Suomalaisten perusturvan kivijalka ovat syyperusteiset etuudet. Syyperusteiset etuudet vastaavat yleensä johonkin tunnistettuun tuen tarpeeseen, kuten työttömyyteen, sairauteen, työkyvyttömyyteen, vanhuuteen tai lapsen saamiseen. Tätä perusturvaa täydentävät toimeentulotuki ja asumistuki.
Vastikkeeton sosiaaliturva on syyperusteista. Se tarkoittaa, että etuuden saajalle on tapahtunut jokin asia, jonka seurauksena hän ei voi hankkia toimeentuloaan työmarkkinoilta.
Valtaosa Suomen sosiaaliturvasta on vastikkeetonta. Etuuden saajan pitää siis vain hakea etuutta, ja se myönnetään hänelle ilman erityisiä vastineita tai muita toimia. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, sairauspäiväraha sekä vanhempainpäivärahan eri muodot.
Esimerkkejä vastikkeettomasta ja syyperusteisesta sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa
Perusturvaa täydentävä toimeentulotuki on osittain vastikkeellinen. Sitä ei voi saajalta lakkauttaa. Toimeentulotukea voidaan kuitenkin alentaa, jos esimerkiksi työmarkkinatukea saava henkilö ei ota työtä vastaan tai muuten ole työmarkkinoiden käytettävissä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota myönnetään silloin, kun hakija ei voi muulla tavoin varmistaa kohtuullista toimeentuloa.
Opintotuki on selkeästi vastikkeellista, vaikka sitä ei välttämättä lasketakaan osaksi sosiaaliturvaa. Opintotuen myöntäminen on sidottu suoritettuihin opintoihin.
Myös perustulo olisi vastikkeetonta sosiaaliturvaa
Perustulo on vastikkeettoman sosiaaliturvan muoto. Jos Suomessa päädyttäisiin maksamaan perustuloa, se korvaisi erillisiä etuuksia ja tukia siten, että joko kaikki suomalaiset tai Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt saisivat perustuloa. Muut tulot eivät vähentäisi perustuloa. Sen rinnalle on esitetty veromallia, jossa työssäkäyvien perustulo nollautuisi verotuksella.
Perustulo voitaisiin rahoittaa kahdella tavalla. Jos haluttaisiin välttää kustannusvaikutuksia eli toteuttaa perustulo nykyisellä verokertymällä, pitäisi sosiaaliturvan euromääräistä tasoa laskea. Tämä johtuu siitä, että ehdotettujen mallien mukaan perustulon piiriin tulisi paljon uusia saajia verrattuna nykyisten tukien saajiin. Toinen mahdollisuus rahoitukselle olisi verotuksen kiristäminen.
Perustulon lisäksi on keskusteltu perustilistä ja yleisturvasta. Perustilillä tarkoitetaan kansalaiselle tulonsiirtona karttuvaa henkilökohtaista sosiaaliturvan tiliä, jonka varoja hän voi vapauttaa elämän eri tilanteissa. Perustilille on esitetty 20 000 euron alkupääomaa jokaiselle 18-vuotialle ja nostorajaksi 600 euroa kuukaudessa.
Puolueet ovat Suomessa esittäneet omia perustulotyyppisiä mallejaan. Niistä useassa ideana on korvata kaikki tai osa sosiaaliturvan etuuksista ja tuista yhdellä yhtenäisellä tuella. Mallien tarkoituksena on helpottaa taloudellisia siirtymiä, toimeentuloa ja asteittaista työllistymistä esimerkiksi työttömyyden, sairauden, yrittäjyyden, pätkätyön tai perhevapaan aikana.
Suomessa on asiantuntijoiden mukaan kansainvälisesti pisimmälle viety vastikkeeton sosiaaliturva jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna, kun huomioidaan koko sosiaaliturvan kenttä. Vain Suomessa toimeentulotuki on subjektiivinen oikeus.
Juttuun on haastateltu asiantuntijana THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisiota.
Päivitetty 19.8.2021 klo 13.50: työeläke ei ole vastikkeetonta sosiaaliturvaa kuten aiemmin artikkelissa virheellisesti mainittiin.
Tutustu myös sarjan muihin osiin:
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 2: Mitä tarkoittaa perusturva?
Sosiaaliturvan peruskäsitteet osa 3: Mitä tarkoittaa osallistava sosiaaliturva?