Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
9.2.2021

Suomen sosiaaliturvamalli kesti koronavuoden paineet ‒ ”Maailman kärkijoukkoa”

Kun koronaepidemia käynnistyi odottamattomalla voimalla helmikuussa 2020, Suomi oli monia muita maita valmiimpi vastaanottamaan kriisin.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Antti Pulkkinen
Sängyn peiton alta näkyy jalat, joissa on Suomen lipun kuvioiset villasukat

Suomen sosiaaliturva on korona-aikana osoittautunut joustavaksi. Sitä on pystytty muuttamaan nopeilla päätöksillä, koska perusjärjestelmä on ollut toimiva.

Suomessa on valmiina hyvinvointivaltion mekanismit, joilla voidaan tasoittaa kriisien taloudellisia vaikutuksia. Vastaavaa saa muista maista hakea.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa korona saattaa levitä hallitsemattomasti, koska kaikilla ei ole terveysturvaa. Ihmisten on pakko tehdä töitä sairaanakin, sillä kotiin ei voi jäädä ilman tulon menetystä”, kuvaa Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Näissä asioissa Suomi reagoi nopeasti

Suomen sosiaaliturvan etuja ovat koronakriisin aikana olleet kattava perusturva, toimeentulotuki sekä nopeasti säädetyt epidemiaetuudet.

”Sosiaaliturvaa on pystytty nopeilla päätöksillä muuttamaan, koska perusjärjestelmä on ollut toimiva”, Mikkola lisää.

Suomen sosiaaliturvaa on moitittu monimutkaiseksi, mutta sama monimutkaisuus on kriisitilanteessa auttanut huomioimaan erilaiset elämäntilanteet. Mikkola mainitsee esimerkkinä toimeentulotukeen liitetyn epidemialisän ja yrittäjän työttömyysturvan perustamisen olemassa olevan työttömyysturvan päälle.

Sosiaaliturvassa on lisäksi ollut jo valmiina etuuksia, kuten tartuntatautipäiväraha ja työttömyysturvan suojaosa, jotka ovat pehmentäneet epidemian vaikutuksia toimeentuloon.

Karanteeniin määrätyt voivat hakea työttömyyspäiville tartuntatautipäivärahaa.

Työttömyysturvan suojaosa oli jo aiemmin korotettu 300 euroon ja epidemian alettua se nostettiin 500 euroon.

”Sosiaaliturva ei ole monessakaan maassa niin kattava kuin Suomessa. Koronatilanteessa sen vaikutus nyt näkyy. Myös etuuksien toimeenpanossa Kela on selviytynyt hyvin, ilman suurempia ruuhkia. Voikin olla, että esimerkiksi toimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi on ollut niin iso juttu, että Kelan varautuminen kriiseihin on samalla kehittynyt”, Mikkola lisää.

Sosiaalivakuutus ottaa iskut vastaan

Pohjoismaisen hyvinvointimallin taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Pasi Moision mukaan myös ajatus taloudellisesta ja sosiaalisesta vakaudesta.

”Pohjoismaisen mallin tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on riittävä toimeentulo myös silloin, kun ihminen ei sitä itse omilla toimillaan pysty hankkimaan. Tämä tuo vakautta kriisin iskiessä. Koska taloudellinen hyvinvointi jakautuu pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tasaisemmin, tämän katsotaan tuottavan kriisissä myös sosiaalista vakautta”, sanoo sosiaaliturvan kokonaisuudistusta vetävä Moisio.

Yhä useampi ihminen on siis yhteiskunnan kuluttava jäsen ja osallistuu sen normaaliin toimintaan.

”Suomen sosiaaliturvan vakuutusperusteisuus on kriisiä ajatellen hyvä asia, koska vakuutuspohjana on koko kansa. Se kattaa isona vakuutuspoolina menot myös niiden osalta, jotka eivät tule toimeen itse vaan tarvitsevat etuuksia”, toteaa Mikkola.

