Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
30.10.2018

Toimeentulo­tuen siirto Kelaan vahvisti kuntien ja Kelan yhteistyötä

Kuntien ja Kelan yhteistyölle on kipeimmin tarvetta kasvukeskuksissa. Oulussa erityishuomio on kohdistettu alle 25-vuotiaisiin tulottomiin ja työttömiin nuoriin.
Teksti Johanna Hytönen

Hankkeen tavoitteena on varmistaa alle 25-vuotiaille tulottomille ja työttömille nuorille toimeentulon ohella tie koulutukseen. Kaupungin ja Kelan yhteistyönä löytyneet oululaisnuoret ovat olleet tyytyväisiä ennen kaikkea siitä, että heidän tilanteeseensa on puututtu.

Perustoimeentulotuen siirto Kelan käsiteltäväksi on tuonut näkyväksi suomalaisen sosiaaliturvan katvealueet. Ratkaisuja haasteisiin etsitään nyt Kelan ja kuntien yhteistyönä.

Yhteistyö on toimeentulotuen siirron myötä vahvistunut. Yhtenä esimerkkinä on Oulu, missä kaupunki ja Kela ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Yhteistyön painopisteeksi on tänä vuonna otettu nuoret.

”Oulun asukkaista erityisen suuri osa on lapsia ja nuoria”, muistuttaa Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Kelan pohjoisessa vakuutuspiirissä on mietitty jo pitkään, miten nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä.

Kelan pohjoisessa vakuutuspiirissä on mietitty jo pitkään, miten nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä.

Toimeentulotuen siirto paljasti nuorten tilanteen karuuden, kun toimeentulotuen käytöstä saadaan nyt ensimmäistä kertaa kootusti ajantasaista tietoa. Ongelmana on ennen kaikkea nuorten saaminen palvelujen piiriin.

Ouluun perustettiin viime vuonna nuorten tilanteen selvittämiseksi hanke, joka on tuottanut tuloksia jo kuluvan vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveyspalvelut integroitu Oulussa

Oulussa perussosiaalipalvelut ja perusterveydenhoidon palvelut on integroitu hyvinvointikeskuksiin. Palvelua on helposti saavutettavissa samassa paikassa. Nuorten osalta se ei kuitenkaan yksi riitä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi tarvitaan yhteistyötä myös Kelan, TE-toimiston ja työllisyyspalvelujen välillä. Tavoitteena on tehdä eri toimijoiden kanssa yhteinen asiakassuunnitelma jokaiselle asiakkaalle.

Tulottomat ja työttömät nuoret ovat usein niitä, jotka putoavat palvelujen piiristä tultuaan täysi-ikäisiksi. Heitä on vaikea aktivoida ja motivoida.

Nuorilla voi olla epäonnistuneita kohtaamisia jo lapsuusajalta esimerkiksi lastensuojelusta, mielenterveyspalveluista tai kuntoutuksesta.

Yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä on yhteyshenkilön pysyvyys.

Yksi tärkeimmistä nuorten motivaatiotekijöistä on yhteyshenkilön pysyvyys. Oulussa lähdetäänkin nyt siitä, että yksi tuttu henkilö voi toimia nuoren asiakkaan yhteyshenkilönä, on tämä sitten kunnan tai Kelan palvelujen piirissä. Eri organisaation asiantuntija voi osallistua tapaamisiin tarvittaessa vaikka Skypen välityksellä.

Mikrolaboratoriossa voi asettua asiakkaan asemaan

Oulussa uskotaan, että Oulun kokemuksista voidaan oppia myös muualla Suomessa. Kovin paine kuntien ja Kelan yhteistyöhön on kasvukeskuksissa. Yhteistyötä tehdäänkin paljon jo esimerkiksi Turussa, Helsingissä ja Vantaalla.

Kovin paine kuntien ja Kelan yhteistyöhön on kasvukeskuksissa.

Kelan ja kunnan sosiaalitoimen sekä työ- ja elinkeinopalvelujen edustajat pohtivat ratkaisuja asiakastilanteisiin myös mikrolaboratorioissa. Mikrolaboratoriotyöskentelyssä otetaan esimerkiksi todellinen tai kuviteltu asiakastilanne, jota lähdetään selvittämään samaan tapaan kuin aidossa tilanteessa.

Se auttoi asettumaan asiakkaan asemaan ja löytämään yhteistyöhön parhaat ratkaisut.

”Asiakkaan tilanne on yhteistyön avulla tullut läpinäkyväksi. Olemme tunnistaneet nuorten elämästä erilaisia palveluihin liittyviä nivelvaiheita, joissa nuori on jäänyt yksin ilman rinnallakulkijaa”, kertoo tiimipäällikkö Jouni Röntynen Kelan pohjoisesta vakuutuspiiristä.

Mikrolaboratorioissa on myös huomattu, että organisaatioissa on yllättävän paljon ennakko-oletuksia. Niitä on yhteistyöllä voitu hälventää. Samalla on purettu organisaatioiden välisiä rajoja.

Huoli-ilmoitus vie tiedon Kelasta kuntaan

Kuntien ja Kelan yhteistyö käynnistyy yksittäisen asiakkaan kohdalla viimeistään silloin, kun Kelasta lähtee kuntaan ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Ilmoitusvelvollisuus tuli sosiaalihuoltolakiin vuonna 2015 ja ilmoitusta käytetään nyt ahkerasti.

Ilmoitus lähetetään Kelasta kuntaan heti, kun toimeentulotuen hakijan kokonaistilanteessa tunnistetaan asioita, joita olisi syytä selvittää sosiaalityössä tarkemmin. Kelassa on asiakkaista usein todella paljon tietoa, joka auttaisi kunnan sosiaalityöntekijöitä.

Nuorten kohdalla on äärimmäisen tärkeää, että kunnasta otetaan yhteyttä nuoreen heti, kun tämä hakee toimeentulotukea. Jo muutaman kuukauden toimettomuus voi nuoren kohdalla olla kohtalokas.

Jo muutaman kuukauden toimettomuus voi nuoren kohdalla olla kohtalokas.

Tuki ei ehkä myöhemmin enää tavoita nuorta. Hän on myös saattanut menettää uskonsa viranomaisiin tai on yrittänyt huonolla menestyksellä itse ratkaista tilannettaan.

Asioiden selvittäminen on Oulussa nopeutunut huomattavasti, kun yhteyden ottamiseen on matala kynnys. Yhteistyön tavoitteena on ensisijaisesti nuoren saaminen koulutukseen. Se edistää nuoren työnsaantia ja työllistymistä jatkossa.

Nuorilta on tullut hyvää palautetta toimivasta järjestelmästä ja yhteistyöstä. He ovat ennen kaikkea iloinneet siitä, että heidän tilanteeseensa puututaan. Nuoret ovat myös olleet tyytyväisiä siihen, että etuuksien hakeminen on nyt ylipäätään yksinkertaisempaa. Esimerkiksi tarve liitteiden lähettämiseen on vähentynyt. Nuori on voinut tehdä hakemuksen yhdessä asiantuntijan kanssa tai lähettää liitteet sähköisesti verkossa.

Miksi toimeentulotuki siirtyi Kelaan?
  • Perustoimeentulotuen siirrolla haluttiin vähentää tuen alikäyttöä. Kun tuen hakemiseksi ei tarvitse enää mennä kunnan sosiaalitoimistoon vaan tukea voi hakea neutraalisti verkossa, kynnys hakemiseen madaltuu.
  • Tuen maksatusta haluttiin nopeuttaa ja hakuprosessia tehostaa perustamalla tuen hakemiseen verkkopalvelu.
  • Kelalla oli laajojen tietojärjestelmien osaamista ja valmiina etuuksia koskevaa tietoa. Tämä helpotti hakemista ja vähensi liitteiden lähettämisen tarvetta.
  • Kelan tietojärjestelmien avulla oli myös mahdollista kerätä suunnittelun ja ennakoinnin tarpeisiin ensimmäistä kertaa ajantasaista tietoa toimeentulotuen hakijoista ja hakemisesta.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje