Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Sosiaali­turvan uudistus voi olla seuraavien vaalien hallitus­kysymys

Hallituksen Antti Häkkänen ja opposition Sanna Marin kannattavat vastikkeellista sosiaaliturvaa. Mielipiteet eroavat kuitenkin arvokysymyksissä.
Teksti Mari ValkonenKuvat Anton Reenpää ja Vesa Tyni
”Me lähdemme siitä, että ihmiset ovat ajautuneet vaikeisiin elämäntilanteisiin erilaisista syistä ja tarvitsevat tukea ja apua”, Sanna Marin sanoo.
”Me lähdemme siitä, että ihmiset ovat ajautuneet vaikeisiin elämäntilanteisiin erilaisista syistä ja tarvitsevat tukea ja apua”, Sanna Marin sanoo.

Politiikassa ollaan harvoin mistään niin yksimielisiä kuin nyt siitä, että sosiaaliturva pitää uudistaa. Hallitusta edustava oikeusministeri Antti Häkkänen ja opposition kansanedustaja Sanna Marin pitävät nykyjärjestelmää byrokraattisena ja vaikeasti ennakoitavana. Se vaikeuttaa työn vastaanottamista eikä jousta silppu- ja pätkätöitä tekevien arjen mukaan. Kumpikin on kohdannut nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän haasteet tavallisena kansalaisena.

Marin ja Häkkänen pitävät sosiaaliturvan nykyjärjestelmää byrokraattisena ja vaikeasti ennakoitavana.

Antti Häkkänen aikoi armeijasta päästyään hakea työmarkkinatukea, kun työpaikkaa ei vielä ollut. Hän selvitteli kahden kuukauden ajan hakemukseen tarvittavia papereita ja totesi viikkoa ennen töiden alkua, että antaa olla.

”Se opetti, kuinka helposti voi joutua byrokratialoukkuun. Esimerkiksi pitkäaikaissairaalla voi olla hankala elämäntilanne muutenkin ja sen lisäksi täysi epävarmuus tuen saamisesta”, Häkkänen sanoo.

”Pitkäaikaissairaalla voi olla hankala elämäntilanne muutenkin ja sen lisäksi täysi epävarmuus tuen saamisesta.”

Sanna Marin joutui selvittämään Kelan kanssa perinpohjaisesti, miten hänen vanhempainrahansa lasketaan, sillä kansanedustaja on luottamustoimessa eikä työsuhteessa ja saa työstään palkkiota eikä palkkaa.

”Konsultoin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa asiassa ja apunani olivat eduskunnan virkamiehet – ja silti se oli vaikeaa! Eivät tavalliset ihmiset voi mennä nykäisemään ministeriä hihasta ja kysyä apua”, Marin toteaa.

Marin ja Häkkänen ovat hyvinvointivaltion lapsia

Antti Häkkänen ja Sanna Marin ovat molemmat 1980-luvun lapsia. Häkkänen syntyi tammikuussa 1985 Mäntyharjulla juristin ja kokoomusvaikuttajan pojaksi. Sanna Marin syntyi saman vuoden marraskuussa Helsingissä asuvaan duunariperheeseen.

Laki lasten kotihoidon tuesta oli juuri astunut voimaan, hyvinvointivaltio kukoisti ja sosiaaliturvan osuus bruttokansantuotteesta kipusi 25 prosenttiin.

Kumpikin lähti melko nuorena politiikkaan, Häkkänen 15-vuotiaana ja Marin 20-vuotiaana.

Nyt he ovat molemmat puolueidensa varapuheenjohtajia ja nousevia tähtiä. Sosiaa­liturvan osuus bruttokansantuotteesta on kivunnut lähelle 32 prosenttia. Suomessa on yhtä aikaa korkea työttömyys, noususuhdanne ja pulaa työntekijöistä. Sosiaaliturvaan käytetylle rahalle saadaan liian vähän vastinetta.

”Jos tuki on vastikkeetonta, syrjäytymiseen liittyvät ongelmat kasvavat eivätkä hyödyt ole kovin suuria.”

Vaikka uudistamisen tarve tiedostetaan poliittisen kentän eri puolilla, uudistuksen toteutustavat ja perustelut eroavat selvästi eri laidoilla. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastikkeettoman perustulon kannattajia, kun taas kokoomukselle ja demareille vastikeellisuuden ja syyperäisyyden säilyttäminen on tärkeää.

”Jos tuki on vastikkeetonta, syrjäytymiseen liittyvät ongelmat kasvavat eivätkä hyödyt ole kovin suuria”, Häkkänen sanoo.

Marinin mielestä perustulo ei yksin ratkaise työttömyyden ja syrjäytymisen ongelmia.

”Perustulo lähtee ajatuksesta, että kaikki ovat samanlaisessa tilanteessa ja ainoa ongelma on, ettei tilillä ole kuukausittain tiettyä euromäärää”, hän sanoo.

”Perustulo lähtee ajatuksesta, että kaikki ovat samanlaisessa tilanteessa ja ainoa ongelma on, ettei tilillä ole kuukausittain tiettyä euromäärää.”

Yleisturva maksaisi miljardeja

Marinin puolue SDP hyväksyi huhtikuun puoluevaltuustossa oman ehdotuksensa uudeksi sosiaaliturvamalliksi. Demareiden yleisturva koostuisi kolmesta tasosta. Takuutaso vastaisi suuruudeltaan nykyistä toimeentulotukea ja olisi viimesijainen ja tarveharkintainen etuus.

Yleistason tuki voisi olla noin takuueläkkeen suuruinen, ja sitä saisivat esimerkiksi sairauslomalla olevat, opiskelijat, työttömät ja vanhempainvapaalla olevat. Etuuksien ansioperusteisuus säilytettäisiin.

Aktiivisuuden perusteella saisi lisää tukea yleistason päälle. Tuet leikkautuisivat työtulojen myötä asteittain.

”Meidän mallissamme tuetaan oman osaamisen kehittämistä ja palkitaan siitä, että ihmiset löytävät uusia polkuja. Kokoomuksen malli ymmärtääkseni perustuu sille, että tukia menettää, ellei ole aktiivinen”, Marin sanoo.

Demareiden yleisturva maksaisi nykyjärjestelmää enemmän ennen kaikkea siksi, että myös opiskelijat tulisivat yleisturvan piiriin.

Demareiden yleisturva maksaisi nykyjärjestelmää enemmän ennen kaikkea siksi, että myös opiskelijat tulisivat yleisturvan piiriin. Uudistuksen hinta laskettaisiin miljardeissa. Marinin mukaan uudistuksen voisi aloittaa asteittain seuraavalla vaalikaudella siten, että se olisi kokonaisuudessaan voimassa vuonna 2030.

Kokoomuksen, Häkkäsen puolueen, sosiaaliturvamallista päätetään kesäkuun puoluekokouksessa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ilmoittanut, että mallia otetaan Britannian Universal Credit -järjestelmästä. Universal Creditin kaltaista, eri minimietuuksia yhdistävää yleistukea on Suomelle suositellut talousjärjestö OECD.

Häkkäsen mukaan kokoomuksen pian julkaistavassa mallissa tärkeitä periaatteita ovat vastikkeellisuus, työhön kannustaminen, syyperusteisuus ja kustannusten pitäminen kurissa.

”Meillä pitää olla riittävä Pohjoismaisen hyvinvointivaltion sosiaaliturvan taso niille, jotka eivät kykene tekemään työtä tai ovat työttöminä teoistaan riippumatta. Avainkysymys on velvollisuus aktiivisuuteen. Meidän pitää saada ihmiset nopeammin työelämään kiinni tekemällä kannustimista parempia ja työn vastaanottamisesta turvallista”, Häkkänen lisää.

”Avainkysymys on velvollisuus aktiivisuuteen.”

Häkkänen ei halua ottaa kantaa siihen, minkä tasoinen mahdollinen yleistuki tulevaisuudessa olisi.

”Näen hankalana tilanteen, että nykytasoa alennettaisiin. Pidän vieraana ajatusta, että sosiaalietuuksia alettaisiin leikata sosiaaliturvan uudistuksen varjolla”, hän muotoilee.

”Meidän pitää saada ihmiset nopeammin työelämään kiinni tekemällä kannustimista parempia ja työn vastaanottamisesta turvallista”, sanoo Antti Häkkänen.

Sosiaaliturvan uudistamisen ratkaisuja haetaan jo hallitusneuvotteluissa

Kokoomus pitää työhön kannustamista ja velvoittamista sosiaaliturvan uudistamisen keskeisimpänä tavoitteena.

”Tärkein syy sosiaaliturvan uudistamiseen on yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaminen työn kautta nykyistä paremmin. Luulen, että joillain puolueilla tavoitteet ovat aika erilaisia”, Häkkänen sanoo.

Marinin mukaan demareiden ja kokoomuksen sosiaaliturvamallien taustalla olevat ihmiskäsitykset poikkeavat toisistaan suuresti.

”Istuvan hallituksen työllisyyspolitiikka lähtee siitä, että ihmiset ovat laiskoja eivätkä halua tehdä töitä ja heitä pitää siksi rangaista. Me lähdemme siitä, että ihmiset ovat ajautuneet vaikeisiin elämäntilanteisiin erilaisista syistä ja tarvitsevat tukea ja apua.”

”Istuvan hallituksen työllisyyspolitiikka lähtee siitä, että ihmiset ovat laiskoja eivätkä halua tehdä töitä ja heitä pitää siksi rangaista.”

Jotta sosiaaliturvan uudistus ei aikanaan johtaisi samanlaiseen veivaamiseen kuin sote- ja maakuntauudistus, pitäisi Häkkäsen mielestä päästä jo hallitusneuvotteluissa yhteisymmärrykseen uudistamisen tärkeimmistä tavoitteista.

”Pitääkö kannustavuutta, velvoittavuutta ja vastikkeellisuutta painottaa, kuten kokoomus katsoo, vai olisiko vihreiden perustulomalli, jossa velvoittavuutta ei ole, parempi. Erot mallien välillä ovat perustavanlaatuisia, joten pitää tarkasti määritellä yhteinen tavoite”, hän kuvailee.

”Pitääkö kannustavuutta, velvoittavuutta ja vastikkeellisuutta painottaa, kuten kokoomus katsoo, vai olisiko vihreiden perustulomalli, jossa velvoittavuutta ei ole, parempi?”

Marinin mielestä suuret uudistukset, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sosiaaliturvauudistus, pitäisi tehdä parlamentaarisesti.

”Niitä ei voi toteuttaa yhdessä vaalikaudessa, joten olisi järkevää tehdä mahdollisimman paljon yhdessä. Jos hallituksen pystyssä pysyminen on kiinni suuren uudistuksen läpiviemisestä, se johtaa lehmänkauppoihin ja sulle–mulle-politiikkaan.”

”Jos hallituksen pystyssä pysyminen on kiinni suuren uudistuksen läpiviemisestä, se johtaa lehmänkauppoihin ja sulle–mulle-politiikkaan.”

Jotain jäi hallituksen hampaankoloon

Häkkänen pitää tämän hallituskauden tärkeimpänä sosiaaliturvaa koskevana saavutuksena sitä, että sosiaaliturvan rahoituspohja on nyt aikaisempaa vahvempi. Työllisyys ja talous ovat kasvussa.

”Sosiaaliturvasta ei voi puhua ilman, että keskustellaan siitä, mitä se maksaa”, Häkkänen korostaa.

”Sosiaaliturvasta ei voi puhua ilman, että keskustellaan siitä, mitä se maksaa.”

Johtuuko työllisyyden ja talouden kasvu sitten hallituksen politiikasta vai maailmantalouden noususuhdanteesta?

”Tutkimuksellakin voidaan osoittaa, että Suomi ei ole viimeisten kahdeksan vuoden aikana päässyt mukaan maailmantalouden vetoon, koska talouden rakenteet ovat olleet jähmeitä. Nyt suomalaiset yritykset ovat aikaisempaa paremmin päässeet talouden imuun mukaan”, Häkkänen sanoo.

Siihen Häkkänen on pettynyt, että päätöstä perhevapaiden uudistamisesta ei saatu aikaiseksi.

”Olisi pitänyt päästä paremmin eteenpäin myös pienimpien tukien ja työtulojen yhteensovittamisessa”, hän sanoo.

Marin ei juuri löydä kiiteltävää hallituksen tämän kauden sosiaalipoliittisista saavutuksista.

”Moni hallituksen toteuttama leikkaus ja toimenpide on osunut samoihin ihmisiin. Heidän elämässään se näkyy niin, että tuloja on entistä vähemmän eikä tulevaisuus näytä valoisalta.  Suuri osa työttömistä ei ole päässyt työn syrjään kiinni, vaan moni muu seikka selittää kaunistuneita työllisyys- ja työttömyyslukuja”, Marin toteaa.

”Moni hallituksen toteuttama leikkaus ja toimenpide on osunut samoihin ihmisiin.”

Työttömyysturvan aktiivimallia on kritisoitu äänekkäästi, mutta Häkkänen pitää edelleen sen takana olevaa aktivointiperiaatetta hyvänä. Mallin yksityiskohtia pitää hänen mukaansa vielä tarvittaessa hioa.

”Pitää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus osoittaa aktiivisuutensa”, hän jatkaa.

Marinkin kannattaa sitä, että työttömät saisivat apua työnsaantiin. Nykyinen työttömyysturvan aktiivimalli pitäisi hänen mielestään kuitenkin purkaa.

”Nyt aktivointi on karenssien asettamista tai tukien leikkaamista. Jos ei onnistu, siitä rangaistaan. Meidän mallissamme aktivointi on aktiivisuudesta palkitsemista”, hän lisää.

Syrjäytymistä lisää se, että merkityksellisyyden kokemusta eivät tuo velvollisuus tarttua työhön ja itse löytää oma elämänpolku ja työ, sanoo Antti Häkkänen.

Marin ja Häkkänen – tulevat ministerikollegat?

Perustuloa eli vastikkeetonta sosiaaliturvaa molemmat pitävät tulevaisuuden kannalta epärealistisena – vaikka Häkkänen istuu sitä kokeilevassa hallituksessa.

”Perustulo varmasti vähentäisi byrokratiaa. Mutta yhteiskunnassamme koetaan olevan paljon oikeuksia muttei niinkään velvollisuuksia. Syrjäytymistä lisää se, että merkityksellisyyden kokemusta eivät tuo velvollisuus tarttua työhön ja itse löytää oma elämänpolku ja työ”, hän lisää.

Marin toivoo, että perustulokeskustelussa määriteltäisiin tarkemmin, minkä tasoisesta perustulosta on kyse ja mitä muuta pitäisi uudistaa samalla.

”Matala perustulo aiheuttaisi köyhyysloukun entistä suuremmalle osalle ihmisiä. Korkea perustulo vaatisi valtavan mullistuksen verotukseen”, hän sanoo.

”Korkea perustulo vaatisi valtavan mullistuksen verotukseen.”

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tärkeä teema ensi vaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Ovatko samankaltaista poliittista polkua seuranneet Marin ja Häkkänen silloin saman pöydän ääressä neuvottelemassa tulevina ministerikollegoina?

”Kaikki on mahdollista, mutta en ole kovin innostunut sinipunaisesta hallituksesta”, Marin sanoo.

Häkkänen on aavistuksen toiveikkaampi.

”Kaikki riippuu vaalituloksesta ja puo­lueista, mutta se voi olla hyvinkin mahdollista”, hän sanoo.