Oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmä otti joulun alla varaslähdön kevään perhevapaadebattiin, kun se esitteli perhevapaiden 5+5+5-mallin osana laajaa perhepoliittista kannanottoa. Vihreiden mallissa molemmille vanhemmille varataan viisi kuukautta korvamerkittyä ansiosidonnaista perhevapaata. Sen lisäksi he voivat vapaasti jakaa loput viisi kuukautta keskenään. Vihreiden esityksen mukaan vanhempi tai muu läheinen voi vanhempainrahakauden jälkeen hoitaa lasta joustavan hoitorahan turvin.
Vihreiden mallissa molemmille vanhemmille varataan viisi kuukautta korvamerkittyä ansiosidonnaista perhevapaata.
”Perhevapaamallimme kohentaisi perheiden sisäistä tasa-arvoa, parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja vahvistaisi isien asemaa kodeissa,” vihreiden kansanedustaja Emma Kari kertoo.
Ansiosidonnaisen perhevapaan määrä nousisi melkoisesti nykyisestä 10,5 kuukaudesta, mutta kustannukset eivät pomppaisi.
”Lopullinen tavoitteemme on 6+6+6-malli. Koska se nostaisi kustannuksia, päädyimme 5+5+5-malliin. Se ei lisäisi valtion menoja nykyiseen vanhempainvapaajärjestelmään verrattuna. Mitään taloudellista syytä ei siis ole, miksei tätä uudistusta voisi viedä eteenpäin nykyisten budjettiraamien sisällä”, Kari jatkaa.
Perhevapaiden kulut jaettava
Emma Kari muistuttaa, että työnantajille lankeavat perhevapaiden kulut kasautuvat nyt naisvaltaisille aloille. Miesten työnantajat ovat päässeet vähällä. Juuri tämän epäsuhdan korjaamiseksi vihreät esittää vanhemmuuden kustannusten jakamista kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne kokonaan Kelan maksettaviksi.
Kari painottaa, että puolueen tavoite on parantaa 5+5+5-mallilla isien mahdollisuutta käyttää nykyistä enemmän perhevapaita ja toisaalta edistää äitien paluuta työmarkkinoille aiemmin kuin nykyään. Perhevapaiden käytön kokonaismäärään kasvuun Kari ei usko.
”Moni perhe käyttää jo nyt perhevapaita lähes kaksi vuotta. Uskon, että uuden mallin myötä tämä aika vain jakautuisi nykyistä tasaisemmin.”
Asenteet jarruttavat muutosta
Karia harmittaa, että nykyinen perhevapaajärjestelmä on johtanut siihen, että pääasiassa naiset hoitavat lapsia. Vaikka miesten osallistuminen lastenkasvatukseen on lisääntynyt, olemme esimerkiksi Ruotsista huomattavasti jäljessä.
Kun naiset ottavat vastuuta kodista ja lapsista, se vaikuttaa paitsi heidän työllisyysasteeseensa myös heidän työsuhteidensa sisältöön. Pätkätyöt kasautuvat erityisesti nuorten naisten harteille tilanteessa, jossa työmarkkinoiden epävarmuus on muutenkin noussut.
”Vakituisen työn saanti on vaikeaa, koska työnantajien oletus on, että lapsen saamisen jälkeen nainen jää kotiin. Miesten palkkaamiseen tällaisia epävarmuuksia ei liity”, Kari sanoo.
Samalla kun naiset kohtaavat palkkaustilanteessa vaikeuksia, miehet törmäävät muureihin, kun he haluavat jäädä perhevapaalle. Konservatiiviset asenteet tuntuvat edelleen työpaikkojen arjessa.
”Saan paljon viestejä iseiltä siitä, millaisia kielteisiä asenteita he kohtaavat työpaikalla, kun he haluavat jäädä pienen lapsen kanssa kotiin. Suhtautuminen on valitettavan usein sellainen, että pari viikkoa lapsen syntymän jälkeen kyllä sopii, mutta muista perhevapaista isät joutuvat taistelemaan. Ei ole helppoa olla työpaikan ensimmäinen mies, joka jää kotiin”, Kari kertoo.
”Ei ole helppoa olla työpaikan ensimmäinen mies, joka jää kotiin.”
Perheiden käyttäytymisen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Tämä vaikeuttaa uudistuksen vaikutusten arviointia. Yllätyksiä voi tulla riippumatta siitä, mihin malliin perhevapaiden uudistuksessa päädytään.
”Tämä on joka tapauksessa hidas kehitys. Olen kuitenkin optimisti ja uskon, että hiljalleen pääsemme siihen, missä Ruotsissa ollaan nyt. Työpaikkojen asenteet sekä miehiä että naisia kohtaan hidastavat myönteistä kehitystä”, Kari arvioi.
Eroon kannustinloukuista
Perhevapaajärjestelmän uudistus on osa vihreiden laajempaa kannustinloukkujen purkuun tähtäävää kokonaisuutta.
