Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva, Etuudet
|
9.3.2018

Kaupungis­tuminen haastaa asumisen tuki­järjestelmän

Asumisen tukemisesta on tullut monimuotoinen verkko, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kelan asumistuen vaikutus vuokrien hintatasoon ei välttämättä kuitenkaan ole niin suuri kuin luullaan.
Teksti Robert Sundman | Kuvat Museoviraston kuva-arkisto

Viitasaarelainen Mikaela Ranto oli jo hyvissä ajoin ennen ylioppilaskirjoituksia päättänyt, mitä hän tekisi lukion jälkeen. Koska omalta kotipaikka­kunnalta tuntuivat mahdollisuudet loppuvan, hän päätti muuttaa pois Keski-Suomesta.

”Halusin muuttaa Helsinkiin, sain koulupaikan tai en. Viitasaarelle jääminen tuntui hölmöltä vaihtoehdolta, koska omat kaverit muuttivat lukion jälkeen pois. Helsingissä oli paljon kavereita, kaikenlaisia tapahtumia, menoa sekä töitä”, Ranto kertoo.

Nuoret hakeutuvat sinne, missä on paljon opiskelu- ja asuntotarjontaa sekä erilaisia urbaaneja vetovoimatekijöitä.

Muuttoliike nyt historiamme suurimpia

Muuttoliikkeiden tutkija Timo Aro arvioi, että Suomessa on meneillään suurin muuttoliike sitten 1970-luvun. Liikekannalla ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. He muuttavat töiden ja opintojen perässä entistä todennäköisemmin ja yhä nuorempina.

”1960-luvun lopulla muutettiin työn perässä. Nyt nuoret hakeutuvat sinne, missä on paljon opiskelu- ja asuntotarjontaa sekä erilaisia urbaaneja vetovoimatekijöitä. Kaupunkiseudut hyötyvät tästä kehityksestä”, Aro sanoo.

Kasvukeskusten rooli vahvistui 1990-luvun lamassa, kun kotikuntalaki muuttui. Opiskelijat saivat sen ansiosta kirjautua asukkaiksi opiskelukaupunkeihinsa. 15-24-vuotiaiden muuttoalttius on 1990-luvulta vielä lähes kaksinkertaistunut.

”Kasvukeskusten ja muuttotappioalueiden välinen kuilu on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen yhä syventynyt. Muuttovoittoisten alueiden määrä on vähentynyt, mutta niiden muuttovoitot ovat kasvaneet hurjasti”, Aro kertoo.

Mikaela Ranto on siis yksi monista. Hän muutti Helsinkiin viime kesäkuussa. Puolen vuoden sisällä hän on ehtinyt tehdä kahta eri työtä. Kevään Ranto aikoo pyhittää kasvatustieteellisen pääsykokeisiin valmistautumiseen. Hän hakee Helsingin ja Jyväskylän yliopistoihin.

Isommassa kaupungissa on välillä ollut vaikea saada rahat riittämään. Eläminen Helsingissä on selvästi kalliimpaa kuin Viitasaarella.

”Olen saanut asumistukea siitä asti, kun muutin Helsinkiin. Minulla on kolme kämppistä, joten sekin helpottaa. Teemme jonkin verran ruokaa yhdessä. Sähkön, veden, netin ja lehtitilausten kustannukset jaetaan neljään osaan. Jos asuisin yksin, asumistuki ei varmasti riittäisi kattamaan asumisen kuluja”, Ranto pohtii.

Helsinkiä rakennetaan ja uusia asuntoja valmistuu muuttajien tarpeisiin.

Asumistuki ei aina riitä asumismenoihin

Asumistuen riittämättömyyttä paikataan usein toimeentulotuella. Kelan tietojen mukaan noin 44 % eli yli 300 milj. euroa koko perustoimeentulotuen potista kuluu suoriin asumismenoihin ja noin 4 % muihin asumiseen liittyviin kuluihin.

Kelaan on kertynyt vuoden 2017 alusta asti yksityiskohtaista tietoa perustoimeentulotuen hakemisesta.

”Jatkossa tietoja voidaan tarkastella esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten vuokrien kehittyminen vaikuttaa maksettavan toimeentulotuen määrään”, kertoo Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen.

Asumisen menoja katetaan Helsingin seudulla toimeentulotuesta 1 676 eurolla asukasta kohti vuodessa.

Perustoimeentulotuen tarve on suurinta Etelä-Suomen kaupungeissa. Pääkaupunki­seudulla asumisen menoja katetaan toimeentulotuesta keskimäärin 1 676 eurolla asukasta kohti vuodessa. Muissa kaupunki­maisissa kunnissa summa on 1 236 euroa ja maaseudulla 883 euroa.

Jauhiainen muistuttaa, ettei vuokran tarvitse olla erityisen kallis, jotta oikeus toimeentulotukeen syntyisi.

”Jos henkilö saa pienempiä etuuksia eli esimerkiksi työmarkkinatukea, perus­tasoista sairauspäivärahaa tai takuueläkettä ja asuu vuokralla keskihintaisessa asunnossa, asumismenot ovat nopeasti niin korkeat, ettei niitä voi kattaa pelkällä asumistuella”, Jauhiainen kertoo.

Suomeen on muodostunut kaksi asumisen tukijärjestelmää: asumistuki ja perustoimeentulotuki.

Eroon kahden luukun mallista?

Suomeen onkin muodostunut ikään kuin kaksi asumisen tukijärjestelmää: asumistuki ja perustoimeentulotuki, toteaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

”Tämän päälle vielä kunnat saattavat tukea asumista harkinnanvaraisella toimeentulotuella”, hän jatkaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä selvittää, kannattaisiko asumista tukea pelkästään asumistuella, joka olisi nykyistä tuntuvampi. Toinen vaihtoehto olisi asumisen tukeminen vain toimeentulotuella. Kirjautuminen toimeentulotuen käyttäjäksi saattaisi kuitenkin joillekin olla iso henkinen askel.

Viime vuosina Kelan eri asiakasryhmiä on haluttu tasapuolisuuden vuoksi siirtää yleisen asumistuen piiriin. Opiskelijat tulivat yleisen asumistuen hakijoiksi syksyllä 2017. Eläkeläisten siirtämistä yleisen asumistuen piiriin harkittiin hallituksen alkutaipaleella, mutta hankkeesta luovuttiin.

”Uskon, että tämä nousee vielä keskusteluun, kun löydetään ne vaihtoehdot, joilla varmistetaan, ettei eläkeläisten köyhyys uudistuksen myötä lisäänny”, Mikkola arvioi.

Asumistukea maksettiin vuonna 2016 peräti 11 % enemmän kuin edellisvuonna.

Muutokset ovat näkyneet Kelan maksamien etuuksien kasvuna. Asumistukea maksettiin vuonna 2016 peräti 11 % enemmän kuin edellisvuonna.

”Kun järjestelmää laajennetaan ja parannetaan, se tietysti näkyy tilastoinnissa kasvavina menoina”, Signe Jauhiainen sanoo.

Hänen mukaansa myös asumismenojen taso on kasvanut – mutta hillitymmin kuin tuen saajien määrä.

”Asumistukijärjestelmässä on määritelty tuen enimmäistaso, mikä osaltaan hillitsee asumismenojen kasvua. Kun suuremmat vuokrat pitää maksaa esimerkiksi toimeentulotuesta, se rajaa asumistuen kustannusten kasvua”, Jauhiainen jatkaa.

Vuonna 2017 asumistukien kustannusten kasvu hidastui ja asumistukia maksettiin enää 4 % enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2017 asumistukien kustannusten kasvu hidastui ja asumistukia maksettiin enää 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Kun yleinen taloustilanne kohenee ja työttömyys vähenee, vähenee myös asumistuen tarve.

Mikä vaikuttaa asumisen hintaan?

Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi hyvä hetki miettiä asumisen tukia. Sitä varten Kelassa on selvitetty, mikä vaikuttaa asumisen hintaan. Kuuma kysymys on pitkään ollut, nostaako asumistuki vuokria.

”Meidän tutkimushankkeidemme sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen valossa voisi sanoa, että asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Vuokratasoon vaikuttavat enemmänkin kysyntä ja tarjonta. Varsinkin muuttoliike kiihdyttää kysyntää pääkaupunkiseudulla, eikä kapasiteettia ole riittävästi”, Hennamari Mikkola kertoo.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus muistuttaa, että asumisen tukemista säädellään erityisesti poliittisilla ratkaisuilla eli sillä, kuinka paljon tukea maksetaan ja millaisille edun­saajaryhmille.

