SPR:n tuoreen kyselytutkimuksen perusteella 82 prosenttia Suomessa asuvista kertoo todistaneensa tai kokeneensa itseensä tai toisiin kohdistuvaa rasismia. Erilaisista tutkimustuloksista huolimatta Suomi on mielletty yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallimaaksi. Monelta osin se on totta: Suomessa on tehty vaikuttavaa työtä esimerkiksi hyvinvointivaltion rakentamisessa tai sukupuolten tasa-arvon saralla. Samalla yhteiskunnassamme on paljon sokeita pisteitä, joista yksi on rasismi.
Suomi monimuotoistuu, ja yhä useammalla meistä on juuria muuallakin kuin Suomessa. Kelassa asiakkainamme on yli 5,5 miljoonaa ihmistä ja olemme työnantaja lähes 8 500:lle työntekijälle. Meidän on siksi tärkeää huomioida väestön monimuotoistuminen ja siitä syntyvät erilaiset tarpeet esimerkiksi palveluiden kehittämisessä ja siinä, miten toimimme työnantajana erilaisista taustoista tuleville työntekijöille.
Vastuullinen organisaatio kitkee syrjinnän toiminnastaan. Sen määräävät jo lakisääteiset velvoitteet. Laki ei kuitenkaan riitä ohjeeksi siihen, miten jokin asia käytännössä tehdään ja miten toimimme. Siksi tarvitsemme antirasistista työtä ja panostusta tähän.
Miten rasismi voi näkyä arjessa?
Rasismia voi kohdata organisaatioissa eri tasoilla ja eri muodoissa. Rakenteellista rasismia on vaikea tunnistaa. Se on syvällä käytänteissä ja toiminnoissa niin, että sitä ei välttämättä osaa kyseenalaistaa. Rakenteellinen rasismi voi ilmetä esimerkiksi niin, että toimimme ennakkoluulojen ohjaamana ja sen vuoksi teemme oletuksia ihmisten tarpeista ja elämästä.
Arkipäivän rasismi on näkyvintä ja helpointa tunnistaa. Se tarkoittaa tahallista tai tahatonta ennakkoluuloihin ja vierauden pelkoihin perustuvaa käytöstä, joka voi esiintyä esimerkiksi sanavalintoina ja asenteina.
Rasismin taustalla on se, että valtakulttuuria pidetään normina ja muita alempiarvoisina. Palvelujen suunnittelussa tarvitaan ymmärrystä rasismista ja ihmisten monimuotoisuudesta, jotta voimme tunnistaa olemassa olevat epäkohdat käytännöissä ja toiminnoissa ja puuttua niihin.
Millaista antirasistista työtä Kelassa on tehty?
Vuoden 2023 alussa teimme kartoitusta vähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden tarpeista. Se osoitti, että Kelassa on vielä kehitettävää ja tiedon tarvetta erilaisista ihmisryhmistä. Työ monimuotoisuuden huomioimisen, yhdenvertaisuuden edistämisen ja osallisuuden vahvistamiseksi ei varmasti lopukaan koskaan.
Olemme lähteneet liikkeelle työntekijöiden tietoisuuden lisäämisellä eri ihmisryhmistä ja teemoista, kuten rasismista. Järjestämme lyhyitä tietoiskuja, vastuullisuusvartteja, joissa käsittelemme eri vähemmistöjen näkökulmaa ja tuomme esille ratkaisuja työarkeen.
Lisäksi koulutamme henkilöstöä syrjintään liittyvistä teemoista. Kelassa järjestetään koulutuksia lakisääteisistä syrjintää ehkäisevistä teemoista ja lisäksi palvelutoiminnan asiantuntijoille omaa monimuotoisuuskoulutusta. Syksyllä 2023 pidettiin Kelan ensimmäinen monimuotoisuuspäivä henkilöstölle. Sen yhtenä tavoitteena oli turvallisemman tilan rakentaminen jokaiselle kelalaiselle. Lisää koulutuksia on suunnitteilla.
Olemme myös tehneet yksittäisiä toimia, joilla on laajempi merkitys. Esimerkiksi Kelan etuuskäsittelyn työjononäkymää muutettiin siten, että työjonolla ei näy asiakkaan nimeä ja henkilötunnusta. Samoin olemme kiinnittäneet huomiota viestinnässä käyttämämme kuvaston monimuotoisuuteen.
Rasisminvastaisella työllä tavoitellaan kulttuurista muutosta, johon tarvitaan mukaan jokaista. Kelassa on otettu hyviä askeleita oikeaan suuntaan ja tunnistettu tapoja syrjinnän kitkemiseksi. Omaa toimintaamme voimme korjata itse, mutta rasismin torjunta yhteiskunnassa vaatii kaikkien panosta. Pelkkä nollatoleranssin julistaminen ei riitä, vaan tarvitaan toimia.
Kirjoitusta on muokattu 22.3. klo 11.50: muutettu ingressissä kansainvälinen rotusyrjinnän vastainen päivä kansainväliseksi rasisminvastaiseksi päiväksi.