”Olemme käyneet tarkoin läpi, miten eri ihmisryhmiä koskevia kannustinloukkuja voidaan purkaa. On merkillistä, miten vähän nuorten naisten kannustinloukkuja on selvitetty, vaikka heidän työllisyysasteensa on huomattavan alhainen. Tämän asian korjaaminen vaikuttaa merkittävästi kokonaistyöllisyyteen”, Kari sanoo.
”20–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2015 kymmenen prosenttia alhaisempi kuin Ruotsissa.”
SAK:n viime kesänä julkistamien laskelmien mukaan 20–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2015 kymmenen prosenttia alhaisempi kuin Ruotsissa.
Oikeus päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen vaikuttaa perhevapaiden käyttöön ja välillisesti nuorten naisten työllisyyteen. Suomi on Pohjoismaita ja lähes kaikkia Euroopan maita jäljessä päivähoidon käytössä. 3–5-vuotiaista suomalaislapsista alle 70 % on varhaiskasvatuksen piirissä, mikä pudottaa Suomen Euroopan tilastoissa alimmaksi yhdessä muun muassa Kreikan kanssa.
Monissa Euroopan maissa yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatus on ilmaista. Suomessa tätä harjoitellaan muutamissa kunnissa. OECD-maita koskevan Education at a Glance -koulutusvertailun mukaan Suomi käyttää 1,2 % bruttokansantuotteesta varhaiskasvatukseen. Tämä on vähemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.
Opposition kansanedustaja kannustaa hallitusta toimiin.
”Päivähoito-oikeuden rajaaminen on päätös, joka pitää perua. Sen lisäksi tarvitsemme päätöksen maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, koska se madaltaa kynnystä viedä lapsi päivähoitoon. Päätös olisi lasten etu ja vähentäisi myös naisten työllistymistä estäviä kannustinloukkuja”, Kari toteaa.
”Isien osuus perhevapaista on nyt 10 %. Realistinen arvioni on, että se voisi olla 20 % vuonna 2025.”
Vaikka laki muuttuisi yhdessä yössä ja mahdollistaisi vanhemmille aiempaa tasavertaisemman perhevapaiden käytön, muutos tapahtuisi Karin arvion mukaan hyvin hitaasti.
”Isien osuus perhevapaista on nyt 10 %. Realistinen arvioni on, että se voisi olla 20 % vuonna 2025”, hän lisää.
Poliittinen päätös puuttuu
Kokemukset sekä Suomesta että Ruotsista ovat osoittaneet, että isille korvamerkityn vanhempainvapaa-ajan pidentäminen lisää isien halukkuutta jäädä kotiin hoitamaan lapsia.
”Perheille pitää kertoa jo lasta odotettaessa monipuolisista mahdollisuuksista perhevapaiden käyttöön. Isiä pitää kannustaa, ja heille on hyvä vakuuttaa, että he ovat kasvattajina yhtä arvostettuja kuin äidit”, Kari lisää.
Näin ei toimita aina edes neuvoloissa, joissa Karin saamien viestien mukaan ihmetellään äidin poissaoloa, jos isä vie lapsen tarkastukseen.
”Kun hallitus julkisti toukokuussa 2016 tasa-arvo-ohjelmansa, perhevapaiden remontti loisti poissaolollaan.”
Sipilän hallituksen toimet perhevapaiden uudistuksessa ovat oppositiopuolueelle olleet pettymys.
”Kun hallitus julkisti toukokuussa 2016 tasa-arvo-ohjelmansa, perhevapaiden remontti loisti poissaolollaan. Hallituksen riveistä olen kuullut nyt kuitenkin puheenvuoroja, että uudistusta viedään eteenpäin. Asiaa on selvitetty pitkään. Kaikki mallit ja laskelmat on tehty. Tarvitaan siis hallituksen poliittinen päätös eikä mitään selvityksiä. Mitään syytä ei ole, miksi uudistusta ei käynnistettäisi jo tällä vaalikaudella”, Kari vauhdittaa.
”Osa-aikainenkin työssäkäynti pitää nuoret äidit työmarkkinoilla ja alentaa huomattavasti myös työllistymiskynnystä kokoaikaiseen työhön.”
Karin mukaan nykyhallituksen toimet ovat kannustaneet naisia jäämään kotiin, kun päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on heikennetty. Hän peräänkuuluttaa äitien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille silloinkin, kun lapsi on pieni.
”Osa-aikainenkin työssäkäynti pitää nuoret äidit työmarkkinoilla ja alentaa huomattavasti myös työllistymiskynnystä kokoaikaiseen työhön”, hän jatkaa.
Lisää isien piikkiin
Ruotsi voisi olla meille jälleen kerran hyvänä mallina, vaikkei sielläkään olla edes lähellä 6+6+6-mallia. Siellä ansiosidonnaisen perhevapaan kokonaiskesto on 13 kuukautta ja Suomessa 10,5 kuukautta.
Isien käyttämien perhevapaiden osuus vapaiden kokonaismäärästä on pompannut Ruotsissa 20 vuodessa 10 %:sta nykyiseen 25 %:iin.
Ruotsissa isille on vuosien varrella kiintiöity osuus perhevapaasta: ensin kuukausi, sitten toinen. Nyt on suunnitteilla jo kolmas isäkuukausi. Isien käyttämien perhevapaiden osuus vapaiden kokonaismäärästä on pompannut Ruotsissa 20 vuodessa 10 %:sta nykyiseen 25 %:iin.
Ruotsin malli ei kahden isäkuukauden osalta poikkea juurikaan suomalaisesta käytännöstä. Suurin ero on historiassa. Ruotsissa säädettiin vuonna 1974 mahdollisuudesta vanhempainvapaan jakamiseen. Suomessa isät saivat itsenäisen oikeuden vanhempainrahan jakamiseen ja isyysvapaaseen vasta 1991.
Ruotsin saavutukset siintävät Emma Karin tulevaisuudenkuvissa.
”Unelmani on, että isien ja äitien työmarkkina-asema on tasavertainen, vanhemmilla on tasa-arvoinen mahdollisuus perhevapaiden käyttöön ja lapset saavat nauttia yhteisestä ajasta sekä isän että äidin kanssa. Toivon, että vuonna 2025 vanhempainvapaat jakautuvat huomattavasti tasaisemmin kuin nyt.”
”Satojen miljoonien kustannukset työnantajille”
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kannanottoja perhevapaisiin ohjaa yksi ohjenuora yli muiden: suomalaisyritysten kilpailukyky. EK:ssa ollaan sitä mieltä, että työnantajien kuluja ei perhevapaita uudistettaessa saa missään tilanteessa nostaa.
”Toivomme, että hallitus tekee hallituskauden puoliväliriihessä huhtikuussa päätöksiä työllisyyden parantamiseksi. Kannustinloukkujen purkaminen ja perhevapaauudistus ovat tärkeimmät asiat, joista tarvitaan päätöksiä”, EK:n työelämäasioiden johtaja Ilkka Oksala sanoo.
EK:n tavoitteena on perhevapaiden nykyistä tasaisempi jako miesten ja naisten kesken. Etelärannassa kannetaan huolta työllisyysasteesta ja erityisesti nuorten naisten työssäkäymisasteesta, joka on huomattavasti miesten tasoa alhaisempi.
”Jos meillä olisi 24–44-vuotiaiden naisten työssäkäymisaste sama kuin Ruotsissa, meillä olisi 50 000 työllistä enemmän”, Oksala laskee.
Etelärannassa seurataan tarkoin perhevapaakeskustelua ja samalla valmistellaan omia kannanottoja. Oksala ei paljasta vielä EK:n ehdotuksia. Ne lyödään pöytään, kunhan hallitus avaa pelin.
Perhevapaiden lisäämisen Ruotsin mallilla tai perhevapaiden jakamisen 6+6+6-mallilla Oksala tyrmää täysin.
”Kannatamme naisten työmarkkina-aseman parantamista, jonka 6+6+6-malli toisi tullessaan. Se kuitenkin lisäisi kustannuksia valtavasti, ja sen seurauksena työn sivukuluja pitäisi nostaa. Tämä puolestaan ehkäisisi työllisyyden paranemista, koska työllistäminen tulisi kalliimmaksi. Siksi emme kannata 6+6+6-mallia.”
Vaikka laskelmat ja viralliset kannanotot ovat vielä salaisia, yhden luvun Oksala paljastaa.
”6+6+6-malli toisi satojen miljoonien eurojen nousun työnantajien kustannuksiin.”
Oksala ei usko, että perhevapaauudistus etenee eduskunnan käsiteltäväksi lakialoitteeksi lähitulevaisuudessa.
”Hallitus ei pysty päättämään yksityiskohtaisista malleista, mutta toivon, että edes valmistelun aloittamisessa edetään. Me haluamme osallistua valmisteluun ja tuomme omat näkemyksemme esille siinä vaiheessa.”
Miten perhevapauudistuksessa taataan EK:n mielestä parhaiten pienten lasten eli tulevien työntekijäsukupolvien etu?
”Sekä perhevapaajärjestelmä että lasten päivähoito on järjestettävä niin, että lastenhoito on kaikissa vaihtoehdoissa hyvin toteutettu. Päivähoitopalveluista ei pidä säästää, vaan valtion tulee investoida niihin entistä enemmän”, Oksala sanoo.
”Meillä on oltava riittävä määrä päiväkoteja, ja niiden pitäisi olla nykyistä pidempään auki. Päivähoitojärjestelmä ja varhaiskasvatus tarjoavat lapsille aivan erinomaisen paikan kasvaa ja kehittyä. Samalla ne tarjoavat sekä miehille että naisille mahdollisuuden osallistua työelämään”, hän jatkaa.