Tämä ei Mikkolan mukaan toimi ilman sopimusyhteiskuntaa, jonka jäsenet ovat sitoutuneita kustantamaan sosiaaliturvan.

”Vain silloin järjestelmä voi toimia ketterästi ja on ennakoitava. Kestävä pohja ei horju kriiseissäkään”, hän lisää.

Valtioneuvoston Jussi Toivanen: ”Suomalaiset kohtaavat kriisit yhtenäisinä”

Koronaepidemian kaltaisissa kriiseissä sitoutuminen sosiaaliturvan rahoittamiseen voisi ainakin teoriassa olla koetuksella.

Valtioneuvoston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen muistuttaa, että suomalaiset ovat historiallisesti kohdanneet kriisit yhtenäisinä.

Hallitus ja viranomaiset seuraavat suomalaisten kriisinkestävyyttä jatkuvasti Tilastokeskuksen Kansalaispulssikyselyllä. Yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa Toivasen mukaan ihmisten uskoa omaan pärjäämiseen ja siihen, että suomalainen yhteiskunta selviää.

Suomalaiset ovat Kansalaispulssin perusteella jaksaneet hyvin noudattaa rajoituksia ja jopa tukea muita. Kyselyn vastaajista neljä viidestä on auttanut esimerkiksi ostamalla lahjakortin yrittäjän palveluun.

Luottamus viranomaisiin ja yhteiskuntaan sekä omaan tulevaisuuteen on pysynyt hyvänä.

”Kriisitietoisuus on esimerkiksi sotien ja 1990-luvun laman vuoksi valmiiksi korkealla tasolla. On huomattu, että yhteiskunta toimii ja turvaverkot, kuten sosiaaliturva, ovat olemassa.”

Koronapandemian aiheuttama kriisi on Mikkolan mukaan poikkeuksellinen, koska se on maailmanlaajuinen.

”Tavallisesti talouskriisit lähtevät vyörymään jostain muualta, kuten Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa tai Yhdysvalloista vuonna 2008. Koronakriisin aikana kotimarkkinoilla on ollut aloja, jotka kärsivät kovasti, koska ihmiset eivät kuluta tiettyjä asioita. Sosiaaliturvan roolina on tasoittaa tilannetta. Käytännössä suhdannevaihtelut ovat aina tarkoittaneet sitä, että Kelan etuuksien merkitys kasvaa”, hän lisää.

Ajantasainen tieto varmistaa, että kassassa on rahaa

Mikkola nostaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän vahvuudeksi myös kyvyn tuottaa tietoa.

”Kun tieto on ajantasaista, esimerkiksi Kelan aktuaari- ja talousasiantuntijat pystyvät nopeasti tekemään arvioita eri tilanteiden vaikutuksista. Kriisitilanteessa tarvittiin miljardin lisätalousarvio, jonka ansiosta Kelan kassassa on rahaa etuuksien ja perusturvan maksamiseen”, hän lisää.

Kelan rooli eduskunnan alaisena sosiaaliturvan toimeenpanijana voi Mikkolan mukaan olla myös vahvuus. Kela ei ole suoraan ministeriöiden poliittisessa ohjauksessa, vaan Kelaa koskevat päätökset tehdään eduskunnassa.

”Kelan puhelinpalvelu on ollut menestys”

Myös palvelut ovat osa sosiaaliturvaa. Muiden pohjoismaiden palveluja on joissakin vertailuissa pidetty Suomen palveluja parempina.

Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola muistuttaa, että Kela on koronaepidemian aikana esimerkiksi lisännyt puhelinpalvelua.

Puhelinasioinnin määrä on helmikuuhun 2021 mennessä kasvanut 122 prosenttia vuodesta 2019. Jo ennestään suosittu verkkoasiointi on samana aikana lisääntynyt kymmenen prosenttia.

Mikkola arvioi asiakaspalautteen ja tulosten perusteella, että puhelinpalvelu on ollut korona-aikana menestys ja sille on jatkossakin tilausta.

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje