Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kolmas ikä voi tuoda mukanaan toimeentulo-ongelmia

Eläkeläisten tulotaso näyttää vanhuuseläkkeelle siirryttäessä laskevan yhä jyrkemmin. Eläkkeensaajan asumistuki suojelee monia, mutta täydentävän toimeentulotuen tarve voi silti lisääntyä.
Teksti Minna Ylikännö, KelaKuvat Essi Kuula
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä muutos elämässä. Joillekin kotitalouksille se on toimeentulon näkökulmasta haasteellinen tilanne.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä muutos elämässä. Joillekin kotitalouksille se on toimeentulon näkökulmasta haasteellinen tilanne.

Kolmas ikä on sosiologi Peter Laslettin määritelmän mukaan itsenäistä ja aktiivista eläkeläisaikaa, jolloin ei vielä olla riippuvaisia toisista. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen tarkoittaa enää harvoin sitä, että ihminen olisi liian raihnas osallistumaan työelämään. Monille alkaa elämänvaihe, jolloin voi nauttia vapaa-ajan suomista mahdollisuuksista ilman työn sitovuutta.

Tulevien vuosikymmenien aikana alkavien eläkkeiden korvaussuhteiden ennustetaan laskevan noin 50 prosenttiin.

Eläkkeen keskimääräinen korvaussuhde on 2000-luvulla ollut noin 60 % työuran keskimääräisistä tuloista. Tulevien vuosikymmenien aikana alkavien eläkkeiden korvaussuhteiden ennustetaan laskevan noin 50 prosenttiin. Eläkkeelle siirtyvien pitää siis tulla toimeen selvästi pienemmillä tuloilla kuin työssä olleessaan.

Työeläke poistaa köyhyyttä

Yleensä eläkeläiset selviytyvät taloudellisesti kohtuullisen hyvin, mikä johtuu ennen kaikkea työeläkkeiden köyhyyttä poistavasta vaikutuksesta. Eläkeläisissä on kuitenkin myös niitä, joille ei syystä tai toisesta ole kertynyt työeläkkeeseen oikeuttavaa tuloa tai he saavat sitä vain hyvin vähän. Heidän eläketulonsa koostuu ainoastaan tai pääosin takuueläkkeestä.

Takuueläke 760,25 €/kk on perusturvaetuuksista tasoltaan korkein. Silti se on vain reilut 30 % keskipalkkaisen henkilön tuloista.

Yksin asuminen lisää toimeentulo-ongelmia niin kolmannessa iässä kuin muissakin ikäryhmissä.

Koska tulotaso vanhuuseläkkeelle siirryttäessä laskee, ei eläkeläiskotitalouden toimeentulon kannalta ole yhdentekevää, onko eläkeläinen yksin­asuva vai onko hänellä puoliso, joka on yhä työelämässä tai myöskin siirtynyt eläkkeelle. Yksin asuminen lisää toimeentulo-ongelmia niin kolmannessa iässä kuin muissakin ikäryhmissä.

Toimeentulo-ongelmia ennustaa eläkeläiskotitalouksissa myös ikä. Nuoremmat vanhuuseläkeläiset kokevat tulojensa olevan riittämättömämpiä kuin vanhemmat eläkeläiset.

Myös koulutustaso, asunnon hallintamuoto sekä koettu terveydentila vaikuttavat siihen, miten riittäviksi kotitalouden tulot koetaan. Vuokralla asuvat, heikommin koulutetut sekä huonon terveyden omaavat kokevat muita enemmän toimeentulo-ongelmia.

Yksin asuvilla suurempi riski

Toimeentulo-ongelmia pyritään eläkeläiskotitalouksissa ratkaisemaan ensi­sijaisesti käyttämällä omia säästöjä. Rahaa voidaan myös lainata sukulaisilta tai ystäviltä, mutta se on selvästi harvinaisempaa.

Täyden kansaneläkkeen saajista 15 % oli vuonna 2011 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hakenut toimeentulo-ongelmien vuoksi toimeentulotukea. Sitä oli kuitenkin saanut heistä vain 5 %.

Kaikkien eläkeläisten joukossa toimeentulotuen hakeminen oli selvästi yleisempää, jos koti­talouden tuloilla eläminen koettiin vaikeaksi.

Kaikkien eläkeläisten joukossa toimeentulotuen hakeminen oli selvästi yleisempää, jos koti­talouden tuloilla eläminen koettiin vaikeaksi. Tällaisista eläkeläiskotitalouksista lähes puolet (41 %) oli hakenut toimeentulotukea.

Perustoimeentulotukea haki syyskuussa 2017 Kelasta 4 387 eläkeläiskotitaloutta. Niistä 3 542 kotitaloudessa hakija oli 65–79-vuotias eli edusti niin sanottua kolmatta ikää. Näistä kotitalouksista edelleen 2 764 oli sellaisia, joissa toimeentulotuen hakija asui yksin. Kolme neljästä toimeentulotukea saaneesta kotitaloudesta (hakija 65–79-vuotias) oli siis yksin asuvien eläkeläisten kotitalouksia. Suhde on lähes päinvastainen siihen nähden, kuinka paljon Tilastokeskuksen mukaan on yksin asuvia kaikista tämän ikäluokan eläkeläisistä (41 %).

Eläkeläiskotitalouksissa (hakija 65–79-vuotias) keskimääräiset huomioon otettavat tulot olivat syyskuussa tehdyissä päätöksissä 1 075 euroa ja vastaavasti huomioon otettavat menot 1 250 euroa. Keskimääräinen näille koti­talouksille maksettu perustoimeentulotuki oli 247 euroa.

Toimeentulotukea myönnettiin varsinaisiin asumismenoihin keskimäärin 90 euroa ja terveydenhuoltomenoihin 108 euroa. Vaikka terveydenhuollon korvatut menot olivat selvästi pienemmät kuin vanhemmissa ikäryhmissä (80–84-vuotiailla 144 euroa), korvatut terveysmenot ylittivät kuitenkin asumisen menot, kun laskettiin perustoimeentulotuen määrää.

Täydentävää tukea tarvitaan

Syyskuussa 2017 tehtiin 5 201 ratkaisua perustoimeentulotuesta sellaisille kotitalouksille, joissa hakijana on 65–79-vuotias henkilö. Myönteisiä päätöksiä tehtiin yhteensä 2 379. Hakemuksista hylättiin 2 814 eli yli puolet, mikä tukee havaintoja siitä, että vähimmäiseläkkeen turvin elävät hakevat toimeentulotukea selvästi useammin kuin he sitä saavat.

Keskimäärin 52 % yhden hengen kotitalouksien ja 67 % lapsettomien pariskuntien perustoimeentulotuen hakemuksista hylättiin, kun hakijana oli 65–79-vuotias henkilö. Tämä on suhteellisesti selvästi enemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden vastaavat hylkäämisosuudet olivat 31 % ja 45 %.

Yleisin syy hakemuksen hylkäämiselle on kaikissa hakijaryhmissä se, että huomioon otettavat tulot ovat liian suuret.

Miksi eläkeläiskotitalouksien perustoimeentulotuen hakemuksia sitten hylätään suhteellisesti enemmän kuin muiden kotitalouksien? Yleisin syy hakemuksen hylkäämiselle on kaikissa hakijaryhmissä se, että huomioon otettavat tulot ovat liian suuret. Näin on myös yli 65-vuotiailla toimeentulotuen hakijoilla.

Yhdeksässä kymmenestä eläkeläistalouden hylätystä hakemuksesta syynä oli laskennallinen tuloylijäämä. Esimerkiksi 25–64-vuotiailla tämä oli syynä kolmella neljästä hylkäävän päätöksen saaneesta eli selvästi harvemmin.

Alle 10 %:ssa hylätyistä päätöksistä syynä oli selvitysten puuttuminen, eli pyynnöstä huolimatta tarvittavia selvityksiä ei ole toimitettu Kelaan.

Hakija ei aina odota saavansa perustoimeentulotukea. Tarve voi kohdistua täydentävään tukeen.

Hylkäävä päätös ei välttämättä ole yllätys perustoimeentulotuen hakijalle. Koska täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen saanti edellyttää Kelan päätöstä perustoimeentulotuesta, hakija ei välttämättä odotakaan saavansa perustoimeentulotukea vaan tavoittelee lähinnä oman asuinkuntansa myöntämää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Noin joka kuudennessa kielteisen hakemuksen saaneessa kotitaloudessa (hakija 65–79-vuotias) on ollut tarvetta täydentävälle toimeentulotuelle. Se on selvästi useammin kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Toisaalta myös myönteisen päätöksen saaneissa eläkeläiskotitalouksissa on useammin tarvetta täydentävälle toimeentulo­tuelle kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Kolmas ikä ei kaikille näyttäydy elämänvaiheena, jolloin nautitaan joutilaasta ajasta terveinä ja elinvoimaisina.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä muutos elämässä. Se näyttää myös olevan joillekin kotitalouksille toimeentulon näkökulmasta haasteellinen tilanne. Kolmas ikä ei kaikille näyttäydy elämänvaiheena, jolloin nautitaan joutilaasta ajasta terveinä ja elinvoimaisina. Osalle eläkkeellä olo tarkoittaa selviytymistä pienten tulojen ja suurten terveydenhuolto- ja lääkekulujen arjesta.