Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Terveystietoja käyttämällä säästettäisiin miljardeja

Politiikka pitää saada tukemaan kokeilukulttuuria ja ketterää kehitystä, vaatii Business Finlandin Pekka Sivonen. Sote-uudistuksen tietojärjestelmät voitaisiin maksaa vientituloilla, joita niistä tulevaisuudessa saadaan.
Teksti Johanna HytönenKuvat Vesa Tyni
Pekka Sivonen toivoo yhteistyötä soten tietojärjestelmien kehittämiseen: ”Eivät suomalaiset ole niin erilaisia, asuvat he sitten Nuorgamissa tai Nuottaniemessä.”
Pekka Sivonen toivoo yhteistyötä soten tietojärjestelmien kehittämiseen: ”Eivät suomalaiset ole niin erilaisia, asuvat he sitten Nuorgamissa tai Nuottaniemessä.”

Yhdysvalloissa tavataan sanoa, ettei yritysjohtajaksi tulla ilman yhtä konkurssia. Valtion innovaatiorahoitusta ohjailevan Business Finlandin Pekka Sivonen täyttää tämän vaatimuksen tuplastikin.

Sivonen on kääntänyt voitoksi kaksi konkurssiaan ja myös sairastamansa syövän.

”Olen kohdannut enemmän vastoinkäymisiä kuin yhden ihmisen kohdalle soisi. Minussa on niin monta Kainin merkkiä, että olen jo lakannut laskemasta”, hän sanoo.

”Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta menetysten jälkeen aina uudestaan ja rakentaa kaikki alusta.”

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta menetysten jälkeen aina uudestaan ja rakentaa kaikki alusta.

Kestävyysvaje kerralla kuntoon

Sivonen vastaa Business Finlandissa suomalaisten yritysten digitaalisesta siirtymästä. Hän oli 1990-luvulla muun muassa perustamassa teknologiayhtiö Digiaa.

Sivosen kokemuksista – kaksi konkurssia ja syöpä mukaan lukien – hyötyy nyt koko Suomi.

”Vaikeimpina hetkinä mietin, mihin minua oikein valmistetaan. Nyt olen tehtävässä, jossa voi hyödyntää kaikkea kokemaani”, hän sanoo.

Emme voi seuraavaa neljää vuotta katsoa äänestäjinä sitä, mitä olemme katsoneet viimeiset 14 vuotta.

Sivonen odottaa nyt uudelta eduskunnalta suuria päätöksiä.

”Emme voi seuraavaa neljää vuotta katsoa äänestäjinä sitä, mitä olemme katsoneet viimeiset 14 vuotta”, Sivonen toteaa.

Hän lainaa Aalto-yliopiston tutkimusta. Sen mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan kestävyysvaje tulisi korjattua 1,5 mrd. euron vuosittaisella kustannussäästöllä, jos terveysalalla otettaisiin käyttöön digitaalisen toiminnan parhaat käytännöt.

Toimiala on monialayhtiö GE:n selvityksen mukaan ainoa, jonka tuottavuus on viimeiset parikymmentä vuotta koko ajan laskenut.

”Terveysala kasvaa liikevaihdolla mitattuna 6 % vuodessa. Jos tuottavuus samalla heikkenee jatkuvasti, maali karkaa koko ajan kauemmas”, Sivonen muistuttaa.

Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää Sivonen pitää silti tehokkaasti tuotettuna. Yhdysvalloissa julkiset terveyspalvelut tuotetaan noin 8 000–10 700 eurolla henkilöä kohti. Suomessa terveyspalvelut tuotetaan kolmasosan kustannuksilla eli noin 3 200 eurolla.

”Ei meidän järjestelmämme voi siis kovin pielessä olla”, hän sanoo.

Tehokkuuden parantaminen on välttämätöntä, että kestävyysvaje saadaan taitettua.

Tehokkuuden parantaminen on hänen näkemyksensä mukaan silti välttämätöntä, että kestävyysvaje saadaan taitettua.

Budjettileikkaukset alkavat näkyä

Sivonen on huolissaan innovaatioiden ja koulutuksen rahoituksesta.

”Hallitus on leikannut vuosittain 650 milj. euroa koulutus- ja innovaatiorahoista. Jäljet alkavat jo näkyä”, hän lisää.

Hän uskoo, että esimerkiksi sote-toimiala on leikkausten vuoksi jäänyt jälkeen teknologioiden hyödyntämisessä.

”Jos julkinen terveydenhuolto käyttäisi edistyksellisiä teknologioita samalla tavalla kuin firmat, tuottavuus lisääntyisi helposti 20–25 %. Säästöjä voi tulla ihan uskomattomista osoitteista”, hän arvioi.

Jos julkinen terveydenhuolto käyttäisi edistyksellisiä teknologioita samalla tavalla kuin firmat, tuottavuus lisääntyisi helposti 20–25 %.

Helsingin Kalasataman hyvinvointikeskusta suunniteltaessa selvitettiin esimerkiksi jonojen syy-yhteyksiä.

”Huomattiin, että 80 % ihmisistä oli vailla jotain muuta kuin lääkäriä. Jo aiemmin tiedettiin, että kaikista lääkärien tekemistä diagnooseista 40 % on vääriä. Molemmat asiat ovat sellaisia, että niitä voidaan analysoida ja tehostaa tekoälyllä. Terveydenhuollon johtamisessa tällainen tiedonkäsittely olisi mieletön tehokkuuslisä.”

Jos julkinen terveydenhuolto käyttäisi edistyksellisiä teknologioita kuten firmat, tuottavuus kasvaisi jopa neljänneksen, arvioi Pekka Sivonen.

Terveysala jo puolet korkean teknologian viennistä

Suomi on Sivosen mielestä nyt profiloitumassa kokeilu- ja testbed-maana. Kelan kehittämät Kanta-palvelujen tietojärjestelmät kiinnostavat Sivosen mukaan suuresti muun muassa Japanissa.

Kansallisen tekoälyhanke Auroran puitteissa kehitetään Suomessa elämäntilanteiden ympärille organisaatioiden yhteisiä ekosysteemejä, joissa itse oppivien algoritmien ohjaamat tietojärjestelmät keskustelevat organisaatiorajojen yli ja tuovat palveluja asiakkaille saumattomasti. Mallia haluttaisiin kopioida muuallekin.

Tekoäly ja digitalisaatio vievät Maailman talousfoorumin laskelmien mukaan 75 milj. työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä.

Digitaalinen toimiala synnyttää uusia työpaikkoja ja vientituloja. Niitä tarvitaan, sillä tekoäly ja digitalisaatio vievät Maailman talousfoorumin laskelmien mukaan 75 milj. työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä.

Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän jopa 133 milj. Jotta niistä osa tulisi myös Suomeen, pitää osaamisen olla kohdallaan.

”Terveysala muodostaa noin puolet korkean teknologian viennistämme. Noin 12 000 ihmistä osallistuu tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistukseen. Alan liikevaihto on 2,2 mrd. euroa”, Sivonen luettelee.

”Mitä paremmin myös Suomen keskeiset terveyshubit eli yliopistosairaalakaupungit saadaan profiloitua kansainvälisiksi kehityshubeiksi, sitä enemmän niiden ympärille syntyy yritystoimintaa. Samalla on mahdollista tehdä uusia vientituotteita. Ei riitä, että teemme vain parhaan ratkaisun meille suomalaisille. Pitää tehdä niin hyvää, että se kelpaa muuallekin.”

Ei riitä, että teemme vain parhaan ratkaisun meille suomalaisille. Pitää tehdä niin hyvää, että se kelpaa muillekin.

Kehitystyötä ja siihen tarvittavaa toimintatapaa pitäisi hänen mielestään tukea. Työn murros synnyttää kuitenkin osaamisvajeen.

