Se, missä ihminen asuu, ei saa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa saada Kelan kuntoutusta. Siksi Kelan kuntoutukseen ohjaavien prosessien on toimittava mahdollisimman hyvin kaikkialla Suomessa. Tähän tarvitaan yhtenäisiä toimintamalleja, mutta myös kunkin alueen erityispiirteiden huomioimista.
Tätä mieltä ovat Kelan ja Tampereen yliopiston tutkijat, jotka selvittivät Kelan kuntoutukseen ohjautumisen alueellisia eroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
”Kelan kuntoutukseen ohjautuminen on periaatteessa selkeä prosessi. Asiakaspolku on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, jossa on yllättävänkin paljon eroja alueiden välillä”, Kelan erikoistutkija Sari Miettinen sanoo.
Kelan kuntoutukseen pääsy ja sen onnistuminen on monen asian summa
Kelan kuntoutukseen hakeminen edellyttää yleensä lääkärin lausuntoa sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Kuntoutussuunnitelman laatimisen jälkeen kuntoutusta haetaan Kelasta, jonka myönteisen päätöksen jälkeen henkilö pääsee kuntoutukseen.
”Moni asia vaikuttaa siihen, ohjautuuko ihminen Kelan kuntoutukseen ja kuinka hyvin kuntoutus lopulta toteutuu”, Miettinen toteaa.
Vuosina 2020–2022 tehdyn tutkimuksen kohteiksi valittiin puheterapia, kuntoutuspsykoterapia, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutus.
Miettisen mukaan alueellisiin eroihin vaikuttavat muun muassa palvelujen saatavuus ja välimatkat. Jos lääkärin vastaanotolle on hankala hakeutua tai jonot ovat pitkät, se voi vaikuttaa kuntoutuksen tarpeen tunnistamiseen ja arviointiin.
Kuntoutuspalvelujen alueellinen saatavuus vaikuttaa puolestaan siihen, onko ihmisellä mahdollisuus osallistua myönnettyyn kuntoutukseen.
Tietoa Kelan kuntoutuspalveluista tarvitaan lisää
Tutkimuksessa nousivat esille myös sote-ammattilaisten vaihtelevat tiedot Kelan kuntoutuspalveluista ja myöntökriteereistä.
Lääkäri ei osaa aina kertoa potilaalle, millaiseen kuntoutukseen hänen olisi mahdollista päästä. Ja jos arviointia ja kuntoutussuunnitelmaa ei ole tehty kunnolla, se voi vaikuttaa myönteisen kuntoutuspäätöksen saamiseen.
”Puutteelliset tiedot ovat ymmärrettäviä. Esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen tarjonta on laaja, eikä vaikkapa terveyskeskuslääkärillä ole välttämättä aikaa ottaa sitä haltuun muutenkin laajan työkentän ja kiireen vuoksi”, Miettinen sanoo.
Kuntoutukseen ohjautumiseen vaikuttavat myös eri alueilla vaihtelevat toimintamallit ja toimintakulttuurit. Lisäksi joillakin alueilla kunnan omat palvelut ovat voineet tehokkaasti vastata asiakkaiden tuen tarpeisiin niin, ettei asiakkailla ole tarvetta Kelan kuntoutukselle.
Erot Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyössä yllättivät tutkijan
Miettisen mielestä tutkimuksen tulokset vastasivat pitkälti ennakko-odotuksia kuntoutukseen ohjautumisen kipupisteistä. Mukana oli kuitenkin myös löydöksiä, jotka yllättivät kokeneen tutkijan.
”Itselleni yllättävin tulos oli, että yhteistyössä Kelan ja alueiden ammattilaisten välillä voi olla todella isoja eroja.”
Miettisen mielestä Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyön kehittäminen päivittäisessä työssä kannattaa nostaa painopisteeksi.
”Keskeisin suositukseni on, että ratkaisuja tulisi tehdä yhdessä hyvinvointialueiden ja Kelan kesken.”
Kun vaikkapa terveydenhuollossa asiakkaalla havaitaan olevan tarvetta monenlaiselle tuelle ja Kelan kuntoutukselle, Kelan asiantuntija voisi tulla jo tässä vaiheessa mukaan miettimään asiakkaan kannalta parasta kokonaisuutta.
Yhteistyön tehostamisesta on puhuttu pitkään, mutta Miettisen mukaan siinä on edistytty toivottua hitaammin.
”Joillakin alueilla on rakennettu erittäin hyvin toimivat yhteistyömallit Kelan ja terveysalan ammattilaisten välillä. Toisilla alueilla yhteistyötä ei ole juuri lainkaan.”
Miettisen mukaan Kelan ja terveydenhuollon välillä on tehty viime vuosina kokeiluja, joissa yhteistyön kehittämisestä on saatu hyviä tuloksia.
”Tästä on hyvä jatkaa. Muualla hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa myös jakaa alueiden kesken.”
Konkreettisia kehittämisideoita hyvinvointialueille
Kelan ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta haluttiin Miettisen mukaan mahdollisimman käytännönläheinen. Julkaisun alussa listataan tutkimustuloksiin pohjautuvia ratkaisuehdotuksia, joilla Kelan kuntoutuksen saatavuutta voidaan tukea hyvinvointialueilla.
”Kyse on tiivistä infopaketista hyvinvointialueille ja siellä erityisesti kuntoutusasioista päättäville henkilöille.”
Miettinen toivoo, että tutkijoiden ehdotukset toimivat tarkistuslistana, jonka avulla päättävät tahot voivat käydä läpi oman alueensa tilanteen ja kehittämistarpeet.
”Yhtä tapaa asioiden hoitamiseen ei ole, vaan kunkin alueen erityispiirteiden huomioimiseksi tarvitaan erilaisia keinoja.”
Toimintakulttuurien tarkistamiseen on nyt erinomainen tilaisuus, kun vuodenvaihteessa aloittaneilla hyvinvointialueilla sovitetaan yhteen useiden kuntien vanhoja toimintamalleja.
”Pitkään käytössä olleiden toimintamallien muuttaminen ei ole helppo. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos kuntoutukseen ohjautumisessa on parannettavaa.”
Kuntoutusta tarvitsevan yksilön kannalta on tärkeää, että hän saa tukea ajoissa ennen tilanteen pahenemista. Tällä voidaan osaltaan vähentää kalliita hoitoja ja lyhentää hoitojonoja.
Tarkistuslista hyvinvointialueiden päättäjille
Tutkijat laativat Kelalle ja hyvinvointialueille seitsemän ratkaisuehdotusta, joiden avulla ne voivat yhdessä edistää Kelan kuntoutuksen alueellisesti yhdenvertaista saatavuutta.
- Kela ja hyvinvointialueet selkeyttävät käsityksen siitä, millaisissa tilanteissa asiakas ohjataan Kelan kuntoutukseen ja mikä toimija on vastuussa asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisen prosessista.
- Kela ja hyvinvointialueet rakentavat ja ylläpitävät yhdessä Kelan kuntoutukseen ohjaamisen toimintamalleja.
- Kela ja hyvinvointialueet varmistavat yhteisen ymmärryksen Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisen prosesseista.
- Hyvinvointialueet vievät kuntoutuksen näkyväksi osaksi alueensa strategiaa ja palvelujen kokonaisuutta.
- Terveydenhuolto reagoi tilanteesta riippumatta asiakkaiden todettuihin tai mahdollisiin kuntoutustarpeisiin.
- Kela varmistaa asiakkaille tarpeenmukaisen Kelan kuntoutuksen kehittämällä myöntökriteerejä ja uudenlaisia palveluja.
- Kela varmistaa hyödynnettävissä olevan tiedon Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisesta.
Tutkimuksesta voit lukea lisää Kelan Tutkimusblogista: Miksi Kelan kuntoutukseen osallistumisessa on alueiden välisiä eroja? – ratkaisuihin tarvitaan yhteisiä toimia Kelalta ja hyvinvointialueilta.