Ilkka Oksalan ja Sinikka Näätsaaren tiet kohtasivat ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten. Valtakunnallisessa nuorisokomiteassa he edustivat poliittisia nuorisojärjestöjä.
Tänä syksynä he vaikuttivat toteutumatta jääneen yhteiskuntasopimuksen taustajoukoissa vastakkaisilla puolilla Helsingin merenlahtea. Heitä yhdistää syvä huoli siitä, miten Suomen talouskasvu ja työpaikat voitaisiin turvata nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa.
”Nyt huolettaa eniten eriarvoistuminen.”
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinoista vastaava johtaja Ilkka Oksala tekivät yhteistyötä myös vuonna 2007 nimitetyssä Sata-komiteassa. Matti Vanhasen toisen hallituksen perustaman työryhmän tavoitteena oli sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Työ jäi osittain kesken, kun rahat loppuivat, eikä kaikkia uudistuksia pystytty heti toteuttamaan.
”Saimme kuitenkin viime vaalikaudella toteutettua Sata-komitean ehdotuksista perusturvan parannuksia, kuten asumistuen uudistuksen ja takuueläkkeen”, muistelee Näätsaari.
”Nyt huolettaa eniten eriarvoistuminen. Suomi menestyy vain, jos kaikki työkykyiset ovat mukana työelämässä”, hän korostaa.
Sosiaalitupoa ei noudatettu
Vuoden 2010 työmarkkinajärjestöjen yhteinen sosiaalitupo oli Näätsaaren mielestä hyvä alku yhteiselle sopimiselle sosiaalikysymyksissä. Merkittävä osa sopimusta oli hänen mukaansa työttömien aktivointi.
”Työllistämiseen varattuja palkkatukirahoja ei kuitenkaan ole ollut riittävästi, eikä niistä ole päätetty hyvissä ajoin, toisin kuin esitettiin”, Näätsaari muistuttaa. ”Jos palkkatukeen resursoitaisiin riittävästi, se tukisi talouskasvua ja työllisyyttä.”
”Voisiko lomautuksen aikana opiskella? Onko asumistuen loputtava heti, kun tuensaaja on työllistynyt?”
Näätsaari kehottaa nyt pohtimaan, miten työllisyyttä voitaisiin edistää kannustinloukkuja poistamalla.
”Pitäisi esimerkiksi miettiä, voiko lomautuksen aikana opiskella ja onko asumistuen loputtava heti, kun tuensaaja on työllistynyt. Kannustaisiko porrastettu tuen poistaminen tarttumaan työhön helpommin?” hän pohtii.
Yrittäjälle työttömyysturva ei ole Näätsaaren mielestä oikea tukimuoto. Sen sijaan pitäisi kehittää starttirahaa.
”Ja jos perustuloa halutaan kokeilla, siitä voisivat hyötyä pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka olisivat aiemmin olleet eläketuen piirissä. Perustulo voisi tuoda itsekunnioituksen ja varmuuden tulevaisuudesta työttömille, joiden työllistyminen on epätodennäköistä”, Näätsaari pohtii.
Pätkätyö on yhteiskunnallinen ongelma, sillä se vaikuttaa kulutukseen.
Hän muistuttaa lisäksi, että nuorten on edelleen vaikea päästä työelämään kiinni. Pätkätyö ei ole viime vuosina yleistynyt, mutta sitä tekevät yhä useammin nuoret.
”Pätkätyö on yhteiskunnallinen ongelma myös sen vuoksi, että se vaikuttaa kulutukseen ja hillitsee kotitalouden hankintoja. Jatkuva rekrytointi on myös työnantajalle raskasta ja tehotonta puuhaa”, hän jatkaa.
Sata-komitean vahva perintö
Ilkka Oksala muistelee Sata-komiteaa ja myöhempää sosiaalitupoa hyvinä yhteistyömuotoina.
”Sata-komiteassa oli selkeästi eri linjojen edustajia. Toiset halusivat parantaa sosiaaliturvan kattavuutta ja toiset työn kannustavuutta” hän summaa.
Saavutettuja tuloksia hän pitää jokseenkin hyvinä mutta muistuttaa, että nyt on uusien haasteiden aika. Näätsaaren tapaan hän perää toimia, joilla työn vastaanottaminen tehtäisiin houkuttelevammaksi kuin työttömyysturvan varassa eläminen.
Kallis asuminen voi tehdä riippuvaiseksi asumistuesta.
”Sosiaaliturvan pitää olla sellainen, että työtön työnhakija uskaltaa ottaa työtä vastaan. Tarvitaan lisää hallinnollista joustavuutta”, hän korostaa.
Suurin riski kannustinloukuille on Oksalan mielestä alueilla, joilla asuminen on kallista. Se tekee helpommin riippuvaiseksi esimerkiksi asumistuesta.
Työnhakuun kannustettava
Työn houkuttelevuuden lisäämiseksi Oksala ehdottaa konkreettisia toimia.
”Etuuksien tulosidonnaisuutta pitäisi lieventää. Maan hallitus on esittänyt ohjelmassaan, että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kannustavuutta parannetaan”, hän muistuttaa.
”Pitkään työssä olleen työttömän edut voisivat olla nuorten etuja paremmat.”
Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen edellytyksenä olevaa vähimmäistyössäoloaikaa olisi hänen mukaansa pidennettävä. Oksala uskoo, että nämä toimenpiteet ajaisivat nopeammin työnhakuun. Pitkään työssä olleen työttömän työnhakijan edut voisivat olla nuorten etuja paremmat, sillä nuori työntekijä työllistyy helpommin.
Oksala ei innostu yrittäjyyden tukemisesta työttömyyden ja yrittäjyyden välisenä siirtymäaikana. Se vääristäisi hänen mukaansa kilpailua.
”Työttömyysturvan aikana karttuvalle tulolle on jo 300 euron suojaosa. Työttömyysturva on taloudellinen tuki työnhaussa eikä sitä saa sotkea yritystukeen”, hän korostaa.
Suomesta tehtävä houkutteleva
Oksala on seurannut 1990-luvulla alkaneen poikkeuksellisen talouskasvun seurauksia.
”Nokian vanavedessä syntynyt menestystarina teki meistä suuria. Se toi myös verotuloja, joiden varaan luotiin hyvinvointipalveluja, joihin ei ole taantumassa varaa”, Oksala kiteyttää hyvinvoinnin uhkakuvat.
”Nokian menestystarina teki meistä suuria.”
Yhtenä pahimmista ongelmista Oksala pitää vuoden 2008 jälkeen annettuja palkankorotuksia, jotka ovat hänen mukaansa täysin ylimitoitettuja. Hän ottaa päinvastaiseksi esimerkiksi Saksan, jossa palkankorotukset ovat olleet maltillisia ja talouskasvu on jo käynnissä.
”Sosiaaliturva pitää mitoittaa sen mukaan, mihin on varaa. Työeläkejärjestelmässä tätä on jo noudatettu”, hän muistuttaa.
Hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi sote-uudistus on Oksalan mukaan välttämätön.
Talouskasvun kannalta olisi hänen mielestään myös tarpeen, että Suomesta tehtäisiin houkutteleva paikka sijoittaa.
”Emme saa ylihinnoitella itseämme liian kovalla verotuksella”, hän korostaa.
Onnistumisia ja kaurakeksejä
Sinikka Näätsaari on nähnyt käytännön sosiaalityössä, kuinka pienestä asiat voivat olla kiinni. Uransa hän aloitti sosiaalityöntekijänä keskellä 1990-luvun synkintä lamaa.
Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen työtön miesasiakas, joka oli juuri eronnut puolisostaan. Näätsaari kannusti miestä lähtemään yrittäjäksi. Miehen omanarvontunto kohosi, kun myös ruoanlaittotaito kehittyi kokkikurssilla. Työllistymisensä jälkeen mies toi sosiaalityöntekijälle maistiaisiksi tekemiään kaurakeksejä.
Työ kuljetti Näätsaaren myöhemmin SAK:hon. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa peruspalveluministerin valtiosihteerinä.
Etelärannan Mannerheim
Ilkka Oksala siirtyi elokuussa Apteekkariliitosta EK:hon työmarkkinaveteraani Lasse Laatusen seuraajaksi. Mukana tuli marsalkka Mannerheimin kehystetty muotokuva, joka nyt seuraa katseellaan ohikulkijoita Oksalan työhuoneen lasiseinän läpi.
Ennen Apteekkariliittoa Oksala työskenteli muun muassa valtiosihteerinä ja kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteerinä.
Sekä Sinikka Näätsaari että Ilkka Oksala ovat Kelan hallituksen jäseniä.