”Jokaisen työ muuttuu. Meidän pitäisi istua seuraavien kolmen vuoden aikana kolme kuukautta koulunpenkillä, jotta meidän osaamisemme säilyttäisi edes nykyisen arvonsa työnantajalle”, Sivonen kuvailee.

Hän uskoo, että yhteiskunnassa tulee kehitysvauhdin takia väistämättä olemaan tietty määrä pudokkaita.

”Jotta yhteiskunta ei pudottaisi ketään, pysyvästi, perustulon kaltaisista ratkaisuista tulee todellisuutta”, hän arvioi.

Siksi tarvitaan myös uusia sosiaalisia innovaatioita.

Miksi emme veisi innovaatioita maailmalle?

Suomen yhteiskunnalliset innovaatiot ovat alkaneet herättää huomiota vasta viime vuosina. Perustulokokeilu ja äitiyspakkaus ovat siitä hyviä esimerkkejä.

Sivonen muistuttaa, että yhteiskunnalliset haasteet ovat samankaltaisia ympäri maailman.

”Emme ole vielä vieneet yhteiskunnan tekemiä innovaatioita maailmalle lukuun ottamatta äitiyspakkausta. Suomi voisi nyt asettaa tavoitteeksi sen, että sote-uudistuksen tietojärjestelmät maksettaisiin viiden vuoden kuluttua niillä vientituloilla, joita niistä saamme.”

Suomi voisi asettaa tavoitteeksi sen, että sote-uudistuksen tietojärjestelmät maksettaisiin viiden vuoden kuluttua niillä vientituloilla, joita niistä saamme.

Suurin muutos hyvinvointialalla tulee Sivosen mukaan olemaan se, että siirrymme ”rikki menneiden ihmisten hoitamisesta ennakointiin”.

Hän ottaa esimerkin läheltä.

”Minun jokainen sydämenlyöntini menee kahdesti nauhalle, ja pystyn seuraamaan liikkumistani ja palautumistani monella eri tavalla”, hän sanoo ja esittelee älykelloa ja älysormusta.

Olemme menossa maailmaan, jossa kaikki kytkeytyy tavalla tai toisella.

Vastaavalla tavalla esimerkiksi sosiaalisen median palvelut jalostavat yksittäisten ihmisten tileiltä tuhansia parametreja ja käyttävät niitä hyväksi eri tavoin.

”Jo kreikkalainen filosofi Sokrates totesi aikanaan, että luonnossa kaikki liittyy toisiinsa. Olemme nyt menossa maailmanaikaan, jossa kaikki kytkeytyy tavalla tai toisella.”

Terveystieto voi säästää miljardeja

Terveystietojen toissijaisen käytön mahdollistava toisiolainsäädäntö on esimerkki kokeilukulttuurin vaatimasta päätöksenteosta. Terveystiedoista tulee myös alusta uudenlaiselle innovaatio- ja kokeilukulttuurille.

Sitran Reilu datatalous -aloitteessa esitetään pankkien IBAN-järjestelmää vastaavan IHAN-järjestelmän luomista. Jokaisella ihmisellä olisi pankkitilin kaltainen IHAN-tili, jonne terveystieto kertyisi.

Ihmiset saisivat myös korvauksen terveystiedosta, jota käytetään esimerkiksi lääkekehityksessä.

”Lääkekehitys on kallista hommaa. Yhden lääkkeen kehittäminen vie testaamisineen 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin 1,8 mrd. euroa. Vain 8 % kehitettävinä olevista lääkkeistä pääsee koskaan tuotantoon. Taloudellinen riski on valtavan suuri. Yleistä terveystietoa hyödyntämällä lääkekehitystä voitaisiin nopeuttaa ja sen hintaa laskea”, Sivonen sanoo.

Yleistä terveystietoa hyödyntämällä lääkekehitystä voitaisiin nopeuttaa ja sen hintaa laskea.

Samalla säästettäisiin myös yhteiskunnan rahoja, joita kuluu esimerkiksi lääkekorvauksiin.

Prosessoitavan terveystiedon määrä olisi niin suuri, että sen hallintaan pystyisi vain tekoäly. Tekoälyn kehitys toisi mukanaan myös mahdollisuuden lääketieteellisen tutkimustiedon analysointiin lääkäreiden tarpeisiin. Pian käytössä voisi olla geneettistä tietoa jopa vuosisatojen takaa.

”Maailmassa julkaistaan miljoona lääketieteen tutkimuspaperia vuodessa. Kauanko ilman sovelluksia kestää, että vasta valmistuneen lääkärin tietomäärä puoliintuu ja vanhenee? Kukaan ei pysty hallitsemaan sellaista tietomäärää ilman tekoälyä”, Sivonen kysyy.

Tuplatyö aiheuttaa osaajapulan

Jotta teknologinen kehitys etenisi Sivosen toivomaan suuntaan, tarvitaan yhteistyötä, resursseja ja poliittisia päätöksiä. Sivonen haastoi äskettäin eurooppalaisessa teknologiakongressissa 28 valtion tietotekniikkajohtajat kysymällä, oliko näillä pulaa tietotekniikka-ammattilaisista. Kaikki tunnistivat ilmiön.

”Syynä ilmiölle on se, että asiat tehdään 28 kertaa ja maksatetaan 28 kertaa eri tilaajilla. Kaikki valtiot tilaavat samanlaisen tietojärjestelmän, jota tekee sama määrä ammattilaisia. Sen sijaan voitaisiin tehdä niin kuin amerikkalaiset ja kiinalaiset ovat tehneet”, hän lisää.

Jos Yhdysvallat ostaa tietoteknisen järjestelmän, kaikki osavaltiot saavat siihen automaattisesti käyttöoikeuden.

”Jos Eurooppa haaskaa 28 kertaan kaikki resurssit, tietojärjestelmien kehitys on pitkä ja hidas tie.”

Jos haaskaamme resursseja tekemällä samat asiat kymmeneen kertaan, se on pitkä ja hidas tie.

Sama pätee Sivosen mielestä tuleviin sote-järjestelmiin tai Kanta-palvelujen kaltaisiin tietojärjestelmiin. Kumppanit haluavat liittyä niihin omalla tietojärjestelmällään, jota kehitetään hitaasti ja kalliisti.

Business Finlandilta haetaan jatkuvasti rahaa sovelluskehitykseen, jollaista joku toinen organisaatio on jo tehnyt.

”Mitä sote-järjestelmiin tulee, suomalaiset eivät oikeasti ole niin erilaisia, tulevat he sitten Nuorgamista tai Nuottaniemestä.”

Mitä sote-järjestelmiin tulee, suomalaiset eivät oikeasti ole niin erilaisia, tulevat he sitten Nuorgamista tai Nuottaniemestä.

Mistä sitten kiikastaa, ettei esimerkiksi terveydenhuollon järjestelmiä kehitetä johdonmukaisesti yhdessä isolla rintamalla?

”Ei ole perinnettä”, Sivonen vastaa.

Terveysalalla on kuitenkin kokeiluja. Esimerkiksi Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ovat edelläkävijöitä.

”Digitaalinen siirtymä pitäisi tehdä esimerkiksi niin, että jokaisella yliopistopaikkakunnalla olisi oma teknologinen osaamisalueensa. Sitten niiden tulokset yhdistettäisiin. Se lyhentäisi järjestelmäkehityksen aikataulun kuudesosaan.”

Nyt on jo kiire.

”Tällä alalla mikään ei tapahdu nopeasti. Jotta saamme muut maat kiinnostumaan Suomesta testilaboratoriona, meidän täytyy tehdä osaamisemme näkyväksi. Tämä ratkaisee osaajapulankin, sillä osaajat hakeutuvat sinne, missä he voivat kehittyä.”

Digitaalisen terveydenhuollon kansainvälinen HIMSS & Health 2.0 -kongressi järjestetään 11.-13.6. Helsingissä.