Euroopan unioni yrittää talouden kuntokuurin ohella parantaa huono-osaisimpien asemaa ja estää sosiaalista syrjäytymistä. Hyvinvoinnista odotetaan uuden talouskasvun moottoria.
EU-foorumin tarkoituksena on poistaa köyhyys- ja syrjäytymisvaara vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2020 mennessä ja nostaa työikäisten työllisyys 75 prosenttiin.
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi on yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. EU-foorumin tarkoituksena on poistaa köyhyys- ja syrjäytymisvaara vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2020 mennessä ja nostaa työikäisten työllisyys 75 prosenttiin. Kuusi vuotta sitten asetettu tavoite on yhä kaukana, sillä köyhien määrä EU:n alueella on kasvanut viime vuosina miljoonilla.
EU:ssakin on nyt huomattu, että sosiaaliturvaan sijoittaminen kannattaa.
EU:ssakin on nyt huomattu, että sosiaaliturvaan sijoittaminen kannattaa. Se luo yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Mitä suuremmat tuloerot ovat yhteiskunnassa, sitä enemmän siellä on henkirikoksia. Suurten tuloerojen maissa myös pelätään väkivaltaa enemmän kuin pienten tuloerojen maissa, kertoo Euroopan sosiaalitutkimus.
Sosiaalirahaston hankkeilla on vaikutusta
Unionin 28 jäsenmaata eroavat toisistaan suuresti käytännöiltään, kulttuureiltaan ja talouden kantokyvyltään. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arviointi yksiselitteisesti ja kattavasti on mahdotonta.
Köyhyyden ja maahanmuuton lisääntyessä sosiaalipolitiikkaa joudutaan yhä useammin tarkastelemaan eurooppalaisessa kehyksessä, vaikka sosiaaliturvajärjestelmät ja -politiikka ovat pääosin jäsenvaltioiden kansallisen päätösvallan alaisia.
THL:n erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan EU on parantanut kansalaisten asemaa edistämällä taloudellista kehitystä. EU:n sosiaalirahaston hankkeilla on Vaalavuon mukaan vaikutettu konkreettisesti heikompiosaisten asemaan jäsenmaissa.
”Maakohtaisilla suosituksilla on puututtu maiden sosiaaliseen kehitykseen esimerkiksi huomauttamalla vähimmäisperusturvan alhaisesta tasosta”, toteaa Vaalavuo, joka työskentelee lähetettynä asiantuntijana Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosastolla.
”Talous- ja velkakriisin hoito on lisännyt sosiaalista kriisiä.”
”Suomikin on saanut tästä huomautuksen, mutta asiaa ei ole korjattu”, jatkaa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin varapuheenjohtaja Jiri Sironen.
Hänen mukaansa talous- ja velkakriisin hoito on entisestään lisännyt sosiaalista kriisiä.
Myös Vaalavuon mukaan talouskriisi on massatyöttömyyden johdosta vaikuttanut kurjistavasti erityisesti jo ennalta heikoimmassa asemassa oleviin.
”Ei voida kuitenkaan yleisesti sanoa, että juuri köyhiltä olisi leikattu”, hän lisää.
Esimerkiksi Italiassa sosiaalipolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet negatiivisesti köyhimpään tulokymmenykseen mutta vielä enemmän kahteen ylimpään tuloluokkaan. Saksassa vaikutukset ovat jakautuneet melko tasaisesti. Virossa pienituloisimmat ovat menettäneet etuuksiin ja verotuksiin liittyvissä muutoksissa eniten.
”Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kertoo se, miten hyvin pidetään huolta kaikkein heikoimmista. Nämä voivat eri maissa olla eri ryhmiä. Jossakin maassa vähäosaisimpia ovat vanhukset, toisessa vammaiset, kolmannessa romanivähemmistö”, Vaalavuo kuvailee.
Köyhyysriski suurin Italiassa ja Britanniassa
EU-maissa turvaudutaan sosiaalisia riskejä vastaan eri tavoin. Pohjoismaissa sosiaalisen vastuun ajatellaan kuuluvan yhteiskunnalle. Keskieurooppalainen järjestelmä perustuu yleisimmin vakuutuksille, ja Etelä- ja Itä-Euroopassa sosiaaliturvan muodostaa perhe.
Romaniassa lähes puolet kansalaisista ajattelee, että omaisten on huolehdittava vanhuksistaan. Ranskassa näin kokee 20 % ja Norjassa vain pari prosenttia kansalaisista. Perheen vastuu on kirjattu lakiin Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Bulgariassa ja Unkarissa.
Pohjoismaissa sosiaalisen vastuun ajatellaan kuuluvan yhteiskunnalle. Keskieurooppalainen järjestelmä perustuu yleisimmin vakuutuksille, ja Etelä- ja Itä-Euroopassa sosiaaliturvan muodostaa perhe.
Korvaustaso voi toisissa maissa olla korkea alemmille tuloryhmille, toisissa taas maksimietuudet ovat suuremmat tai ne ovat kiinteitä ja kaikille tarkoitettuja, kuten esimerkiksi Suomen lapsilisä. Korvausaste on korkein Tanskassa, missä tuloköyhyysriski on pienin. Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen köyhyysriski on suurin Italiassa ja Britanniassa, missä se on nelinkertainen Itävaltaan verrattuna.
Korvausaste on korkein Tanskassa, missä tuloköyhyysriski on pienin.
”Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa vallitsee universaalisuuden periaate eli etuudet koskevat koko kansaa samalla tavoin. Muualla Euroopassa on lähdetty liikkeelle työväenvakuutuksista”, kertoo tutkimusprofessori Olli Kangas Kelasta.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvassa vallitsee universaalisuuden periaate eli etuudet koskevat koko kansaa samalla tavoin.
”Keski-Euroopassa edut ovat hyviä mutta eivät niin kattavia kuin Pohjoismaissa. Meillä on vähän matalammat edut, mutta niitä maksetaan kaikille”, hän jatkaa.
Sosiaalietuus voi olla verollista tai verotonta. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa ihmiset saavat suurempaa palkkaa mutta maksavat itse sosiaalimaksunsa. Työnantaja ei niihin osallistu. Joissain maissa, kuten Suomessa, palkat ovat pienempiä, mutta työnantaja maksaa suuren osan sosiaaliturvamaksuista.
Yhteiskunta voi tukea sosiaalipalveluita niin, että ne ovat maksuttomia tai puoli-ilmaisia. Eri mallein tuottamaa lopullista tulotasoa on vaikea vertailla.
Perusturvassa suuria eroja
EU-maiden perusturvan ehdot, taso ja kesto vaihtelevat huomattavasti. Romaniassa nelihenkinen perhe voi joutua pärjäämään 1 700 eurolla vuodessa.
Köyhyysriskin piiriin lasketaan ne taloudet, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin kansallisesta keskitulosta tai jotka ovat työttömänä tai joilla ei muuten ei ole varaa neljään yhdeksästä määritellystä perushyödykkeestä. Näitä ovat esimerkiksi pesukone, auto ja vuokra.
Romaniassa nelihenkinen perhe voi joutua pärjäämään 1 700 eurolla vuodessa.
Kaikissa EU-maissa sosiaalituen maksaminen on jollakin tavoin ehdollista. Tiukat ehdot on asetettu esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Saksassa.
Valtio määrittelee minimiturvan tason Saksassa, Virossa ja Romaniassa. Italiassa se määräytyy osin paikallisesti. Suomessakin täydentävä toimeentulotuki on harkinnanvarainen ja riippuu kunnasta.
Suomessa vähimmäistoimeentulosta on määrätty perustuslaissa. Oikeusperusteinen perusturva on myös Virossa, Italiassa ja Romaniassa. Saksassa on joitakin rajoituksia.
Sosiaalituen maksulla ei ole aikarajaa Saksassa eikä Italiassa. Virossa ja Romaniassa kuten Suomessakin se on jaksoittain määräytyvä. Osassa Espanjaa, Italiassa, Puolassa ja Tsekissä tukea maksetaan rajoitettu aika.
Työttömyysturva vaihtelee
EU:ssa sosiaaliturva määritellään työpaikan mukaan. Sosiaaliturvaa annetaan maasta, jossa henkilö työskentelee. Myös perheenjäsenet saavat sosiaaliturvansa samasta maasta, vaikka asuisivat muualla. Työttömyysedut määräytyvät oman maan mukaan, ja EU-kansalainen voi jopa mennä muualle etsimään töitä 3–6 kuukaudeksi.
EU:ssa sosiaaliturvaa annetaan maasta, jossa henkilö työskentelee. Työttömyysedut määräytyvät oman maan mukaan, ja EU-kansalainen voi jopa mennä muualle etsimään töitä 3–6 kuukaudeksi.
Työttömyyskorvausten kattavuus ja kesto vaihtelevat huomattavasti. Italiassa 60 prosentilla on oikeus korvauksiin. Romaniassa, jossa monet elättävät itsensä vaatimattomilla maataloustuloilla, vain 40 % on oikeutettu korvauksiin. Korvaustaso perustuu ammattistatukseen, ei ammattiliiton jäsenyyteen.
Kelan Olli Kangas muistuttaa, että EU-maissa työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Naiset ovat sen vuoksi monesti heikossa asemassa. Sosiaaliturvan taso suhteutetaan usein ansioihin ja työelämän ulkopuolella olevien naisten osalta puolison ansioihin.
Pohjoismaat esimerkkeinä
Pohjoismaissa etuja on sidottu työssäoloon ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Sosiaalipalvelujen ansiosta perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu paremmin kuin monissa muissa maissa. Jotkut maat ovat seuranneet perässä, ja naisten työvoimaosuudet ovat olleet kasvussa.
EU on säätänyt naisten oikeudesta vähintään 14 viikon palkalliseen äitiyslomaan sekä oikeudesta 4 kuukauden vanhempainlomaan.
EU on säätänyt naisten oikeudesta vähintään 14 viikon palkalliseen äitiyslomaan sekä oikeudesta 4 kuukauden vanhempainlomaan. EU on myös asettanut lasten päivähoidolle tavoitteen, jonka mukaan 33 % alle 3-vuotiaista ja 90 % yli 3-vuotiaista alle kouluikäisistä osallistuisi päivähoitoon.
Britannian kaltaisessa markkinoiden ehdoilla toimivassa maassa työttömillä naisilla on suuri riski joutua talousvaikeuksiin. Saksan kaltaisessa perinteisen työnjaon maassa miehet käyvät töissä ja naiset kantavat hoivavastuun. Julkinen valta tukee tätä esimerkiksi verohelpotuksin. Kokopäivätyö on naisille usein taloudellisesti hyödytöntä ja jopa mahdotonta. Miehen työeläkkeestä siirretään tosin osa kotona olleelle vaimolle, samoin erotilanteessa.
Italiassa naisten työssäkäynti on vähäistä. Lapsi- ja perhe-etuuksien taso on siellä matala ja kattavuus huono. Perhe ja suku vastaavat sosiaaliturvasta. Naisen taloudellinen turva riippuu usein parisuhteesta ja miehen tuloista.
Suomessa huimat eläke-erot
Välimeren maissa näyttäisi tilastojen mukaan olevan Euroopan parhaat eläkkeet. Kankaan mukaan on kuitenkin erotettava, mitä ihmisille luvataan ja mitä he oikeasti saavat.
”Kreikka lupaa kansalaisilleen kovin korkeita eläkkeitä, mutta samalla köyhyys on ihmisten kokemusten mukaan suurta. Talouskriisin myötä eläkeikää on nostettu mutta sen tasoon ei ole koskettu. Joko eläkelupaukset eivät pidä paikkaansa tai tulonjakotilastot ovat harhaisia”, Kangas sanoo.
Suurituloisille anteliaissa järjestelmissä ei aina riitä solidaarisuutta pientuloisille.
Suurituloisille anteliaissa järjestelmissä ei aina riitä solidaarisuutta pientuloisille. Myös Suomi kuuluu tähän ryhmään: kansaneläkkeen taso on varsin matala eikä työeläkkeessä ole ylärajaa. Takuueläke takaa meillä kuitenkin kaikille kansaneläketasoisen eläkkeen.
Erityisen suuri tuloköyhyysriski Suomessa on iäkkäillä naisilla. Pohjoismaissa vanhusten yksinasuminen on yleistä ja tuloköyhyysriski siksi kaksinkertainen.
Pohjoismaissa vanhusten yksinasuminen on yleistä ja tuloköyhyysriski siksi kaksinkertainen.
Yleisintä eläkeläisköyhyys on silti Välimeren maissa. Pienimmät tuloköyhyysriskit ovat Hollannissa, missä monet yli 65-vuotiaista ilmoittivat käyvänsä töissä. Siellä on myös Euroopan anteliain kansaneläkejärjestelmä.
Euroopan sosiaalitutkimuksen mukaan köyhyyden poistaminen kannattaa. Tasa-arvo lisää kaikkien hyvinvointia yhteiskunnassa, kun ihmiset luottavat tulevaisuuteen, toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin.
EU ja sosiaaliturva
1990-luvun alku: vanhus- ja vammaisohjelmat, työllisyysohjelma
1994 sosiaalipolitiikan Valkoinen kirja
1999 uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja
2000 Euroopan sosiaalipoliittinen ohjelma, Euroopan unionin perusoikeuskirja
2007–2013 PROGRESS-ohjelma
Eurooppa 2020 -strategia
Sosiaalisten oikeuksien pilari uhkaa jäädä torsoksi
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari eli strategiasta ja toimenpiteistä kertova julistus on komission tuore aloite sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi EU:ssa. Komissio julkaisi maaliskuussa tiedonannon ja alustavan hahmotelman sosiaalisesta pilarista keskustelua varten.
Pilarissa määritellään periaatteet, joilla tuetaan toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä euroalueella. Se on osa talous- ja rahaliiton lujittamiseen tähtäävää työtä. Jäsenmaita kehotetaan keskittymään työllisyyden vahvistamiseen, ja sen avulla aiotaan turvataan julkisen talouden ja sosiaalisektorin kestävyys.
Suomessa perusmuisto annettiin eduskunnalle tämän vuoden kesäkuussa. Kuuleminen jatkuu vuoden loppuun saakka. Pilarin pohjalta on tarkoitus arvioida jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa.
Vielä on mahdotonta ennakoida mahdollisen sosiaalisten oikeuksien pilarin merkitystä ja konkreettisia vaikutuksia. Eurooppalainen yhteisö on myllerryksessä ja keskellä muun muassa brexitin, terrorismin uhan ja maahanmuuton haasteita.
Komission tiedonanto jättää sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston johtajan Essi Rentola mukaan monia kysymyksiä avoimiksi.
”Epäselväksi jää esimerkiksi nykyisen EU-sääntelyn ja pilariin sisältyvien suunnitelmien välinen suhde, mikäli kaikki jäsenvaltiot eivät ole mukana pilarissa. Pilari on suunniteltu käytettäväksi euroalueella.”
Myös EAPN-Finin varapuheenjohtaja Jiri Sironen on kriittinen. Sosiaalinen pilari ei hänen mielestään tuo välttämättä mitään uutta aiempiin sopimuksiin verrattuna. Köyhimpien elämän helpottamisen sijaan tulokseksi voi jäädä lisää paperia sosiaalisesta Euroopasta.
Sosiaalisia oikeuksia ei pitäisi verkoston edustajien mukaan nähdä vain talouskasvua tukevana tekijänä. Työllisyys ei ratkaise kaikkia köyhyysongelmia.
”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on mahdollisuus tuoda sosiaalisia asioita EU:n agendalle”, Sironen kuitenkin toivoo.
Rentolan mukaan Suomen kannalta on haasteellista, jos sosiaalisten oikeuksien pilari rajoittuu vain euromaihin.
”Tämä jättäisi kannaltamme tärkeät Pohjoismaat ulkopuolelle. Tällöin vaarana voi olla, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisten painotusten merkitys vähenee. Tämä voisi myös heikentää pohjoismaisen yhteistyön merkitystä”, Rentola sanoo.
Kelassa ollaan tarvittaessa valmiita EU-tason sosiaaliturvaa koskevaan tiedonvaihtoon EESSI-järjestelmän avulla. EU-maita velvoitettiin ryhtymään tähän EU:n sosiaaliturvan koordinointia koskevassa lainsäädännössä.
Tiedonvaihdon olisi Kelan kansainvälisen osaamiskeskuksen päällikön Suvi Rasimuksen mukaan tarkoitus käynnistyä vuonna 2019. Kelalla on jo nyt sähköistä tiedonvaihtoa esimerkiksi Ruotsin kanssa.
Lähteet:
Mervi Kattelus, Juho Saari, Matti Kari: Uusi sosiaalinen Eurooppa
Mikko Niemelä: Eurooppalaiset elinolot: Työttömyys, työttömyysturva ja tuloköyhyysriski Euroopassa.
Olli Kangas ja Azhar Hussain: Eläketurva ja eläkeläisköyhyysriski Euroopassa.