Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
1.6.2018

Sama aktiivimalli ei sovi kaikille

Työttömyysturvan kesto ja taso vaikuttavat taloustieteellisen tutkimuksen mukaan työllistymiseen, mutta vaikutukset voivat yllättää, sanoo johtava taloustutkija Signe Jauhiainen.

Työttömyysturvan aktiivimallin ensimmäinen kolmen kuukauden tarkastelujakso päättyi maaliskuun lopussa. 177 871 henkilöä sai koko jakson ajan työttömyysturvaa Kelasta. Kelan työttömyysturvaa saaneista vähän yli puolet (52,3 %) täytti aktiivisuusehdon.

Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on jakson aikana ollut 18 tuntia palkkatyössä, ansainnut yrittäjätuloa 241 euroa tai ollut 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa.

Aktiivisuusehdon täyttäneistä vähän yli neljäsosalla oli työ- tai yritystoiminnan tuloja. Kolme neljäsosaa oli osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin ensimmäisen tarkastelujakson aikana.

Työttömyysturva on usein kestoltaan rajattu ja ajan myötä pienenevä, jotta se kannustaisi työllistymään. Taloustieteellisessä tutkimuksessa on havaittu, että työttömyysturvan taso ja kesto vaikuttavat työttömyyteen. Jos turvan kesto on pitkä ja taso korkea, uutta työtä ei etsitä aktiivisestä eikä työtä oteta vastaan matalalla palkalla.

Esimerkiksi Suomessa ansiosidonnainen työttömyysturva on määräaikainen. Kun päivärahapäivät on käytetty, siirrytään pienemmälle etuudelle. Aktiivimallissa työttömyysturvaa leikataan määräajan jälkeen, jos aktiivisuusehto ei täyty.

Tuore ruotsalaiseen aineistoon perustuva tutkimus kyseenalaistaa keston mukaan pienenevän työttömyysturvan toimivuuden.

Tuore ruotsalaiseen aineistoon perustuva tutkimus kyseenalaistaa keston mukaan pienenevän työttömyysturvan toimivuuden. Korkeampi turva ei erityisesti kannusta työnhakuun työttömyyden alkuvaiheessa. Etuuden pieneneminen työttömyyden pitkittyessä ei myöskään kannusta pitkään työttömänä olleita työhön vaan ainoastaan heikentää taloudellista turvaa.

Nykyisen työttömyysturvan aktiivisuusehdolla tavoitellaan niin ikään työllistymistä. Työtön joutuu joka tapauksessa aktivoitumaan saadakseen työtä, joten hän saattaa 18 tunnin työsuorituksen tai palveluihin osallistumisen sijasta lisätä työnhakua.

Erityisesti lyhyemmän aikaa työttömänä olleet ennakoivat työllistymistä ja ryhtyvät etsimään työtä. Pidemmän aikaa työttömänä olleisiin aktiivisuusvaatimus vaikuttaa vain vähän.

Työttömät ovat esimerkiksi iän, koulutuksen, asuinpaikan, työhistorian ja työttömyyden keston suhteen erilaisia. Aktiivimalli on kuitenkin kaikille työttömille sama, pienin poikkeuksin.

Tutkimustiedon valossa aktiivimalli voisi aktivoida nimenomaan lyhyemmän aikaa työttömänä olleita, joille työn löytäminen on helpompaa.

Tutkimustiedon valossa aktiivimalli voisi aktivoida nimenomaan lyhyemmän aikaa työttömänä olleita, joille työn löytäminen on helpompaa. Työttömyysturvan leikkauksen tai aktiivisuusehdon kannustamana he saattavat lisätä työnhakua ja siirtyä työhön.

Pidempään työttömänä olleet eivät välttämättä lisää työnhakua aktiivisuusehdon tai työttömyysturvan porrastuksen seurauksena, koska heidän on vaikeampi löytää työpaikka kuin lyhyemmän aikaa työttömänä olleiden. Aktiivisuusehdon täyttävä työkeikka tai palveluun osallistuminen saattaa vahvistaa pikemminkin vähän aikaa työttömänä olleiden olemassa olevia verkostoja ja työelämässä tarvittavia taitoja.

Jutusta on 6.7.2020 poistettu vanhentunut linkki.

Signe Jauhiainen

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje