Matin työsuhde päättyy yllättäen eikä hän ole voinut varautua tilanteeseen säästämällä. Peruspäiväraha ei riitä, kun vuokra pitää maksaa, ruokaa ostaa ja lasten kulut juoksevat kuten ennenkin. Matti hakee perustoimeentulotukea. Se kattaa perheen välttämättömät menot sen aikaa, kun Matti etsii töitä. Kun hän muutaman kuukauden päästä aloittaa uudessa työpaikassa, toimeentulotukea ei enää tarvita.
Tämä voisi olla yksi esimerkkitilanne, jossa perustoimeentulotuki toimii, kuten sen ideaalitilanteessa ajatellaan toimivan: väliaikaisena tukena tilapäiseen tarpeeseen. Valtaosalla tukea saavista näin myös käy.
”Kun tarkastellaan ihmisiä, jotka alkavat saada toimeentulotukea, suurin osa käyttää tukea lyhyen aikaa”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Jauhiainen luonnehtii etuutta väliaikaiseksi silloin, kun hakija saa sitä alle vuoden ajan. Merkittävällä osalla saajista toimeentulotuen saaminen kuitenkin pitkittyy. Kelan tilastoista käy ilmi, että toukokuussa 2022 perustoimeentulotukea saaneista noin 197 000 ihmisestä reilu 64 000 eli noin kolmannes oli saanut etuutta yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan.
”Se on paljon. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että vastaavassa tilanteessa on ihmisiä, jotka eivät näy tässä tilastossa, koska tukeen on tullut yhden kuukauden katkos esimerkiksi veronpalautusten tultua maksuun. On selvää, että suurelle joukolle ihmisiä perustoimeentulotuki on pitkäaikainen toimeentulon turva”, Jauhiainen kommentoi.
Toimeentulotuen pitkittymisen taustalla on usein pitkittynyt työttömyys
Alkuvuonna 2020 alkanut koronapandemia nosti väliaikaisesti perustoimeentulotuen tarvetta. Nyt saajamäärät ovat laskeneet pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja toukokuussa toimeentulotukea sai 3,5 prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2022 toimeentulotuen perusosan määrä on yksin asuvalle 514,82 euroa kuukaudessa. Moni saaja saa kuitenkin myös muita etuuksia eikä ole oikeutettu täyteen perustoimeentulotukeen. Esimerkiksi syyskuussa 2018 yksin asuvat toimeentulotuen saajat saivat toimeentulotukea keskimäärin 371 euroa.
Vallitseva hyvä työllisyystilanne vaikuttanee siihen, että uusia toimeentulotukihakemuksia tulee aiempaa vähemmän ja tuen tarve on monilla lyhytaikaista, Signe Jauhiainen arvelee.
”Pitkäaikaisten toimeentulotuen saajien voi kuitenkin olla vaikea päästä työmarkkinoille tässäkään tilanteessa.”
Vajaat 12 prosenttia toukokuussa toimeentulotukea saaneista oli saanut tukea yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta, siis vähintään vuoden 2019 huhtikuusta alkaen.
Yleisesti pitkäaikainen toimeentulotuen tarve selittyy Jauhiaisen mukaan kahdella syyllä.
Suurimmalla osalla saajista toimeentulotuki täydentää muita etuuksia, kuten työttömyysturvaa ja asumistukea, jotka eivät riitä kattamaan kotitalouden välttämättömiä menoja.
Toinen ryhmä ovat ihmiset, jotka ovat niin ikään työttömiä, mutta eivät saa ensisijaisia perusturvaetuuksia ja joiden toimeentulo on toimeentulotuen ja asumistuen varassa. Yli kolme vuotta toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 30 prosentilla ei ollut lainkaan tuloja tai niitä oli korkeintaan verottomasta ei-syyperustaisesta etuudesta, kuten asumistuesta.
Vähintään kolme vuotta toimeentulotukea yhtäjaksoisesti saaneista suurin osa on 35–59-vuotiaita.
”Usein toimeentulotuen pitkittymisen taustalla on pitkittynyt työttömyys. Pelkkä ikä ei selitä työttömyyden pitkittymistä, sillä 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on viime vuosikymmeninä noussut huomattavasti. Ennemmin kyse voi olla esimerkiksi koulutuksen puutteesta, työkyvyttömyydestä, sairaudesta ja muista tekijöistä”, Jauhiainen sanoo.
Sen sijaan yli 20-vuotiailla nuorilla aikuisilla, jotka muuten korostuvat toimeentulotuen saajissa, toimeentulotuen käyttö ei näytä pitkittyvän merkittävästi.
Yli 65-vuotiaita pitkittyneen toimeentulotuen saajia on puolestaan hyvin vähän, sillä takuueläke on parempitasoinen kuin työikäisten perusturva. Eläkeikäisten toimeentulotuen tarvetta voivat selittää esimerkiksi kalliit asumis- tai lääkemenot.
Pitkään toimeentulotukea saaneissa vain vähän lapsiperheitä
Yleisintä toimeentulotuen käytön pitkittyminen on suurissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta. Lahdessa jopa 0,95 prosenttia asukkaista oli toukokuussa saanut perustoimeentulotukea yli kolmen vuoden ajan. Vantaalla, Keravalla ja Kotkassa tällainen tilanne oli noin 7 asukkaalla tuhannesta.
Yli kolme vuotta yhtäjaksoisesti tukea saaneista valtaosa asuu yksin. Yksin asuvia on tässä joukossa hieman enemmän kuin toimeentulotukea saavissa keskimäärin.
Lapsiperheitä, jotka olivat saaneet toimeentulotukea yli kolme vuotta, oli 2 468.
”Yhteiskuntana varmasti toivoisimme, että meillä ei olisi lapsia, joiden perhe on pitkäaikaisesti pienituloinen. Jos ajatellaan että näitä lapsia on vain reilut 5 000, voisiko olla mahdollista varmistaa, että saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut?” Jauhiainen miettii.
Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi asuu yhä perheensä kanssa, hänet lasketaan omaksi kotitaloudekseen ja hän voi hakea itsenäisesti toimeentulotukea. Tässä tapauksessa hänet tilastoidaan muuksi yhden hengen kotitaloudeksi. Samassa kategoriassa ovat myös esimerkiksi kämppiksen tai iäkkäiden vanhempiensa kanssa asuvat aikuiset.
Toimeentulotuki kaipaa uudistamista
Onko ongelma, että väliaikaiseksi tarkoitetusta etuudesta tulee kymmenille tuhansille ihmisille pitkäaikainen turva?
”On parempi, että nämä ihmiset saavat toimeentulotukea kuin että he eivät saisi mitään”, Signe Jauhiainen vastaa.
”Totta kai olisi tärkeää, että eläkettä lukuun ottamatta sosiaaliturvan käyttö olisi väliaikainen tilanne ja työttömyydestä ponnistettaisiin takaisin työmarkkinoille”, hän jatkaa.
Monen pitkään perustoimeentulotukea saavan kohdalla toimeentulotuki täydentää muita etuuksia, mikä kenties viittaa siihen, ettei perusturvan taso ole riittävä. Ongelmaa ovat tuoneet esiin muun muassa Euroopan neuvosto sekä Amnesty Internationalin Suomen-osasto ja Ihmisoikeusliitto. Toimeentulotuen saaminen myös lähes väistämättä pitkittyy, ellei työpaikkaa löydy.
Parhaillaan käynnissä olevan sosiaaliturvauudistuksen yhtenä tavoitteena on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentäminen. Jauhiaisen mielestä on hyvä käydä keskustelua siitä, mikä on oikea sosiaaliturvaetuus niille ihmisille, jotka saavat etuuksia pitkäaikaisesti.
”Toimeentulotukea hakiessa pitää selostaa tulonsa ja menonsa, mikä on hakijalle kohtalaisen raskasta. Jos tavoitteena on selkeämpi ja toimivampi sosiaaliturvajärjestelmä, voisiko tälle löytyä parempi vaihtoehto sellaisten hakijoiden kohdalla, joiden tuen tarve on pitkäaikainen?”
Kela järjestää SuomiAreenassa 11.7. klo 13 keskustelun, jonka aiheena ovat toimeentulo ja toimeentulotuki. Keskustelu striimataan mtv-palveluun, ja se on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena.