Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

EU-sosiaaliturvan yhteensovittaminen haastaa lainsäädännön

EU-alueen vapaa liikkuvuus pyrkii tukemaan talouskasvua mutta edellyttää sosiaaliturvan yhteensovittamista.
Teksti Tarja KivimäkiKuvat Kati Närhi

EU-maiden välillä liikkuvien sosiaaliturvaoikeuksia on 2000-luvulla sovitettu yhteen EU-asetuksin. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus halutaan turvata parantamalla elin- ja työoloja.

Suomessa asetukset tulivat voimaan vuonna 2010. Käytännössä ne eivät juuri muuttaneet EU-maiden välillä liikkuvien sosiaalisia oikeuksia vaan koskivat hallintoa ja järjestelmiä. Vapaa liikkuvuus on aina kuulunut EU:n periaatteisiin ja lainsäädäntöön.

”Pohjalla olivat sosiaaliturvan yhteensovittamissäännökset jo 1970-luvun alusta. Nyttemmin on pyritty yksinkertaistamaan sääntöjä ja vaikuttamaan siihen, että kansalaiset saisivat palvelunsa sujuvammin ja paremmin”, kuvaa Kelan kansainvälisen osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus.

Suomalaiset perhe-etuudet maksetaan toisenkin EU-maan kansalaiselle

Käytännössä yhteensovittaminen tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaisia perhe-etuuksia maksetaan myös toisen EU-maan kansalaiselle, jos hän työskentelee Suomessa. Kansallista erikoisuuttamme, kotihoidon tukea, maksetaan siis esimerkiksi virolaiselle lapsiperheelle, jonka isä tai äiti käy Suomessa töissä.

Kaikkia henkilöitä, jotka liikkuvat rajojen yli, täytyy kohdella samoin periaattein.

Viime vuosina Suomessakin on arvosteltu sitä, että lyhyenkin Suomessa työskentelyn perusteella voi syntyä oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jonka rahoittamiseen edunsaaja ei täysimääräisesti osallistu. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi koetaan etuuksien maksaminen Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kaikkia henkilöitä, jotka liikkuvat rajojen yli, täytyy kuitenkin kohdella samoin periaattein. Jos kansallinen laki syrjii tai estää vapaata liikkuvuutta, kansallinen lainsäädäntö sivutetaan.

”EU-lait eivät kumoa kansallista lainsäädäntöä. Ne kohdat, jotka ovat ristiriidassa EU-lakien kanssa, täytyy muuttaa tai jättää soveltamatta. Kansallisesti säädetään, mitä etuuksia on ja millä ehdoin niitä voi saada. Etuuksien saamisen ehdoksi ei kuitenkaan voi laittaa, että henkilön täytyy olla tietyn maan kansalainen, sillä se syrjisi muiden jäsenmaiden kansalaisia”, selventää Rasimus.

Yhteensovittaminen ei yhdenmukaista EU-maiden sosiaaliturvaa.

Sosiaalivakuutus eli eläkkeet ja työttömyysturva sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestäminen kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan. Yhteensovittaminen ei yhdenmukaista EU-maiden sosiaaliturvaa.

EU-maiden välillä on yhteisiä säännöksiä sosiaalietuuksien yhteensovittamisesta maiden välillä liikuttaessa. Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus tulla maahan etsimään töitä korkeintaan 3 kuukaudeksi. Oikeus lapsilisään tai työttömyysturvaan syntyy, jos henkilö työskentelee Suomessa vähintään 4 kuukautta tai on muuttamassa maahan vakinaisesti.

EU-kansalainen saa terveyspalvelut ja sosiaaliturvan siitä maasta, jossa hän työskentelee, vaikka hän asuisikin muualla.

Myös potilaat liikkuvat vapaasti

EU:n vapaa liikkuvuus on alusta lähtien koskenut myös terveyspalveluja. Lähtökohtana on, että EU-kansalainen saa terveyspalvelut ja sosiaaliturvan siitä maasta, jossa hän työskentelee, vaikka hän asuisikin muualla.

EU-lainsäädäntö turvaa kansalaisilleen myös lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon missä tahansa EU-jäsenmaassa, ETA-maassa tai Sveitsissä, jos heidät on vakuutettu kotimaassaan ja he voivat osoittaa sen käytännössä esim. eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Suomen sote-uudistus vaikuttaa aikanaan sairaanhoitokorvausten suuruuteen, jos valinnanvapaus toteutuu suunnitellusti.

”Jos EU-maan kansalainen matkustaa toiseen EU-maahan ja sairastuu yllättäen, uudistus ei vaikuta hänen asemaansa. Tilanne muuttuu, jos EU-kansalainen matkustaa varta vasten toiseen EU-maahan hoitoon. Tämä oikeus EU-kansalaisella on ollut jo tähän saakka, mutta uudistuksen myötä korvaustaso tämänhetkisen esityksen perusteella paranee”, toteaa vastaava lakimies Marika Lahtivirta Kelasta.

Hoito korvataan korvausta maksavan maan lakien perusteella. Ne määrittävät, mihin hoitoihin korvausta voi saada. Kela-korvausta on tähän asti saanut hyväksytystä hoidosta. Jos Kela-korvaukset lakkautetaan sote-uudistuksen myötä, henkilöllä on oikeus oman kotikunnan asiakasmaksun mukaiseen eli aiempaa suurempaan korvaukseen.

Suomen laki määrittää, miten kustannuksia korvataan suomalaisille. Ne pitää sovittaa yhteen sote-mallin ja EU:n lainsäädännön kanssa.

”Kun henkilöllä on täysi valinnanvapaus, hän voi valita kansallisen tai jonkun muun EU-maan palvelun ja saa sen asiakasmaksulla”, Lahtivirta kertoo.

Jos toisen EU-maan kustannustaso on korkeampi, potilas joutuu maksamaan sen mukaisesti.

Ruotsin kansallinen sote-uudistus on lisännyt terveysshoppailua.

Ruotsissa kansallinen sote-uudistus on hänen mukaansa lisännyt kustannuksia.

”Siellä on ollut ongelmia palveluvalikoiman määrittämisessä ja siinä, millaisia kustannuksia ja palveluja kansallisesti hyväksytään. Ihmiset ovat saaneet korvauksia melkein mistä tahansa, ja terveysshoppailu on lisääntynyt.”

”Malli on ollut liian antoisa, eikä järjestelmä tarpeeksi läpinäkyvä. Ei ole määritelty korvattavia hoitoja selkeästi, joten on korvattu kaikkea mahdollista”, Lahtivirta sanoo.

Hoitoa ja neuvontaa yli rajojen

EU:n Potilasdirektiivi velvoittaa lisäksi kaikkia EU:n jäsenmaita perustamaan yhteyspisteen, joka neuvoo kansalaisia rajat ylittävän terveydenhoidon kysymyksissä. Suomen yhteyspiste on toiminut Kelan yhteydessä perustamisestaan, vuodesta 2014 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa rajat ylittävän terveydenhuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja kehittämisestä.

”Yhteyspisteen palvelut on tarkoitettu suomalaisille, jotka haluavat hakeutua hoitoon muualle EU-alueelle, sekä muiden EU-maiden kansalaisille, jotka haluavat hakeutua hoitoon Suomeen”, kertoo suunnittelija Pia Blomqvist Rajat ylittävän terveydenhoidon yhteyspisteestä.

Yhteyspisteestä saa henkilökohtaista neuvontaa ja vastauksia sähköpostitse.

Yhteyspiste kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa muun muassa hoitoon hakeutumisesta, kustannusten korvaamisesta, potilaan oikeuksista ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä. Henkilökohtaista neuvontaa ja vastauksia saa sähköpostitse. Palvelukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Yhteyspisteeseen tulleet kysymykset vaativat usein selvittämistä. Sähköisiä tiedusteluja tulee noin 40 kuukaudessa. Myös muissa EU-maissa asuvat suomalaiset ottavat yhteyttä. Kaikkiin kysymyksiin on tähän saakka pystytty vastaamaan. Yhteyspisteessä työskentelee viisi ihmistä.

Kaiken tarvittavan tiedon pitäisi löytyä myös Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen ylläpitämiltä hoitopaikanvalinta.fi-verkkosivuilta. Se on tietopaketti terveydenhuollon valinnanvapaudesta Suomessa ja terveyspalvelujen käytöstä ulkomailla. Sivustolta saa tietoa esimerkiksi potilaan oikeuksista, hoitokustannuksista ja niiden korvauksista sekä terveydenhuollosta eri maissa.

Sivusto toimii suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Verkkopalvelun keskeisin sisältö löytyy myös viittomakielisenä. Terveydenhuollon työntekijöiden tietotarpeisiin on laadittu oma osionsa.

Sivuston nimi ei viittaa sote-uudistukseen eikä siihen liittyvään valinnanvapauteen, eikä sitä perustettu kansallista lakimuutosta varten.

”Olemme rajat ylittävän terveydenhoidon palvelukanava, kansallisesta sote-uudistuksesta riippumatta.”

”Olemme rajat ylittävän terveydenhoidon palvelukanava, kansallisesta sote-uudistuksesta riippumatta”, Pia Blomqvist selventää.

Sivustoa perustettaessa todettiin, että yhteen paikkaan on järkevää koota myös se, mitä Suomessa tapahtuu. Siksi sieltä löytyy nyt tietoa myös kansallisesta valinnanvapaudesta. Vielä ei tiedetä varmasti, mitä muutoksia sote-uudistus tuo.

Sivuston päivitys ja kehitys ovat mittava, jatkuva urakka. Sivustolle on tuotettu yli 200 sivua tekstiä neljällä eri kielellä.

Blomqvist haluaa kehittää sivustoa entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Kesän aikana on tehty verkkokysely siitä, mitkä asiat rajat ylittävässä terveydenhuollossa erityisesti ihmisiä kiinnostavat. Ne ovat konkreettisia: hoitoon hakeutuminen, korvausten haku, hinnat. Hoidon lopullista hintaa eri maissa on kuitenkin hyvin vaikea arvioida tarkkaan etukäteen.

Sähköinen tietojärjestelmä palvelee yhteensovittamista

Sosiaaliturvan yhteensovittaminen vaatii myös aiempaa tehokkaampia teknisiä järjestelmiä. EESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) on sähköinen tietojärjestelmä, jonka avulla EU-maiden sosiaaliturvaviranomaiset voivat tulevaisuudessa vaihtaa tietoja keskenään nopeasti ja turvallisesti. Mukana on EU-maiden lisäksi kolme ETA-maata ja Sveitsi. Tällä alueella on noin 15 000 sosiaaliturvalaitosta, joiden on tarkoitus liittyä järjestelmään.

Valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluttua, heinäkuussa 2019.

Jokaiseen maahan rakennetaan sähköistä tiedonsiirtoa varten vähintään yksi yhteyspiste (Access Point). Kela vastaa Suomen yhteyspisteestä. Valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluttua, heinäkuussa 2019.

Tieto alkaa kulkea huomattavasti nykyistä nopeammin ja järjestelmällisellä ja vakioidulla tavalla ja etuuksien käsittely vauhdittuu. Tähän saakka on vastaanotettu sekalaisia, usein käsinkirjoitettuja dokumentteja.

”Kun henkilö esimerkiksi jää eläkkeelle ja tekee eläkehakemuksen, selvitetään, onko hän työskennellyt muuallakin EU-alueella ja saako hän sieltä eläkettä”, kertoo Suomen EESSI -yhteyspisteen hanke- ja projektipäällikkö Marjaana Hirviniemi.

Näin vältetään päällekkäisyydet, eikä kukaan jää ilman hänelle kuuluvaa etuutta.

Opintotuki ja sosiaalietuudet jäävät yhteen sovitettavan turvan ulkopuolelle.

Yhteen sovitettava sosiaaliturva kattaa eläkkeet, perhe-etuudet, ter­vey­­denhuollon, tapaturmat ja ammattitaudit, työttömyysturvan ja takaisinperinnän. Opintotuki ja sosiaalietuudet jäävät yhteen sovitettavan turvan ulkopuolelle.

Esikko-projekti koordinoi suomalaisten viranomaisten ja -laitosten siirtymistä sähköiseen tiedonvaihtoon. Yhteistyössä Kelan kanssa ovat Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, Työttömyysvakuutusrahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Komission hallintotoimikunta on ylin päättävä elin EESSI-asioissa. Suomen edustaja on Essi Rentola STM:stä. Hallintotoimikunnan alaisena toimii Tekninen toimikunta, jossa on kaksi jäsentä joka maasta. Toimikunnan alaisena on useita asiantuntija-ryhmiä.

Sähköisen järjestelmän siirtymäaikaa on muutettu moneen kertaan. Kesäkuussa se vihdoin hyväksyttiin, ja kahden vuoden siirtymäaika päättyy 2.7.2019.

Järjestelmässä maiden välillä liikkuvat sähköiset SED-asiakirjat. Kaikki Suomeen saapuvat ja täältä lähtevät rakenteelliset sähköiset asiakirjat kulkevat jatkossa EESSI-yhteyspisteen kautta.

Tieto alkaa liikkua vuonna 2019

Sähköistämisvaatimus koskee vain tiedonvaihtoa jäsenmaiden välillä. Sähköiset asiakirjat voidaan vastaanottaa ja lähettää laitosten omista tietojärjestelmistä tai komission rakentamasta RINA-käyttöliittymästä, jolloin tiedot eivät mene laitosten omiin etuusjärjestelmiin. Järjestelmä ei edellytä, että asiakkaat tekevät kaikissa maissa sosiaaliturvaan liittyvät hakemuksensa sähköisinä.

”Vähimmillään riittää, että maalla on komission käyttöliittymä ja kansallinen yhteyspiste. Lisäksi maalla voi olla omia järjestelmiä”, Hirviniemi kertoo.

EESSI-järjestelmän käyttö on Suomessa mahdollista aikaisintaan toukokuussa 2019.

”Kaksivuotinen valmistelutyö käynnistyi tämän vuoden alussa. Vuoden 2019 alusta alkaa asiakkaiden tekemä hyväksymistestaus sekä koulutusvaihe. Yhteyspisteen on arvioitu valmistuvan toukokuussa 2019, jolloin EESSI-järjestelmän käyttö on Suomessa aikaisintaan mahdollista”, kertoo Hirviniemi.

Suunnitteluyhteistyötä tehdään erityisesti tärkeimpien kumppaneiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa. Valtaosa Suomen ja EU:n välisestä tiedosta liikkuu näiden maiden välillä.

Suomessa on 80 laitosta, jotka kuuluvat EESSIn piiriin. Niillä kaikilla on omanlaisiaan tarpeita. Sähköisiä asiakirjoja lähettäviä tahoja on satoja.

Ensimmäinen komission toteuttama EU:n sähköisen tiedonvaihdon projekti käynnistyi jo 2008 – ja epäonnistui.

”Siitä opittiin tosi paljon”, toteaa Hirviniemi.

EU-tason tekninen alusta on nyt muuttunut täysin. Aiemmin EU:sta näytti puuttuvan myös projektihallinta- ja tietojärjestelmäosaaminen. Uusi projekti aloitettiin aivan alusta.

”Nyt projekti on edennyt huomattavasti edeltäjäänsä paremmin.”

Vaikutus talouteen marginaalinen

Vuonna 2013 Kela antoi EU- tai ETA-maan kansalaisuuden perusteella noin 13 000 myönteistä päätöstä asumisperusteisista sosiaaliturvaetuuksista. Näissä tapauksissa EU- tai ETA-maasta muuttaneen henkilön ei katsottu muuttaneen Suomeen vakituisesti. Silti häneen voitiin soveltaa asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä vähintään neljä kuukautta jatkuneen työnteon tai yritystoiminnan perusteella.

Vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä 76 619 EU-kansalaista. Heistä työllisiä oli 39 217 ja työttömiä 5 806. Eläkeläisiä oli 4 794 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 12 102.

Virolaisia työeläkevakuutettuja oli 57 000 vuonna 2013. EU-maista tulleita työntekijöitä Suomessa oli vuonna 2013 noin 26 000, joista valtaosa oli virolaisia.
Kela maksoi työttömyysetuuksia Suomessa vuonna 2013 yhteensä yli 1,68 mrd. euroa. Siitä muille kuin suomalaisille EU-kansalaisille maksettiin yli 58 milj. euroa. Suurin ryhmä olivat virolaiset. Lapsilisiä maksettiin Suomessa yhteensä noin 1 487 mrd. euroa, josta suomalaisille tuli reilut 1 409 mrd. Sairauspäivärahoja maksettiin Suomessa yhteensä 832 milj. euroa, josta suomalaisille tuli yli 814 milj. Vanhempainpäivärahoja maksettiin Suomessa yhteensä 1,026 mrd. euroa, josta suomalaisille tuli 980 milj.

Lapsilisiä maksettiin helmikuussa 2014 yhteensä 4 400 perheelle, joissa toinen vanhemmista oli töissä Suomessa ja toinen asui lasten kanssa toisessa EU-maassa. Tämä on reilusti alle prosentti arvioidusta kokonaismenosta.

Ulkomaalaisille Suomessa maksetut Kelan etuudet ovat siis murto-osa suomalaisille maksetuista etuuksista. Myös Suomesta EU- tai ETA-alueelle maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat hyvin pieni osa kokonaismäärästä. Valtaosa etuuksien saajista on suomalaisia. On tosin oletettavissa, että etuuksia saavien ulkomaalaisten määrät tulevat kasvamaan.

Selvitysten mukaan maahanmuutolla on kansantalouteen marginaalinen, lievästi myönteinen vaikutus. Ratkaisevaa on maahanmuuttajien työllisyys, ikä ja koulutus.
OECD:n International Migration Outlook 2013 -selvityksen mukaan maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on kaikissa OECD-maissa yleisesti ottaen positiivinen, joskin vähäinen. Positiivisin vaikutus havaittiin Luxembourgissa ja Sveitsissä kun taas negatiivisin vaikutus oli Saksassa (-1,1 %). Suomen osalta laskelmat päätyvät lievään positiiviseen vaikutukseen (0,16 %), samoin muissa Pohjoismaissa.