Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

TOIMI-hanke rakentaa 2030-luvun sosiaaliturvaa

TOIMI-hankkeessa ei enää hiota vanhan sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtia vaan luodaan kokonaan uutta sosiaaliturvan mallia.
Teksti Matti VälimäkiKuvat Aleksi Poutanen
TOIMI-hankkeessa pohditaan myös elämisen edellytyksiä. Niihin kuuluvat toimeentulon lisäksi osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemukset, kertoo Liisa Heinämäki.
TOIMI-hankkeessa pohditaan myös elämisen edellytyksiä. Niihin kuuluvat toimeentulon lisäksi osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemukset, kertoo Liisa Heinämäki.

Perusturvan ja toimeliaisuuden kokonais­uudistus (TOIMI) lienee yksi Suomen kaikkien aikojen odotetuimmista yhteiskunnallisista hankkeista. Sen käynnistämiselle ei juuri perusteluja tarvittaisi.

”Suomessa vallitsee varsin yhtenäinen näkemys siitä, että perusturvaa on uudistettava”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäki valtioneuvoston kansliasta.

”Teemme jo nyt suuria tulonsiirtoja, jotta ihmiset voisivat hyvin. Silti osa on pudonnut kyydistä eivätkä kaikki työllisty tai pärjää muuten itsenäisesti.”

Työn merkitys ihmisille ja työn tekemisen muodot ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

Heinämäki muistuttaa, että työn merkitys ihmisille ja työn tekemisen muodot ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

”Se jos mikä haastaa sosiaaliturvan. Lisäksi globalisaatio on kaikkeen vaikuttava ulottuvuus. TOIMI-hankkeen tähtäimessä on 2030-luvun hyvinvointi, jossa ihminen vahvasti vaikuttaa itse valintoihinsa ja tekee päätöksiä”, Heinämäki sanoo.

Vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi

TOIMI-hankkeen tavoitteena on myös kerätä tietoja uudistuksen valmistelemiseksi ja edistää yhteiskunnallista keskustelua. Tavoitteena on, että kevään 2019 eduskuntavaaleihin valmistautuvat päättäjät saisivat nähtäväkseen vaihtoehtoja ja malleja päätöksenteon tueksi.

”Valmistelemme asiaa kokonaisvaltaisesti. Siksi hankkeessa ei ole lähdetty tarkastelemaan tämän hetken järjestelmän yksityiskohtia ja hienosäätämään niitä. Niistä otetaan oppia – varsinkin pulmakohtien kokemuksista – mutta ensisijaisesti pyritään löytämään uusia ratkaisuja”, Heinämäki kertoo.

Hankkeessa kuullaan kansalaisia eri tavoin.

Hankkeessa on mukana osallistujia eri ministeriöistä. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköt muodostavat johtoryhmän. Lehto­mäki on sen puheenjohtaja.

Seurantaryhmässä ovat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden, työmarkkinakeskusjärjestöjen, yrittäjäjärjestöjen ja keskeisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajat.

Projektiryhmässä on ministeriöi­den ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Hankkeessa kuullaan kansalaisia eri tavoin, ja uudistustyötä tuetaan myös valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeilla.

Ilmiökartta auttaa uuteen maailmaan

Hankkeen alkuvaiheessa on kartoitettu näkemyksiä siitä, mihin kysymyksiin hankkeen tulisi vastata. Sen pohjalta on laadittu ilmiökartta.

”Tavoitteena on, että seurantaryhmä voisi kevään lopussa linjata aihioita, joista hankkeen vaihtoehtoja ja malleja syyskauden aikana työstetään ja tarkennetaan”, Heinämäki kertoo.

”Elämisen edellytyksiin kuuluu toimeentulon lisäksi myös osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus.”

Ilmiökartalle on nostettu tässä vaiheessa muun muassa arvot ja ihmiskäsitykset, kestävyys, kannustavuus, oikeudenmukaisuus, resilienssi eli kyky sopeutua muutoksiin ja oppia uutta – sekä aivan keskeisenä asiana työn muuttunut luonne.

”Elämisen edellytyksiin kuuluu toimeentulon lisäksi myös osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus. Näitä pohditaan hankkeessa paljon.”

Jätetään jäähyväiset kultakellolle

Heinämäki huomauttaa, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu sellaista maailmaa varten, jossa opiskeltiin ammattiin, tehtiin kolmekymmentä vuotta työtä yhdelle työnantajalle, saatiin kultakello ja jäätiin tyytyväisenä eläkkeelle. Tämä alkaa olla jo historiaa.

”Sosiaaliturvan on nyt sopeuduttava maailmaan, jossa ihmisillä on lukuisia eri pituisia työjaksoja erilaisissa tehtävissä ja välissä on myös jaksoja, jolloin työtä ei tehdä. Työ on aiempaa projektiluonteisempaa ja nopeatempoisempaa. Osaamiseen perustuvat verkostot ovat tärkeitä, ja niitä luodaan ja vahvistetaan tyypillisesti verkossa. Yrittäjän, palkkatyöntekijän ja opiskelijan roolit sekoittuvat iloisesti toisiinsa ja kulkevat ihmisen elämässä limittäin. Iso kysymys on, miten sosiaaliturva tässä kokonaisuudessa toimii”, Heinämäki kuvailee.

Kaikki ihmiset eivät ehkä enää tee työtä vain ansaitakseen rahaa.

Työhön liittyy myös uudenlaisia arvoja. Kaikki ihmiset eivät ehkä tee tulevaisuudessa työtä ensisijaisesti ansaitakseen rahaa. Työn määritelmä joudutaan pohtimaan uusiksi.

Työtä tehdään myös eettisistä ja sosiaalisista syistä, vaikkapa globaalissa digitaalisessa alustataloudessa. Työ voi myös luoda arvoa ennen kaikkea ihmiselle itselleen.

”Tällä uudenlaisella ymmärryksellä on tietenkin vaikutuksia ihmisen omaan taloudelliseen asemaan, sosiaaliturvan tarpeeseen ja ansioperusteiseen turvaan. Mikäli tällaista vaihtoehtoista työtä tehdään paljon, yhteiskunnalle kertyy vähemmän verovaroja sosiaaliturvan ylläpitoa varten”, Heinämäki arvioi.

Asumisen hinta näkyy julkisessa taloudessa

Uutta sosiaaliturvaa rakennettaessa olisi tärkeä varmistaa, että sosiaaliturva ottaa huomioon asiakkaan kokonaistilanteen.

Ihmisen elämää pitää katsoa kokonaisuutena ja tukea työllistymistä ja yrittäjyyttä.

”Asuminen on merkittävä asia talouden, arvojen ja turvan kokonaisuudessa.”

”Koti on elämän keskeisiä ympäristöjä. Asuminen on merkittävä asia talouden, arvojen ja turvan kokonaisuudessa”, Heinämäki korostaa.

”Tähän teemaan palataan hankkeessa toistuvasti ja eri näkökulmista. Asumisen tukeminen on julkisen talouden kestävyyden kannalta merkittävä asia, niin kuin on myös ihmisten elämäntilanteiden vaihteluun liittyvän liikkuvuuden mahdollistaminen.”

Tulorekisteri lisää joustavuutta

Uudenlaisen sosiaaliturvan toteutuksessa hyödynnetään digitalisaatiota. Digitalisaation avulla päästään lukemattomista erilaisista järjestelmistä yhteen tietoon.

Keskeinen apuväline tässä on tulorekisteri, josta näkyvät kaikki ihmisen saamat palkat ja etuudet. Asiakkaan tilannetta voidaan seurata reaaliaikaisesti ja siitä saadaan kokonaiskäsitys nykyistä helpommin.

”Tulorekisteri on valtava apu myös työnantajille, jotka joutuvat ilmoittamaan palkkatietoja moniin eri paikkoihin. Tulevaisuudessa riittäisi vain yksi ilmoitus tulorekisteriin.”

Tulorekisteri mahdollistaa sen, että jokainen voi ottaa vastaan lyhyitäkin työkeikkoja ilman, että hänen oikeutensa etuuksiin arvioidaan uudelleen.

Tulorekisteriä koskeva laki hyväksyttiin eduskunnassa tammikuun puolivälissä.

”Tulorekisteri on nyt kehittelyvaiheessa. Nykyisten arvioiden mukaan se olisi toiminnassa koko laajuudessaan vuonna 2020. Silloin maksutiedot välittyisivät järjestelmään muutaman päivän viiveellä. Järjestelmä tarjoaa osaltaan mahdollisuuden siihen, että jokainen voi ottaa vastaan lyhyitäkin työkeikkoja ilman pelkoa siitä, että hänen tilanteensa arvioidaan uudestaan”, Heinämäki kertoo.

Kun kaikki tieto on samassa järjestelmässä, päätöksiä ei jouduta odottelemaan eikä etuuksien saamiseen tule turhia viiveitä.

Edellytykset uuden luomiselle ovat hyvät

Heinämäki huomauttaa, että uutta järjestelmää suunniteltaessa on pidettävä mielessä vanhan järjestelmän kompastuskivet, esimerkiksi liiallinen byrokratia ja kannustinloukut.

”Vanhoista virheistä on otettava oppia. Haasteena on, pystymmekö irrottautumaan vanhoista ajattelumalleista.”

Kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava perusteellisesti.

Heinämäki ei ole havainnut muutosvastarintaa. Kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava perusteellisesti.

Entä jos joku vielä muistelee yli kymmenen vuoden taakse? Silloinhan Sata-komitealta jäi suuri sosiaaliturvan kokonaisuudistus tekemättä.

”Nyt edellytykset uuden järjestelmän rakentamiselle ovat paljon paremmat. Olemme oleellisesti erilaisessa tilanteessa. Tiedon käytön mahdollisuudet ovat aivan eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, ja ne tulevat olemaan vielä pidemmällä silloin, kun uudistus astuu voimaan. Pystymme näkemään pitkäjänteisesti isoja muutoksia”, Heinämäki korostaa.

Olli Kärkkäinen tunnetaan myös kannustinloukkujen tutkijana.

 

”Lopputulokseen konkreettisia vaihtoehtoja”

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa, että TOIMI-hanke on tärkeä ja tarpeellinen. Kannustinloukku­tutkijana tunnettu Kärkkäinen on kuitenkin huolissaan siitä, saadaanko hankkeeseen vuodessa riittävästi konkretiaa, jos tällä hetkellä ollaan ilmiökarttatasolla.

”On hyvä, että hankkeessa ei puhuta nykyisistä etuuksista vaan tavoitellaan aivan uusia malleja. Lopulta pitäisi kuitenkin päätyä siihen, että poliitikoille tarjottaisiin keskustelua varten konkretiaa muun muassa siitä, miten eri sosiaaliturvamallit sopivat erilaisiin tulevaisuudenkuviin.”

Mukaan tarvittaisiin Kärkkäisen mielestä numerotietoa rahoituksen reunaehdoista eli verovaroista ja eri vaihtoehtojen kustannuksista.

”Sosiaaliturvajärjestelmän on muututtava myös siksi, että väestön ikääntymisen takia nettoveronmaksajien määrä vähenee.”

”Sosiaaliturvajärjestelmän on muututtava myös siksi, että väestön ikääntymisen takia nettoveronmaksajien määrä vähenee. Sosiaaliturvan muutostarve ei johdu pelkästään edessä olevista mahdollisuuksista vaan myös siitä, että järjestelmän on pakko muuttua.”

Kärkkäinen korostaa, että isossa muutoksessa on aina häviäjiä ja voittajia. Joku saa ja toiselta otetaan.

”Poliitikkojen pitää saada konkreettista tietoa, jotta he osaavat arvioida, liikutaanko vastikkeellisten vai vastikkeettomien etuuksien, kuten perustulon, suuntaan. Toinen tärkeä kysymys on se, onko sosiaaliturvan perusyksikkö tulevaisuudessa yksilö vai kotitalous.”

”Nämä ovat isoja periaatteellisia päätöksiä ja arvokysymyksiä, joihin ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Tutkijana en halua ottaa kantaa siihen, miten minun mielestäni kannattaisi tehdä.”

Kärkkäinen toteaa, että vastikkeeton järjestelmä on väistämättä yksinkertaisempi kuin vastikkeellinen. Vastikkeettomassa järjestelmässä ei tarvitse seurata, mitä henkilö tekee. Se vapauttaa hänet tekemään arvokkaaksi kokemiaan asioita.

Toisaalta on puhuttu esimerkiksi perustulon passivoivasta vaikutuksesta. Jos verovaroja ei tule lisää, vastikkeettoman etuuden taso jää vastikkeellista matalammaksi.

Vastikkeellinen järjestelmä on puolestaan monimutkaisempi, mutta se on luonteeltaan aktivoivampi, ja etuuden taso voi olla korkeampi.

Poliittinen keskustelu jää ylätasolle, jossa maalataan isolla pensselillä tulevaisuus­kuvia.

”Jos TOIMI-hanke jää ylätasolle, myös poliittinen keskustelu jää ylätasolle, jossa maalataan isolla pensselillä tulevaisuus­kuvia mutta ei päästä sosiaaliturvan uudistamisessa eteenpäin.”

Olli Kärkkäinen on Heinämäen kanssa samaa mieltä digitalisaation suurista mahdollisuuksista.

”Mutta esimerkiksi tulorekisteri on vain perusta, joka ei yksinään ole mikään ihmeidentekijä. Jotta järjestelmästä tulee todellisuudessa joustava, sosiaaliturvan lainsäädäntö pitää pistää kokonaan remonttiin.”