”Suoraviivaista tuen laskua on tietysti se, että tukea pienennetään tai avunsaajien joukkoa rajataan. Mutta ne ovat arvovalintoja, eikä niihin ole ekonomistilla sen parempia näkemyksiä kuin muillakaan”, hän sanoo.

Helsingin tai muunkaan Suomen ei pidä sairastua Tukholman-tautiin, jossa vuokrien ja asuntojen hinnat karkaavat käsistä isoissa kaupungeissa.

Huomiota tulisi Brotheruksen mukaan kiinnittää myös siihen, miten asumiskustannukset saadaan pidettyä kurissa. Helsingin tai muunkaan Suomen ei pidä sairastua Tukholman-tautiin. Se tarkoittaa vuokrien ja asuntojen hintojen karkaamista täysin käsistä isoissa kaupungeissa.

”Valitettavasti kaupunkien asuntopula ja riittämätön kohtuuhintaisten asuntojen kaavoittaminen sekä rakentaminen näkyvät asumistuen kustannuksissa suoraan. Aiempina vuosikymmeninä tehdyistä virheistä maksetaan nyt”, Brotherus sanoo.

Hänen mukaansa kaupungeilla ei ole aina riittävää intressiä lisätä asuntotuotantoa, koska se yksinkertaisesti maksaa kaupungeille itselleen. Uusille alueille on rakennettava riittävä infrastruktuuri, koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset, joihin kuluva raha saadaan uusien verotulojen myötä takaisin vasta paljon myöhemmin.

Valtion kannattaisi kannustaa kuntia rakentamiseen. Muuten valtio kuittaa kasvavien asumistukimenojen laskun.

Suomelle ei Tukholman-tautia

Brotheruksen mielestä valtion kannattaisi kannustaa kuntia rakentamiseen. Mikäli uusia asuntoja ei synny toivottavaan tahtiin, valtio joutuu kuittaamaan kasvavien asumistukimenojen laskun.

Ruotsissa Tukholman-tauti syntyi ennen kaikkea kahdesta syystä. Toimimattomat, ylisäännellyt vuokramarkkinat olivat saaneet aikaan tilanteen, jossa vuokrasopimuksia ”alivuokrauksen alivuokrauksen alivuokrattiin”. Asunnosta ei koskaan kannattanut päästää irti, sillä sellaisen saaminen oli lottovoitto. Se taas johti siihen, että lotto­voittoasunnot harvoin olivat niillä, jotka niitä oikeasti tarvitsivat.

”Markkina on Tukholmassa nyt valunut harmaalle ja jopa mustalle alueelle”, Juhana Brotherus kuvailee.

Toinen syy oli riittämätön rakentaminen. Suomessa on huomattu Ruotsin ongelmat varoittavana esimerkkinä, vaikka samoja virheitä on ehditty tehdä pääkaupunkiseudulla ja suurissa yliopistokaupungeissa.

”Toisaalta meillä kaupungistuminen on edennyt hieman hitaammin, ja tulemme Ruotsia noin 10–15 vuotta jäljessä. Eli olemme nähneet Ruotsin tilanteen riittävän aikaisin, jotta siihen on voitu havahtua kuntien ja valtion tasolla”, Brotherus jatkaa.

Helsinki tulee vielä hieman jäljessä, mutta monissa muissa kasvukeskuksissa rakentamisen vauhti on kiihtynyt.

Helsinki tulee vielä hieman jäljessä, mutta monissa muissa kasvukeskuksissa rakentamisen vauhti on kiihtynyt. Esimerkkiä on näyttänyt varsinkin muu pääkaupunkiseutu, jossa on tehty hyviä sopimuksia valtion kanssa.

”Kun valtio rahoittaa esimerkiksi Länsimetroa tai Kehärataa, se edellyttää kunnilta tiivistä kaavoitusta ja rakentamista näitä varten. Samaa on tehty myös Tampereen pikaraitiotiehankkeen yhteydessä”, Brotherus täydentää.

Asumistuki on läpinäkyvä

Asumistuen hyvä puoli on, että tukimuoto itsessään on hyvin läpinäkyvä. Sitä voidaan seurata, siihen voidaan tehdä muutoksia ja sen määrän kehittyminen voi nostaa esimerkiksi piiloon jääneet kustannukset yleiseen keskusteluun.

”Toisaalta samaan aikaan voi syntyä myös sellainen reaktio, että pienennetäänpä tätä tukea ja lisätään vaikka asuntojen tuotantotukia”, Juhana Brotherus pohtii.

Brotheruksen mukaan tuotantotuen ohjaava vaikutus on heikompi kuin asumistuen ja tuotantotuki vaikuttaa vääristävämmin talouteen kuin asumistuki. Suhdannepoliittisesti niiden käyttö saattaa kuitenkin toisinaan olla järkevää.

”Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010, kun yksityinen markkina ei vetänyt, valtion oli hyvä pitää tuotanto käynnissä. Mutta nyt kun yksityinen sektori toimii, valtion ei kannata tehdä julkisella rahalla sitä, mitä yksityinen puoli jo muutenkin tekee.”

Mikä on kohtuullinen asumismenojen taso ja mikä on liikaa?

Tukien määrän tarkastelu aiheuttaa usein keskustelua siitä, mikä on kohtuullinen asumismenojen taso ja mikä toisaalta on liikaa. Signe Jauhiaisen mukaan täsmällistä euromääräistä rajaa on hyvin vaikea määritellä.

”Perusturvaa saavien menot ovat huomattavia. Vuokra voi olla saman verran kuin työmarkkinatuki”, hän perustelee.

Helsingissä asumistuella yksin asuvista ja asumistukea saavista vain pieni osa maksaa yli 700 euron kuukausivuokraa.

Jonkin verran on käyty keskusteluja myös siitä, asutaanko asumistuella liian leveästi. Jauhiaisen mukaan tällaisia merkkejä on vaikea löytää. Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvista asumistuen saajista hyvin pieni osa on niitä, joiden vuokra on yli 700 euroa kuussa. Yksin asuvalle työssä käyvälle se on kuitenkin aivan tavallinen vuokra Helsingissä.

Pitäisikö nuoria tukea enemmän?

Asumisen tukeminen ja sosiaaliturva ovat todennäköisesti ensi kevään eduskuntavaalien suuria puheenaiheita. Kelassa on valmistauduttu tähän selvittämällä, millaisia asumisen tukijärjestelmiä on käytössä muissa maissa.

Esimerkiksi Hollannissa tukea tarjotaan ikäkategorioittain, ja nuoret saavat suhteessa enemmän asumistukea kuin esimerkiksi eläkeläiset. Pitäisikö Suomessakin siis tukea enemmän Viitasaarelta Helsinkiin muuttaneen Mikaela Rannon kaltaisia nuoria?

Asuntomarkkina on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jota ei ole tutkittu kovin paljon.

Asumisen tilapäisyys nostaa vuokria

Hennamari Mikkolan mukaan asuntomarkkina on kaikkinensa hyvin monimutkainen kokonaisuus, jota ei ole tutkittu kovin paljon.

”Yleistäen voisi sanoa, että kysynnän lisäksi vuokria nostavat meillä asunnon tarpeen lyhytaikaisuus ja tilapäisyys sekä omistusasumisen yleisyys. Suomessa noin 64 % ihmisistä asuu omistusasunnossa, mikä on hyvin korkea luku. Jos lähtökohtaisesti ajatellaan, että voidaan maksaa kallista vuokraa hetken ajan, koska ratkaisu on tilapäinen, nostaa se jo itsessään vuokria”, hän sanoo.

Tämä näkyy myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa suuri osa vuokra-asunnon tarvitsijoista on työperäisiä maahanmuuttajia. Heille asunnon hankkiminen nopeasti on prioriteetti, eikä korkeampaa hintaa karsasteta niin helposti.

”Puhutaan , että pitäisi muuttaa halvemman asunnon perässä muualle. Se on kyllä usein utopistinen ajatus.”

”Paljon puhutaan myös siitä, että pitäisi muuttaa halvemman asunnon perässä muualle. Se on kyllä usein utopistinen ajatus”, Mikkola sanoo.

”Kaupungista maaseudulle muuttaminen laskee kyllä asumisen kustannuksia, mutta esimerkiksi työttömälle siellä on työmahdollisuuksia tarjolla yhä vähemmän.”

Samoin ajattelee Mikaela Ranto.

”Kotoa pois muuttaminen ja uuteen kaupunkiin lähteminen oli tosi kaivattua. Viitasaarelle takaisin muuttaminen tuntuu kaukaiselle ajatukselle. En halua sulkea sitä mahdollisuutta kokonaan pois, mutta pysyvästi en kuitenkaan näe muuttavani sinne enää koskaan.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje