Työttömyys ei hellitä otettaan Pohjois-Karjalasta. Vaikka työttömien määrä laski maakunnassa viime vuonna, ovat työttömyysluvut aina vain suuremmat kuin muualla Suomessa.
Erityisen paljon maakunnassa asuu pitkäaikaistyöttömiä ihmisiä. Osa työelämän ulkopuolella olevista ihmisistä on osatyökykyisiä eli täyden työajan tekeminen on mahdotonta esimerkiksi sairauden tai vamman takia.
Jotta osatyökykyiset ihmiset saisivat sujuvammin palveluita ja ammattilaisten osaaminen näissä palveluissa kasvaisi, on Pohjois-Karjalassa toteutettu jo parin vuoden ajan Siun soten työkykyohjelmaa. Se on yksi hallituksen valtakunnallisen työkykyohjelman hankkeista.
Työkykyohjelma toimii Pohjois-Karjalassa yli organisaatiorajojen: sen kehittämistyön ytimessä on moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi, jossa on väkeä niin sosiaali- ja terveyspuolelta kuin työllisyyspalveluista ja Kelasta. He kokoontuvat säännöllisesti ratkomaan asiakkaiden työllistymisen esteitä.
Sata lääkärinlausuntoa – miten saada pallottelu loppumaan?
B-lausuntoja toinen toisensa perään. Sairauslomia. Kunnes jonain päivänä sairauspäivärahaa ei enää makseta ja ihminen joko pääsee kuntoutuksen kautta takaisin työelämään, siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai jos eläkehakemus hylätään, työttömyysetuudelle.
Tähän voi vierähtää kohtuuttoman pitkä aika osatyökykyisen ihmisen elämässä.
”Asiakkaalla on saattanut pahimmassa tapauksessa olla satakin lääkärinlausuntoa Kelan tiedoissa, mutta mitään uutta ei ole tapahtunut. Kun tiimi käsittelee asiaa yhdessä, saamme byrokratiaa oikaistua ja nopeammin tehtyä oikeanlaisen lausunnon vaikkapa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen”, Siun soten kuntoutuksen asiantuntijapalveluita johtava ylilääkäri Iiro Hartikainen selittää.
Pahimmassa tapauksessa ihmistä pallotellaan luukulta toiselle ja tilanne luisuu taloudelliseksi katastrofiksi.
”Kun asiakas on tällaisessa limbossa, niin hän on saattanut käydä ensin lääkärissä, sitten sosiaalityöntekijällä, sen jälkeen TE-toimistossa ja vielä Kelassa, eikä siltikään saa palvelua, jota tarvitsisi. Työkyvyn tuen tiimi ottaa asiakkaasta kopin ennen kuin tilanne pitkittyy”, Siun soten työkykyohjelman projektiasiantuntija Ulla Tiainen sanoo.
”Työssä käyvästä ihmisestä huolehtii työterveyshuolto, työttömästä ihmisestä ottaa kopin työkyvyn tuen tiimi”
Vievätkö yhteiset kokoukset ja erikseen palkatut koordinaattorit resursseja jo entisestään tiukassa tilanteessa olevilta julkisilta palveluilta?
”Päinvastoin. Tämä malli nopeuttaa prosesseja ja saattaa estää ihmisen päätymisen työttömäksi tai työkyvyttömäksi. Toisaalta voimme helpottaa pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle. On paljon ihmisiä, jotka ovat työkyvyttömiä, mutta joilla ei ole kykyä tai motivaatiota hakea työkyvyttömyyseläkettä”, Siun soten kuntoutuksen asiantuntijapalveluita johtava ylilääkäri Iiro Hartikainen toteaa.
Verkostoyhteistyö saattaa olla syy siihen, että Pohjois-Karjalassa hylättiin Kelan tilastojen mukaan vähemmän työkyvyttömyyseläkehakemuksia kuin muualla Suomessa vuonna 2020. Lukuihin vaikuttanevat myös alueelliset työllistymismahdollisuudet ja demografinen rakenne: nuorempien ihmisten työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään tyypillisesti useammin.
Tuoreessa kuntoutuksen ammattilaisille tehdyssä kyselyssä oli myös viitteitä siitä, että Pohjois-Karjalassa on muuta maata enemmän ammatilliseen kuntoutukseen osallistujia.
Työelämässä olevien työkyvyn heikkenemiseen puututaan nopeasti, mutta päteekö sama työttömien kohdalla, Ulla Tiainen kysyy.
”Työssä käyvä ihminen halutaan nopeasti takaisin töihin sairauslomalta. Mutta eikö myös työtön ihminen pitäisi saada nopeasti ohjattua kuntoutukseen, työelämään tai opiskelemaan? Kun työkykykoordinaattori tekee selvitystyön ennen kuin asiakas menee lääkäriin, nopeutamme ja selkeytämme hänen reittiään. Yleensä myös lääkärin työaikaa säästyy.”
Kokeile, kehitä, juurruta
Yhteistyön tekeminen ei ole itse asiassa uusi juttu Pohjois-Karjalassa, maakunnan TE-toimiston vs. johtaja Katriina Päivinen huomauttaa.
”Pohjois-Karjala on ikääntyvä maakunta, jossa on korkeat työttömyysluvut, mutta ehkä juuri siksi olemme aina olleet itseohjautuvia ja aloitteellisia. Täällä on tehty isoja asioita, kuten Siun sote, omasta vapaasta tahdosta. Sellainen hioo organisaatioita toimimaan yhteistyössä ja näkemään asiakkaan keskiössä”, Päivinen sanoo.
Iiro Hartikaisen mielestä yhteistyön tekeminen ei ole hankekausista kiinni. Työkykyohjelma kuitenkin päättyy vuoden lopussa.
”Meillä oli yhdessä tekemisen perinteitä ja toimintamalleja jo ennen tätä nykyistä työkyvyn tuen tiimiä. Olisi suurta hölmöyttä, jos nyt toteutetut mallit eivät jäisi työhömme hankkeen jälkeen.”
Katriina Päivisen mukaan hankkeiden idea on nimenomaan kokeilla, kehittää ja lopuksi juurruttaa.
”Mielestäni työkykyohjelma on jo nyt osoittanut meille, että osatyökykyiset ihmiset täytyy osata nopeasti poimia ja poluttaa eteenpäin, on se sitten työelämään tai terveydenhuoltoon.”
Kela työkykyohjelmassa
Kela on mukana useassa hallituksen työkykyohjelman hankkeessa; Siun soten työkykyohjelmassa, Kela sote-keskuksissa -hankkeessa, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa ja TEM:n osatyökykyiset -hankkeessa.
Pohjois-Karjalassa Kelalla oli tärkeä rooli yhteistyön rakentamisessa jo ennen Siun soten työkykyohjelmaa.
”Kelan edustus työkyvyn tuen tiimissä on ehdottoman tärkeä, koska toimeentulo on keskeinen asia asiakkaan tilanteen ratkaisemisessa”, Ulla Tiainen toteaa.
Verkostotyö organisaatioiden välillä pitäisi olla lakisääteistä, Siun soten työkykyohjelmassa mukana oleva Kelan projektityöntekijä Riitta Timonen toivoo.
”Verkostojen ajatellaan usein syövän resursseja, vaikka työkyvyn tiimit ovat ehdottomasti yksi tehokkaimmista tavoista puuttua työttömyyteen. Kela saa Pohjois-Karjalassa parasta palautetta juuri yhdessä tekemisestä; emme ole norsunluutornissa olevia byrokraatteja, vaan samaa porukkaa muiden kanssa.”