Viimeisen parin vuoden aikana perustoimeentulotuen saajien määrä on kulkenut vuoristorataa. Keväällä 2020 perustoimeentulotuen käyttö kävi koko 2000-luvun huipussaan. Nyt tuen saajia on vähemmän kuin kertaakaan sen jälkeen, kun perustoimeentulotuen siirtyi Kelan toimeenpantavaksi vuoden 2017 alussa.
Syitä saajamäärien vaihtelulle voi etsiä koronapandemiasta ja erityisesti sen vaikutuksista talouteen ja työvoiman kysyntään.
Pahimpaan korona-aikaan lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä sai perustoimeentulotukea. Sittemmin osuus on painunut lähemmäs neljää prosenttia. Vaikka huomattava osa perustoimeentulotuen saajista saa tukea pitkäaikaisesti, se toimii edelleen osalle myös tarkoituksensa mukaisesti väliaikaisena tukena tilapäiseen tarpeeseen.
Nuorten perustoimeentulotuen tarve oli korona-aikanakin lyhytaikaista
Erityisesti alle 25-vuotiaat nuoret olivat korona-aikaan perustoimeentulotuen tarpeessa. Vuoden 2020 kesän aikana noin joka kahdeksas 18–24-vuotias nuori sai perustoimeentulotukea. Tukea sai siis lähes 60 000 nuorta.
Kesätöitä oli vuonna 2020 tarjolla vähän, ja monilla lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei välttämättä ollut oikeutta ansiosidonnaiseen tai ylipäänsä työttömyysturvaan, saati säästöjä pahan päivän varalle. Nuoria, joilla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa, koskevat työttömyysturvan suhteen muita tiukemmat ehdot. Niinpä tuen tarpeessa olevat työttömät nuoret hakevat usein perustoimeentulotukea.
Varsinkin nuoret naiset joutuivatkin vuonna 2020 turvautumaan perustoimeentulotukeen aiempaa yleisemmin. Ilmiö on tuttu aiemmista talouskriiseistä, joskin edellisen kriisin aikaan toimeentulotuen tarve kasvoi erityisesti nuorten miesten joukossa.
Vasta julkaistu tutkimuksemme koronakeväänä 2020 alkaneesta työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen tarpeesta osoittaa nuorten toipuneen koronakriisistä melko nopeasti ainakin toimeentulon näkökulmasta. Työttömän perusturvaa he saivat muita ikäryhmiä vähemmän aikaa ja perustoimeentulotukea muita ikäryhmiä pidempään. Noin puolet nuorten toimeentulotuen saajien koronakeväänä alkaneista toimeentulotukijaksoista oli kuitenkin päättynyt jo kahden kuukauden jälkeen ja useampi kuin kolme neljästä viiden kuukauden jälkeen.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu nuorten perustoimeentulotuen saannin olevan yleensä lyhytaikaista.
Hintojen nousu tuottaa nuorten toimeentuloon uutta epävarmuutta
Koronakriisi on pääosin helpottanut, mutta epävarmat ajat sen kuin jatkuvat. Kesätöitä näyttäisi nyt olevan tarjolla yllin kyllin, mutta inflaatio on viime vuosikymmenten ennätyslukemissa ja usein matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville nuorille voi tehdä tiukkaa saada rahat riittämään.
Nuoret ovat joustavaa työvoimaa, ja he reagoivat nopeasti työvoiman kysynnän vaihteluun. Se tekee nuorista usein myös haavoittuvia, koska tulot voivat vaihdella ja säästöjä on vaikea kerryttää.
Jos hintojen nousu syö vähäiset säästöt ja työt loppuvat, voi tulla jälleen tarve turvautua perustoimeentulotukeen. Ainakin toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että hyvän työllisyystilanteen johdosta tukea tarvitsee tällä hetkellä selvästi harvempi nuori kuin viimeisen viiden vuoden aikana.
Kela järjestää SuomiAreenassa 11.7. klo 13 keskustelun, jonka aiheena ovat toimeentulo ja toimeentulotuki. Keskustelu striimataan mtv-palveluun, ja se on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena.
