvelujen piiriin ne, jotka ovat vaarassa pudota”, Ståhl sanoo.
Uudistukseen tarvitaan lisää rahaa
Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien sosiaaliturvamalleja yhdistää ajatus kattavasta yleisetuudesta. Vanhemmuuteen, työttömyyteen tai sairauteen liittyviä erillisiä tukia ei puolueiden mukaan enää tarvittaisi.
Vielä yksinkertaisempi malli olisi vihreitten ja vasemmiston ajama perustulo, jota maksettaisiin kaikille suomalaisille.
Keskusta ehdottaa keskeisten etuuksien yhdistämistä ”kannustavaksi perustuloksi”. Ehdotettu malli on kuitenkin vastikkeellinen ja syysperusteinen, joten perustuloksi sitä ei tarkkaan ottaen voi kutsua.
Voidaanko uudistukset toteuttaa niin, että kukaan ei häviäisi, kustannukset eivät nousisi ja malli olisi yksinkertainen ja selkeä?
Yksinkertaistaminen on vaikea toteuttaa niin, ettei kukaan häviäisi. Kelan johtava tutkija Signe Jauhiainen toteaa, että hyvin yksinkertaiset mallit eivät välttämättä riittävästi huomioi ihmisten tarpeita.
”Saako pienituloinen ihminen, jolla on isot asumiskulut ja terveydenhoitomenot, riittävän toimeentulon? Sama summa voi olla toiselle liikaa ja toiselle liian vähän”, hän toteaa.
Sosiaalidemokraatit ovat ratkaisseet ongelman omassa sotu-mallissaan niin, että yleistuen lisäksi säilytettäisiin harkinnanvaraisia tukia, joita myönnettäisiin tarpeen mukaan.
Perustulo voi tulla kalliiksi
Tomi Ståhl pitää perustulon haasteena ainakin oikean tason määrittelyä. Jos perustulolla halutaan kattaa niiden tarpeet, jotka nyt saavat Kelan etuuksia, siitä tulee todella kallis.
”Jos perustulo taas olisi matalampi, nyt etuuksia saavat häviäisivät”, hän lisää.
Yksi kokonaisuudistuksen ratkaisevista kysymyksistä onkin, mikä katsotaan riittäväksi toimeentuloksi. Vastaus koskettaa erityisesti sitä 3,7 prosenttia suomalaisista, joka kuukausittain saa viimesijaista etua, toimeentulotukea.
Uudistuksen pitäisi onnistua niin, että keneltäkään ei leikattaisi tukia eivätkä valtion menot kasvaisi.
Uudistuksen pitäisi onnistua niin, että keneltäkään ei leikattaisi tukia eivätkä valtion menot kasvaisi.
”Jos halutaan, että kukaan ei häviä eikä tule lisäkustannuksia ja silti halutaan etuuksia tai palveluita koskeva todellinen muutos, yhtälöä on käytännössä mahdoton ratkaista”, Ståhl sanoo.
Uudistuksessa ollaan perusarvojen äärellä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on sosiaaliturva, jolla estetään ihmisiä putoamasta yhteiskunnan rattailta.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on sosiaaliturva.
Vastineeksi saadaan yhteiskunnallista vakautta ja hyvä pohja talouden kasvulle.
”Yritysten annetaan Pohjoismaissa aika vapaasti tuottaa tavaroita ja palveluita ja ihmisistä huolehditaan sosiaaliturvan avulla. Manner-Euroopassa yritykset joutuvat huolehtimaan työntekijöistään enemmän ja irtisanomisen kynnys on korkeampi. Nämä asiat aiheuttavat tehottomuutta, kun irtisanomisia vältellään”, Wessman selittää.
Tekeillä monta osauudistusta
Perhevapaamallin selvittely pysähtyi helmikuussa 2018, koska uudistuksen toteuttamiseen ei ollut luvassa rahoitusta. Lähes kaikilla puolueilla on omat perhevapaamallinsa. Ainakin kokoomuksen Petteri Orpo ja Kai Mykkänen ovat arvelleet uudistuksen toteutuvan tulevalla vaalikaudella.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen on ennen kaikkea pienimmän hallituspuolueen, Sinisen tulevaisuuden, hanke. Ajatuksena on, että kaikki työttömät saisivat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Ansiosidonnainen työttömyysturva on toistaiseksi sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen, vaikka kaikki työlliset osallistuvat turvan rahoittamiseen.
”Kokonaan toinen kysymys on, pitäisikö työttömyyskorvauksen ollenkaan olla sidottu palkkatasoon”, Wessman huomauttaa.
Toimi-hankkeelta kolme vaihtoehtoa
Toimi-hanke on kerännyt uudistuksen pohjaksi valtavan määrän tietoa ja julkaissut kolme vaihtoehtoa uudistuksen toteuttamiseen. Vaihtoehdot ovat tarkoituksella kärjistettyjä ja pyrkivät esittämään erilaisia pitkän tähtäimen peruslinjauksia.
Ensimmäinen vaihtoehdoista yksinkertaistaa sosiaaliturvaa lisäämällä perheen vastuuta jäsentensä turvasta. Työikäisten ja -kykyisten syyperusteiset perusetuudet ja toimeentulotuen perusosa yhdistetään yhdeksi perheturvaksi. Tuki ottaa huomioon kotitalouden tulot ja kasvaa vastikkeilla.
Toisessa vaihtoehdossa vahvistetaan palveluja ja yhdistetään osallisuutta ja työllistymistä tukevat palvelut ja etuudet.
Kolmantena vaihtoehtona on yksilökohtainen vastikkeeton turva, joka korvaa nykyiset perusturvaetuudet. Tämä voi olla jonkinlainen perustulo.
Poliitikkojen on päätettävä, mitä sotu-uudistuksella tavoitellaan ja minkälainen vaihtoehto valitaan.
Poliitikkojen on päätettävä, mitä sotu-uudistuksella tavoitellaan ja minkälainen vaihtoehto valitaan. Sen tueksi tarvitaan edelleen paljon tietoa siitä, mihin erilaiset valinnat voivat johtaa.
Mistä pitää päättää?
Käytännössä on päätettävä siitä, onko sosiaaliturva vastikkeellinen vai vastikkeeton, syyperusteinen vai universaali ja yksilö- vai perhekohtainen.
”Paljon on keskusteltu myös siitä, onko järjestelmän toimintatapa myönteisyyteen kannustava. Palvelujen pitäisi auttaa ihmisiä eteenpäin, mutta ihmiset kokevat palvelut usein rangaistuksena. Asioinnissa keskitytään negatiivisiin asioihin, ja se uuvuttaa kaikkia. Voi olla iso muutos, jos mietitään yhdessä, mikä vie asioita eteenpäin ja ratkaisee elämäntilanteita”, Ståhl sanoo.
Käytännössä on päätettävä siitä, onko sosiaaliturva vastikkeellinen vai vastikkeeton, syyperusteinen vai universaali ja yksilö- vai perhekohtainen.
Palaamme jälleen yhteiskunnan arvoihin. Millä tavoin huolehditaan niistä, jotka tarvitsevat erityistä tukea? Kuinka kattavasti halutaan pitää huolta syrjässä olevista ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä?
Toimi-hankkeen aihiot tulevaisuuden sosiaaliturvaksi tähtäävät vuoteen 2030. Osakokonaisuuksia voidaan uudistaa jo aiemmin.
Heinämäki muistuttaa sotesta oppineena, että hallituksen päätös ei yksin riitä uudistuksen toteuttamiseen. Päätökset pitää hyväksyä parlamentaarisen prosessin mukaan.
Vasta eduskunnan hyväksymät lait pistetään toimeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Rafael Lalive, Jan van Ours, Josef Zweimüller: How Changes in Financial Incentives Affect the Duration of Unemployment, The Review of Economic Studies Vol. 73, No. 4 (Oct., 2006), pp. 1009-1038
Tomi Kyyrä, Hanna Pesola, Aarne Rissanen: Unemployment Insurance in Finland: A Review of Recent Changes and Empirical Evidence on Behavioral Responses, VATT Research Reports 184
Tuomas Matikka, Jarkko Harju ja Tuomas Kosonen: Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016