Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
15.8.2022

Yhden huoltajan perheet korostuvat työssäkäyvissä yleisen asumistuen saajissa

Kaksi viidestä yleistä asumistukea saavasta lapsiperheestä on kotitalouksia, joissa yli puolet talouden tuloista on ansiotuloja. Suuri osa työssäkäyvistä asumistuen saajista asuu Uudellamaalla.
Teksti Ruut Tolonen | Kuvat iStock
Yksinhuoltajaperheen äiti ja kaksi lasta katselevat sohvalla televisiota.

Työssä olevien yleisen asumistuen tarve on tyypillisintä suurissa kaupungeissa.

Noin joka viides yleistä asumistukea saavista kotitalouksista saa asumistukea siitä huolimatta, että talouden pääasiallinen tulonlähde ovat ansiotulot. Asumistukea saavia ruokakuntia, jotka lasketaan työssä oleviksi, oli elokuussa 2022 yhteensä 68 895.

Työssä olevien yleisen asumistuen tarve on tyypillisintä suurissa kaupungeissa. Työssä olevista yleistä asumistukea saavista ruokakunnista 43 prosenttia sijaitseekin Uudellamaalla.

”Siellä korostuu erityisesti pääkaupunkiseutu, missä on korkeat asumiskustannukset ja niihin suhteutettuna paljon pienipalkkaisia työntekijöitä”, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.  

Tukien painottumista Uudellemaalle selittää myös se, että Helsingissä yleiseen asumistukeen vaikuttavien bruttotulojen tuloraja on korkeampi kuin muualla maassa ja tuen määrä suurempi. Esimerkiksi helsinkiläinen yhden huoltajan ja kahden alaikäisen lapsen talous voi saada yleistä asumistukea, jos vanhemman bruttotulot ovat korkeintaan 3 490 euroa kuussa.

”Summa menee jo selvästi yli mediaanipalkan”, Korpela toteaa.

Myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa tukea voi saada korkeammilla ansiotuloilla kuin Suomen muissa kaupungeissa. Tuloraja ja tuen määrä ovat pienimpiä maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Ahvenanmaan kunnat kuuluvat omaan ryhmäänsä.

Yhden huoltajan talouksien osuus korostuu työssä käyvissä tuensaajissa

Yleistä asumistukea maksetaan eniten yksin asuville, ja yli kolmannes kaikista tuen saajista on opiskelijoita. Yksin asuvista, yleistä asumistukea saavista henkilöistä vain 13 prosentilla ansiotulot ovat henkilön pääasiallinen tulonlähde.

Yleistä asumistukea saavien lapsiperheiden kohdalla tilanne on toinen: kaksi viidestä yleistä asumistukea saavasta lapsiperheestä lukeutuu työssä olevaksi. Kaikkein tyypillisintä yleisen asumistuen tarve työssä olevassa kotitaloudessa on yhden huoltajan perheissä. 43 prosenttia yleistä asumistukea saavista yhden huoltajan perheistä on sellaisia, joissa yli puolet tuloista koostuu ansiotuloista.

Määrällisesti eniten työssäkäyviä asumistuen saajia on 36-40-vuotiaissa. Kaksi kolmasosaa yleistä asumistukea saavien työssä olevien ruokakuntien jäsenistä on naisia.

Uudistukset toivat lisää ihmisiä yleisen asumistuen piiriin

Yleisen asumistuen saajamäärät ovat vuosien 2011–2022 aikana yli kaksinkertaistuneet. Muutosta selittävät ainakin ansiotulovähennyksen voimaantulo syyskuussa 2015 sekä opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017.

”300 euron ansiotulovähennys hyödytti erityisesti työssäkäyviä ja toi uusia ihmisiä yleisen asumistuen piiriin. Ennen vähennyksen käyttöönottoa henkilön saamat työtulot vaikuttivat nykyistä nopeammin tuen saamiseen”, Tuija Korpela sanoo.

Vuonna 2016 työssä olevien ruokakuntien osuus nousi hetkellisesti 22,7 prosenttiin kaikista yleistä asumistukea saavista ruokakunnista. Sen jälkeen työssä olevien ruokakuntien osuus on pysytellyt 16–17 prosentissa, joskin elokuussa 2022 luku oli 19,4 prosenttia.

Korpela pitää yleistä asumistukea monimutkaisena kokonaisuutena. Hän arvelee, etteivät työhön menemistä harkitsevat, tukea saavat henkilöt aina välttämättä tiedä asumistuen suojaosasta ja siitä, että myös työssäkäyvä pienituloinen voi saada tukea vuokransa maksuun. Työtulojen vaikutusta tukiin voi arvioida Kelan laskurilla.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että valtaosa yleiseen asumistukeen oikeutetuista hakee sitä.

”Ne, jotka eivät hae, ovat yleisemmin työssäkäyviä ja heidän kohdallaan ansiotulojen väheneminen on yleensä väliaikaista. Todennäköisyys hakea tukea kasvaa, jos tukisumma on isompi, eli pienten tukimäärien kohdalla jätetään todennäköisemmin hakematta. Kyse voi olla myös esimerkiksi tiedon puutteesta tai siitä, että hakemisen vaiva koetaan suuremmaksi kuin saatu tuki.”

Suosittelemme sinulle
Näin asumisen tuki muodostuu

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje