Kannustinloukku vilahtelee usein poliittisessa keskustelussa, mutta virallista määritelmää käsitteelle ei ole. Sillä tarkoitetaan kuitenkin ennen muuta tilanteita, joissa työstä saatava tulo ei kasvata merkittävissä määrin käytettävissä olevia tuloja.
Työ- ja etuustulojen yhdistäminen voi myös vaatia henkilöltä erityistä vaivaa tai aiheuttaa tuloihin katkoksia. Siksi henkilö voi arvioida, että sosiaaliturvalla eläminen on töihin menemistä parempi vaihtoehto. Tällöin voidaan puhua työttömyysloukusta.
Esimerkiksi lapsilisää, työttömyyskorvausta, toimeentulotukea ja asumistukea saava työtön yksinhuoltaja saattaa arvioida, ettei hänen ole taloudellisesti kannattavaa lähteä pienipalkkaiseen työhön, jos työtulo ei juurikaan kasvata käteen jäävää tuloa etuustulojen pienentyessä. Tässä tapauksessa voidaan puhua tuloloukusta.
On hyvä huomata, että vaikka työnteko ei juuri parantaisi ihmisen tulotasoa, moni tekee silti töitä. Ihmiset pohtivat elämänvalintoja punnitessaan myös muita asioita kuin välitöntä taloudellista hyötyä. Työssäkäynti voi mahdollistaa pidemmällä aikavälillä urakehityksen ja tulotason nousun, ja työssäkäynti ja työyhteisöön kuuluminen voidaan kokea itsessään arvokkaaksi.
Byrokratiastakin voi tulla kannustinloukku
Työtön voi joutua myös byrokratialoukkuun. Jos ihmisen elämässä tapahtuu esimerkiksi lyhytaikainen työllistymisen tapainen muutos, siitä saattaa seurata byrokraattisia hankaluuksia, kun ihminen joutuu toimittamaan asiasta erilaisia selvityksiä sekä TE-palveluihin että etuuden maksajalle. Jos tieto ei kulje eri organisaatioiden välillä, asiakas joutuu usein itse toimimaan tiedon kuljettajan roolissa.
Byrokratialoukku saattaa liittyä myös etuuksien erilaisiin määräytymisperusteisiin. Moni työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös toimeentulotukea ja asumistukea, joihin kaikkiin sovelletaan lakien perusteella erilaisia tulokäsitteitä. Tämä hankaloittaa sen ennakoimista, miten esimerkiksi työkeikan ottaminen vastaan vaikuttaa toimeentuloon.
Työllistymistä voi jarruttaa myös niin sanottu informaatioloukku. Silloin henkilöllä ei ole esimerkiksi tietoa siitä, miten hän voisi yhdistää fiksusti palkkatuloja ja etuuksia tai kuinka vaikkapa osa-aikaisen työn vastaanottaminen vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin.
Työn vastaanottamista saattavat jarruttaa myös mielikuvat. Henkilölle on saattanut syntyä julkisuuden tai tuttavapiirin kokemusten kautta käsitys, ettei hänen kannata ottaa pienimuotoista työtä vastaan, vaikka se oikeasti olisikin taloudellisesti kannattavaa. Tällöin kannustinloukku on hänelle todellisuutta, pohjautuipa se sitten tosiasioihin tai ei.
Työhön kannustimia verotuksen ja sosiaaliturvan keinoin
Työnteon kannusteita on pyritty lisäämään jo pitkään ennen muuta verotuksen ja sosiaaliturvan keinoin. Kannustinloukuista on vaikea päästä kokonaan eroon, mutta edistystäkin on tapahtunut.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi hiljattain tarkastuksen, jonka mukaan esimerkiksi työttömyysetuuksien sovittelun uudistus vuonna 2019 ansaintaperusteisesta maksuperusteiseksi oli onnistunut muutos. Sen myötä etuuden sovittelu kohdistetaan vasta sille jaksolle, jolla palkka maksetaan. Tämä on vähentänyt ja lyhentänyt etuuksien maksuviiveitä.
Toinen onnistunut uudistus on yritystoiminnan aloittamisen helpottaminen työttömille.
Vuodesta 2018 lähtien yritystoimintaa on voinut harjoittaa työttömyysetuudella neljä kuukautta ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Vasta sen jälkeen tehdään arvio yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta.
Myös VTV nostaa esille byrokratia- ja informaatioloukut, joihin liittyy paljon oletuksia mutta vain vähän tutkimustietoa. Tutkittua tietoa tarvittaisiin etenkin sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, jossa etsitään parhaillaan ratkaisuja ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmiin. Sosiaaliturvauudistuskomitea on laatinut aiheesta raportin, joka julkaistiin tammikuussa 2022. Kannustinloukut ovat komitean työn aiheena myös jatkossa.
Juttuun on haastateltu asiantuntijana ylitarkastaja Antti Halmetojaa Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Tarkastusraportti löytyy VTV:n nettisivuilta.
Tutustu myös sarjan muihin osiin
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 1: Mitä tarkoittaa vastikkeeton sosiaaliturva?
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 2: Mitä tarkoittaa perusturva?
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 3: Mitä tarkoittaa osallistava sosiaaliturva?