Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
31.10.2023

Mihin suuntaan hallitusohjelma vie sosiaaliturvaa?

Säätytalolla etsittiin säästöjä, jotka yksinkertaistavat sosiaaliturvaa ja edistävät yleistuen aikaansaamista, sanoo hallitusohjelmaneuvottelija Asmo Maanselkä (kd). Sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) taas kritisoi pienituloisiin kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia epäoikeudenmukaisiksi.
Teksti Toimitus | Kuvat Hannele Salonen / Eduskunta sekä haastatellut
Eduskuntatalo täysvalaistuksessa pimeänä iltana.

Sosiaaliturvaan on tulossa useita muutoksia Petteri Orpon hallituskaudella.

Aamu Kelassa -tilaisuudessa 8.11.2023 klo 9.30–10.30 kuullaan erilaisia näkemyksiä siitä, miten Petteri Orpon hallitusohjelman sisältö vaikuttaa sosiaaliturvaan. Kysyimme jo etukäteen tulevan keskustelun osallistujilta, mihin suuntaan hallitus heidän mielestään vie sosiaaliturvaa.

Tilaisuudessa aiheesta keskustelevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd), hallitusohjelmaneuvottelija Asmo Maanselkä (kd) ja Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. Keskustelun vetää yhteen Kelan pääjohtaja Outi Antila, ja juontajana toimii Saara Salonen Kelan viestinnästä.

Krista Kiuru, Asmo Maanselkä ja Signe Jauhiainen.
Krista Kiuru, Asmo Maanselkä ja Signe Jauhiainen.

Asmo Maanselkä: Valtiontalouden alijäämä on niin valtava, ettei nykyisen suuruisia etuja voi enää rahoittaa

”Hallitusneuvotteluissa talousryhmä antoi tiukat säästötavoitteet asumistuelle ja työttömyysturvalle. Toimin sosiaaliturvaryhmän sihteerinä ja rakensin pohjaesitykset ryhmään, jota sitten neuvotteluiden aikana justeerattiin ja josta lopuksi päätettiin. Talousryhmä ei sanellut kaikkea vaan lisäsäästöjäkin löytyi esimerkiksi toimeentulotuesta, jota on tarkoitus viedä pohjoismaiselle linjalle. Lopulta toimeentulotuen säästöt tekivät mahdolliseksi neuvotteluille asetetun 6 miljardin sopeuttamistavoitteen saavuttamisen VM:n varmentamana.

Valtiontalouden kriisissä säästöjä pitää tehdä. Pyrimme Säätytalolla löytämään niitä säästöjä, jotka yksinkertaistavat sosiaaliturvaa ja edistävät yleistuen aikaansaamista Suomeen. Työttömyysturvan suojaosien ja lapsikorotuksen poisto toki edistivät säästötavoitteeseen pääsyä, mutta myös edistivät lineaarista mallia, jossa jokainen lisäeuro tuo ennakoidusti lisätuloja. Nyt näin ei aina ole.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että hallitus lähtee rakentamaan yleistukea, joka poistaa päällekkäisten tukien haun. Tällä hetkellä tuensaaja voi saada kolmea tai neljääkin tukea yhtä aikaa ja tukien hakeminen ja työnteko yhdessä on aika mahdotonta.

Sitä ei voi kiistää, etteikö hallitusohjelman sosiaaliturvaan koskevista muutoksista osu valtaosa pienituloisiin talouksiin. Valtiontalouden alijäämä on niin valtava, ettei nykyisen suuruisia etuja voi enää rahoittaa. Kannustinloukuista pitää päästä eroon, matalapalkkaisen työn kannattavuutta on lisättävä ja sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava. Hallitusohjelma vie sosiaaliturvaa kohti yleispohjoismaalaista tasoa ja linjaa.”

Aamu Kelassa 8.11.2023.
Ilmoittaudu mukaan tai seuraa striiminä!
Näin hallitusohjelma vaikuttaa sosiaaliturvaan

Krista Kiuru: Hallituksen säästöt kohdistuvat suurelta osin vaikeassa tilanteessa oleviin pienituloisiin ihmisiin

”Hallitusohjelma leikkaa ja heikentää sosiaaliturvaa. Sen tavoitteena on säästää 1,5 miljardia euroa sosiaaliturvasta hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan, toimeentulotukeen ja indeksijäädytyksiin. Hallitusohjelman mukaan leikkauksilla pyritään kannustamaan työllistymiseen ja vähentämään riippuvuutta sosiaaliturvasta. Tosiasiassa leikkauksilla on päinvastainen vaikutus, ne vaikeuttavat ihmisten työllistymistä sekä lisäävät riippuvuutta toimeentulotuesta.

Sosiaaliturvaleikkauksissa on monia ongelmia. Ensinnäkin hallituksen säästöt ovat epäoikeudenmukaisia, ne kohdistuvat suurelta osin vaikeassa tilanteessa oleviin pienituloisiin ihmisiin. Leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmat leikkausten yhteisvaikutuksista osoittavat, että toimet kasautuvat jo ennestään vaikeassa asemassa oleviin pienituloisiin ja asettavat ihmiset kohtuuttoman vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin.

Perusteet leikkauksiin ovat osoittautuneet hatariksi, sillä ne eivät edistä työllisyyttä vaan nimenomaan heikentävät sitä. Leikkaukset vähentävät ihmisten ostovoimaa ja kulutusta, mikä hidastaa talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä. Ne myös vähentävät ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua, hakea töitä ja osallistua yhteiskuntaan. Hallitus ei myöskään ole arvioinut leikkausten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin. Leikkaukset vaarantavat ihmisten oikeuden ihmisarvoiseen elämään, sosiaaliseen turvaan ja yhdenvertaisuuteen.

Signe Jauhiainen: Kelan tutkimuksessa seuraamme nyt, miten sosiaaliturvan muutokset vaikuttuvat ihmisiin

”Hallitusohjelmaan on kirjattu paljon sosiaaliturvaan liittyviä asioita, joista viime aikoina ovat nousseet julkiseen keskusteluun erityisesti säästöt. Ainakin näin ensivaiheessa hallitusohjelma näyttäisi vievän sosiaaliturvaa kohti leikkauksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että suurimmat muutokset kohdistuvat opiskelijoihin ja liittyvät asumistuen muutoksiin. Opiskelijat ovat lähtökohtaisesti pienituloisia, joten tämä näkyy heidän toimeentulossaan. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset vaikuttavat toimeentuloon. Leikkaukset vaikuttavat myös perusturvan saajiin, mutta toimeentulotuki lieventää vaikutuksia.

Näiden nyt tapetilla olevien asioiden lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tälle hallituskaudelle paljon muutakin. Sosiaaliturvaa kehitetään kohti yleistuen mallia, maahanmuuttajien sosiaaliturvaan suunnitellaan muutoksia ja niin edelleen.

Kelan tutkimuksessa seuraamme nyt, miten kaikki nämä muutokset vaikuttuvat ihmisiin: miten esimerkiksi toimeentulotuen saajien määrä kehittyy tai erityisesti lapsiperheiden ja opiskelijoiden tilanne muuttuu.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje