Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Vähimmäis­määräinen sairaus­päiväraha ajaa usein myös toimeen­tulotuelle

Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan taso on jäänyt selvästi jälkeen työttömien perusturvasta. Yli kolmannes vähimmäismääräistä päivärahaa saavista saa myös toimeentulotukea.
Teksti Jenni Blomgren, tutkimustiimin päällikkö ja Tuija Korpela, tutkija, KelaKuvat Essi Kuula
Alin päiväraha on suuruudeltaan alle puolet keskimäärin maksettavasta sairauspäivärahasta.
Alin päiväraha on suuruudeltaan alle puolet keskimäärin maksettavasta sairauspäivärahasta.

Sairauspäivärahaa maksettiin vuonna 2017 vähimmäismääräisenä noin 4 %:lle sairauspäivärahan saajista. Vähimmäismääräisen päivärahan suuruus on tänä vuonna 24,64 euroa maksupäivää kohden eli 616 euroa kuukaudessa.

Kaikkien sairauspäivärahaa saaneiden keskimääräinen sairauspäiväraha oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli kaksinkertainen, 53 euroa maksupäivää kohden.

Sairauspäivärahalla voidaan korvata ansionmenetystä 16–67-vuotiaalle henkilölle, jota voidaan pitää väliaikaisesti työkyvyttömänä työhönsä tai muuhun omaan toimeensa. Ansiosidonnaisen sairauspäivärahan suuruus lasketaan yleensä viimeisimmän toimitetun verotuksen tulojen perusteella tai edeltävän etuuden, kuten työttömyysetuuden, perusteella.

Jos työkyvyttömäksi tulleella ei ole edeltäviä tuloja tai edeltävää etuutta tai työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa säädetyn vuosityötulorajan, sairauspäivärahaa ei makseta, ennen kuin työkyvyttömyys on kestänyt yli 55 kalenteripäivää. Tämän odotusajan jälkeen päiväraha voidaan maksaa vähimmäismääräisenä.

Jos työkyvyttömyyden arvioidaan jatkuvan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, vähimmäismääräistä päivärahaa voidaan maksaa normaalin omavastuuajan eli sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen.

Vähimmäismääräistä eli minimipäivärahaa saavat ovat muihin sairauspäivärahan saajiin verrattuna selvästi nuorempia. Suurempi osa heistä on miehiä, ja heillä on yleensä diagnoosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö.

Minimipäivärahaa saavat ovat selvästi muita nuorempia.

Minimipäivärahan saajat usein toimeentulotuella

Vähimmäispäivärahoja korotettiin vuoden 2018 alussa noin 23 eurolla kuukaudessa 593 eurosta 616 euroon. Päivärahan nettomäärä haluttiin korottaa yksin asuvan perustoimeentulotuen perusosaa suuremmaksi, jotta vähimmäispäivärahaa saavat olisivat lähtökohtaisesti oikean etuusjärjestelmän piirissä.

Vuonna 2018 minimipäivärahan nettomäärä (492,80 euroa) ylittää 20 %:n veroasteella laskettuna niukasti toimeentulotuen perusosan (491,21 euroa). Vuonna 2017 minimipäiväraha jäi nettona noin 13 euroa toimeentulotukea pienemmäksi.

Vuonna 2017 minimipäiväraha jäi nettona noin 13 euroa toimeentulotukea pienemmäksi.

Minimipäivärahalla elävien toimeentulotuen saaminen ei vähentynyt vuosien 2017 ja 2018 välillä. Yli kolmannes (37 %) huhtikuussa 2018 vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa saaneista sai saman kuukauden aikana myös toimeentulotukea.

Osuus kasvoi edellisestä vuodesta kolmella prosenttiyksiköllä. Kasvua oli erityisesti alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä sekä mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa saaneiden joukossa. Tässä ryhmässä toimeentulotukea saaneiden osuus nousi yli 40 %:iin.

Toimeentulotukea saaneiden osuus kasvoi samaan aikaan myös kaikkien sairauspäivärahaa saaneiden ja esimerkiksi Kelan työttömyysetuuksia saaneiden joukossa. Toimeentulotukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt ennallaan (4,2 %).

Toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttavat myös muut menot

Minimipäivärahan korotus ei näytä vähentäneen toimeentulotuen saajien määrää. Korotus oli melko pieni, eikä perusturvaetuuden suuruus suhteessa toimeentulotuen perusosaan yksinään määritä toimeentulotuen tarvetta.

Minimipäivärahan korotus ei näytä vähentäneen toimeentulotuen saajien määrää.

Toimeentulotuki määräytyy kotitalouden kaikkien jäsenten tulojen perusteella. Toimeentulotuen tarvetta voivat aiheuttaa perusosan lisäksi myös esimerkiksi asumistuen määrän ylittävät kohtuulliset asumiskulut sekä korkeat terveydenhoitomenot.

Nämä seikat huomioiden ei olekaan yllättävää, että hyvin suuri osa vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa saaneiden henkilöiden kotitalouksista sai toimeentulotukea myös päivärahan korotuksen jälkeen vuonna 2018.

Vähimmäispäivärahan taso nousee ensi vuonna

Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha on jäänyt selvästi jälkeen vähimmäismääräisistä työttömyysetuuksista. Vuonna 2018 peruspäivärahan ja työmarkkinatuen kuukausimäärä on 697 euroa. Työttömien perusturvan taso erkaantui vähimmäispäivärahoista vuonna 2012, jolloin työttömyysturvaan tehtiin mittava tasokorotus ja vähimmäispäivärahat jäivät ennalleen.

Hallituksen huhtikuisen kehysriihipäätöksen mukaan vähimmäismääräistä päivärahaa ollaan vuoden 2019 alussa korottamassa työmarkkinatuen tasolle. Noin 80 euron kuukausittainen korotus riittänee nostamaan ainakin joidenkin vähimmäispäivärahaa saavien asiakkaiden kotitalouden tulot toimeentulotukeen oikeuttavan rajan yli.

Sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tason yhtenäistäminen on tärkeä askel kohti yhtenäisempää etuusjärjestelmää.

Hallitus pyrkii toimenpiteillään vähentämään eriarvoisuutta. Muutokset korottavat heikossa asemassa olevan ryhmän vähimmäisturvaa sekä tasaavat eri etuusjärjestelmien piirissä olevien välisiä eroja.

Sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tason yhtenäistäminen on tärkeä askel kohti yhtenäisempää etuusjärjestelmää, jonka kehittämistä myös Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä ehdotti maaliskuisessa loppuraportissaan.

Väite ja vastaus

Minimisairauspäivärahaa saavilla on heikompi taloudellinen tilanne kuin vähimmäisturvaa saavilla työttömillä.

Totta, jos tarkastellaan henkilökohtaisten perusturvaetuuksien tasoa. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha (616 euroa/kk) on jäänyt selvästi jälkeen työttömien perusturvasta (697 euroa/kk). Toimeentulotukea saadaan näissä kahdessa ryhmässä kuitenkin varsin samanlaisessa suhteessa. Perusturvaa saavista työttömistä 36 % sai toimeentulotukea huhtikuussa 2018 ja vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa saaneista 37 %.

Toimeentulotuen maksaminen minimi- sairauspäivärahaa saaville vähenee vuonna 2019, kun päivärahaa korotetaan työmarkkinatuen tasolle.

Vaikea sanoa. Toimeentulotukea maksetaan Kelan työttömyysetuuksia saaville jokseenkin samassa suhteessa kuin vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa saaville. Myös työmarkkinatuen taso on melko matala, ja perusturvaetuuksia saavat asiakkaat joutuvat esimerkiksi suurten asumiskulujen vuoksi usein hakemaan toimeentulotukea.

Toimeentulotuen tarvetta määrittävät perusturvaetuuden tason lisäksi muun muassa kotitalouden muiden jäsenten tulot sekä asumis- ja terveysmenot. Vaikka toimeentulotuen saajien osuus ei pienenisi sairauspäivärahaa saavien joukossa, vähimmäispäivärahaa saaville maksetun toimeentulotuen rahallinen määrä tulee kuitenkin pienenemään. Aiempaa suurempi osa kotitalouden kuluista katetaan perusturvaetuudella.

Minimisairauspäivärahalla on kivikkoinen historia

Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha on tasoltaan pieni, ja sitä maksetaan vasta työkyvyttömyyden kestettyä yli 55 kalenteripäivää. Pitkän odotusajan taustalla on 1990-luvun lama, jolloin sairauspäivärahasta säästettiin pitämällä sairauspäivärahaa vain ansionmenetysten korvaajana.

Jos työkyvyttömyyttä edeltäviä ansioita ei ollut, ei niiden menettämistäkään tarvinnut tämän periaatteen mukaan korvata. Siksi vähimmäispäiväraha poistettiin vuonna 1996. Sitä oli aiemmin voitu maksaa niille, joilla ei ollut sairautta edeltäneeltä ajalta työtuloja.

Vähimmäispäivärahan korvasi tarveharkintainen sairauspäiväraha, jota voitiin 60 kalenteripäivän omavastuuajan jälkeen maksaa tulottomille sekä vähävaraisille, jos heillä oli vain vähän omia tai puolison tuloja. Osa väestöstä jäi tällöin täysin perusturvajärjestelmän ulkopuolelle.

Vuonna 2002 tarveharkintaisuus poistui ja vähimmäismääräinen päiväraha palautettiin järjestelmään, kuitenkin edelleen 55 päivän odotusajalla.