Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
6.10.2021

Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 3: Mitä tarkoittaa osallistava sosiaaliturva?

Sosiaaliturvan peruskäsitteet -juttusarjan kolmannessa osassa tutustutaan osallistavaan sosiaaliturvaan, josta käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.
Piirroskuvassa kepin päässä heiluva porkkana

Osallistavuuden on ajateltu muun muassa edistävän talouskasvua aktivoimalla työttömiä takaisin työelämään.

”Osallistava sosiaaliturva” on keskusteluissa ja selvityksissä tiuhaan vilisevä käsite. Kyseessä ei kuitenkaan ole täsmällinen käsite, jolla viitataan johonkin nykyjärjestelmän ominaisuuteen, vaan sen merkitys on avoimempi.

Osallistavassa sosiaaliturvassa sosiaaliturvaetuuden saaminen edellyttää osallistumista jollakin tavalla julkiseen toimintaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työsuoritusta tai työllistämistä tukevaan palveluun tai järjestötoimintaan osallistumista.

Osallistavaa sosiaaliturvaa voi kutsua myös velvoittavaksi sosiaaliturvaksi. Osallisuuteen liittyvä velvoittavuus toteutuu nykymuotoisessa työttömyysturvassa siten, että työttömän tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyyspäivärahaa.

Osallistava sosiaaliturva on usein esitetty perustulon tai muun vastikkeettoman sosiaaliturvan vastakohtana. Sen avulla on haluttu estää tuensaajien passivoitumista, jota on julkisessa ja poliittisessa keskustelussa arveltu vastikkeettoman sosiaaliturvan haittapuoleksi.

Osallistavan sosiaaliturvan muotoja on kokeiltu jonkin verran ja tutkittu paljon, mutta sitä on vähän käytössä.

Osallistava sosiaaliturva on tukien ja palveluiden kokonaisuus

Osallistavaa sosiaaliturvaa on pidetty tärkeänä kahdesta syystä. Osallistavuuden on ajateltu edistävän talouskasvua aktivoimalla työttömiä takaisin työelämään. Toisaalta sosiaaliturvan palvelujen ja etuuksien avulla on haluttu luoda osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskuntaan ja ehkäistä syrjäytymistä ja putoamista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomessa on haluttu parantaa työllistymistä tukevia palveluita parhaillaan valmisteltavalla ns. pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallilla. Jo nyt Suomessa käytössä olevia palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, koulutus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

Parhaillaan käynnissä ovat myös työllisyyden kuntakokeilut, joissa tavoitteena on tarjota yksilöllisempää palvelua työnhakijoille.

Asiantuntijoiden mukaan etuudet ja palvelut pitäisi nivoa nykyistä paremmin yhteen. Niitä tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena ja varmistaa, että ihmiset saavat tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikeaan aikaan.

Kohti osallisuutta

Jos työttömyys on kestänyt pitkään, kuntouttava työtoiminta parantaa usein elämänhallintaa ja valmentaa työelämän pelisääntöihin. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on päästä työelämään, mutta usein se ei yrityksistä huolimatta onnistu.

Monien pitkäaikaistyöttömien elämäntilanne voi olla niin hankala, että se estää työllistymisen. Kuntouttava työtoiminta voi silti antaa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.

Kuntouttavaa työtoimintaa on toisaalta kritisoitu siitä, että siihen on ohjattu myös työkuntoisia ihmisiä. Vuoden 2021 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen tarkoitus on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan vain, jos TE-palveluihin tai työhön osallistuminen ei työ- ja toimintakyvyn rajoitusten vuoksi onnistu.

Työllistymiselle voi myös olla monia esteitä, jos työkykyä ei esimerkiksi sairauden vuoksi ole tai jos asuinpaikkakunnalla ei ole tarjolla töitä.

Äitiyspakkaus oli alkujaan osallistavaa sosiaaliturvaa

Osallistaminen voi olla myös kannustavuutta eli positiivista osallistamista. Kuuluisa esimerkki tästä on suomalainen äitiyspakkaus, joka toi palvelun ja etuuden yhteen. Kun äiti meni lapsineen neuvolaan, hän sai oikeuden äitiyspakkaukseen.

Äitiyspakkauksen side neuvolaan on yhä olemassa. Pakkauksen saadakseen odottajan pitää lähettää Kelaan raskaustodistus, josta selviää, että raskaus on kestänyt 154 päivää ja että hän on käynyt terveystarkastuksessa ennen neljättä raskauskuukautta.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisiota ja Kelan tutkimusyksikön päällikköä Hennamari Mikkolaa.

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 1: Mitä tarkoittaa vastikkeeton sosiaaliturva?

Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 2: Mitä tarkoittaa perusturva?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet