Lappis leat dál guokte bálvalanbuvttadeaddji, gos sáhttá diŋgot táksemátkkiid, maid Kela buhtte.
Laapist láá tääl kyehti palvâlempyevtitteijee, main Kela sajanmäksim taksimaađhijd kalga tiiláđ.
Lappist liâ ååʹn kueʹhtt kääzzkõspuuʹtʼteei, koin Kela koʹrvveem takssauttmääʹtǩ tiʹllʼjet.
Jos seuraa Kelan sosiaalisen median kanavia, huomaa pian, että niillä vilahtelee myös saamenkielistä sisältöä. Saamenkielinen sosiaalisen median viestintä on yksi näkyvä osa työtä, jota Kelassa on viime vuosina tehty saamenkielisten palveluiden ja viestinnän parantamiseksi.
Vielä joitain vuosia sitten saamenkielistä tietoa sosiaaliturvasta oli etenkin verkossa ohuesti. Saatavilla oli jonkin verran pohjoissaamenkielisiä esitteitä, joiden ongelmana kuitenkin oli, että ne vanhenivat nopeasti.
”Kehittämistarve oli tullut selvästi esiin Kelan ja saamelaiskäräjien vuosittaisissa yhteistyötapaamisissa. Esimerkiksi Kelan verkkosivuilla oli saamen kielillä lähinnä tieto saamenkielisestä puhelinpalvelusta ja perustiedot siitä, mikä Kela on”, kertoo Kelan saamenkielisen viestinnän asiantuntija Arja Jomppanen.
Saamenkielisiä palveluja tarvitaan muuallakin kuin saamelaisalueella
Saamenkieliset verkkosivut olivat vuonna 2019 alkaneessa viestinnän kehittämisspurtissa korkealla työlistalla, Jomppanen kertoo. Sivuston pohjana toimi Kelan verkkosivujen selkokielinen versio. Tavoitteena oli julkaista perustieto Kelan palveluista ja etuuksista kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä eli pohjois-, inarin- ja koltansaameksi.
”Teimme myös saamenkielisiä esitteitä, aloitimme ajankohtaisviestintää ja pyrimme normalisoimaan saamen kielten näkymistä Kelan somekanavilla”, Jomppanen sanoo.
Viime vuosina saamenkielisten palveluita on haluttu viedä verkkoon ja laajentaa valtakunnallisiksi siinä missä muidenkin Kelan asiakkaiden palveluita, kertoo Kelassa saamenkielisten palvelujen kehittämisen parissa työskentelevä erikoissuunnittelija Lahja Johansen-Lampsijärvi.
Palvelujen valtakunnallistamisen ja verkkoon viemisen puolesta puhuu esimerkiksi saamelaisten asumistilanne. Noin kaksi kolmasosaa Suomessa elävistä saamelaisista asuu muualla kuin saamelaisalueella. Tilastokeskuksen mukaan Oulu ja Helsinki löytyvät kärkipäästä niiden kuntien listalta, joissa saamen äidinkielekseen ilmoittaneet henkilöt asuvat.
”Meillä on paljon nuoria saamelaisia, joilla on hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito. He haluavat hoitaa asiansa saameksi ja nimenomaan verkossa”, Johansen-Lampsijärvi sanoo.
Nyt Kelan verkkosivuilla tarjotaan saamenkielisiä pdf-lomakkeita ja ohjataan asiakkaita palauttamaan ne Kelaan asiointipalvelun liitteenä. Seuraavana tavoitteena on saada OmaKela-asiointipalvelu toimimaan myös saameksi, kertoo Arja Jomppanen.
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja: ”Viestintä saameksi on viesti siitä, että palvelut kuuluvat myös saamelaisväestölle”
Kela on kehittänyt saamenkielistä viestintää ja saamelaisväestön palveluita tiiviissä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät ovat Suomessa asuvien saamelaisten korkein poliittinen elin, joka ilmaisee saamelaisten virallisen kannan.
Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto kertoo, että yhteistyötä Kelan kanssa on tehty aktiivisesti ja hyvässä hengessä.
”Meillä on kerran vuodessa säännöllisiä yhteistyötapaamisia, joissa seurataan, miten yhteistyösopimuksessa sovitut tavoitteet etenevät. On hienoa, että voimme olla yhteyksissä myös matalalla kynnyksellä puolin ja toisin, kun on asiaa.”
Kelan palveluiden on erityisen tärkeää olla saavutettavia kaikille, koska iso osa ihmisistä on jossain kohtaa elämäänsä tekemisissä Kelan kanssa, Koivisto sanoo.
”Viestintä saameksi on myös viesti siitä, että palvelut ovat myös saamelaisväestöä varten. Jos tietoa ei ole saatavilla omalla kielellä ja selkeästi, ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, missä tilanteessa Kelan palveluita voi käyttää.”
Viime vuosina Kelan saamenkielinen viestintä on kehittynyt vauhdilla, ja tietoa palveluista on entistä paremmin saatavilla. Koivisto nostaa ilahduttavana edistysaskeleena esiin myös äitiyspakkauksen saamenkielisen ensikirjan, joka julkaistaan vuonna 2022 ensimmäistä kertaa painettuna ja kolmella saamen kielellä.
Saamelaiskäräjät pitää saamenkielistä sähköistä asiointipalvelua tärkeänä kehittämiskohteena, sillä se sujuvoittaisi tukien hakemista. Myös kuntoutustoiminnan kehittämistä saamelaisväestön näkökulmasta toivotaan.
”Viime syksynä asetettu saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee nostamaan esiin esimerkiksi ylisukupolvisia traumoja. Onko meillä Suomessa tulevaisuudessa sellaista kuntoutusta, josta saamelaiset voisivat saada tukea?”
Lisäksi Koivisto peräänkuuluttaa lisää tutkimustietoa siitä, miten saamelaiset käyttävät Kelan toimeenpanemaa sosiaaliturvaa.
”Miten sosiaaliturva esimerkiksi toimii perinteisten elinkeinojen harjoittajien kannalta? Myös sosiaaliturvauudistuksessa on tärkeää tunnistaa saamelaisväestön näkökulma.”
Polku omakieliseen palveluun ei aina ole helppo
Suomen historiassa ei tarvitse mennä montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun saamenkielisistä julkisista palveluista ei ollut tietoakaan. Sen sijaan julkinen valta pyrki suomalaistamaan saamelaisia väkisin. Esimerkiksi oppivelvollisuus tarkoitti monille lapsille käytännössä elämää asuntoloissa, joissa saamen kielen puhuminen oli kiellettyä.
Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä määritellään edelleen uhanalaisiksi, vaikka kielten elvyttämiseksi on ponnisteltu 1990-luvulta alkaen.
Historia on jatkuvasti monin tavoin läsnä myös Jomppasen ja Johansen-Lampsijärven työarjessa. Kelassa on esimerkiksi viime vuosina kehitetty ja normitettu saamenkielistä sosiaaliturvaan liittyvää sanastoa yhteistyössä pohjoismaisen Saamen kielikaltion kanssa. Jonkin verran on luotu myös kokonaan uusia käsitteitä, joille ei aiemmin ole ollut käyttökontekstia.
Saamelaiset ovat tottuneet suomeksi asioimiseen, eikä omakielinen asiointi viranomaisen kanssa tunnu kaikista luontevalta. Muutos ei tapahdu hetkessä, joten on tärkeää tarjota monenlaisia tapoja asioida ja viestiä niistä aktiivisesti, Jomppanen ja Johansen-Lampsijärvi sanovat.
Moni iäkkäämpi saamelainen ei ole oppinut lukemaan tai kirjoittamaan äidinkieltään, mikä osaltaan vaikeuttaa omakielistä asiointia kirjallisessa muodossa.
”Olen itsekin kuusikymppisenä hyvä esimerkki tästä”, sanoo Johansen-Lampsijärvi.
”Minulla on vahva puhuttu saame, mutta olen opetellut kirjoitetun kielen aikuisena. Uskon, että monet samassa tilanteessa olevat voisivat kuitenkin saada hienoja kokemuksia saameksi asioimisesta esimerkiksi puhelimitse. Oman kokemukseni mukaan on valtava tunnetason riemuvoitto, kun pystyy hoitamaan asioita omalla äidinkielellään – sitä on vaikea oikeastaan edes kuvailla.”
Kela kouluttaa saamenkielisten asiakkaiden kohtaamiseen
Kelan antama saamenkielinen palvelu perustuu saamen kielilakiin, jonka mukaan saamelaisella on oikeus saada asiansa hoidetuksi viranomaisissa saamen kielellä.
Palvelujen kehittämisestä on linjattu myös viime syksynä uudistetussa Kelan ja saamelaiskäräjien yhteistyösopimuksessa. Palveluita kehittäessä halutaankin kuulla saamelaisyhteisöä, Jomppanen ja Johansen-Lampsijärvi korostavat. Työssä konsultoidaan usein saamelaiskäräjien edustajia ja muita saamelaisia sekä saamelaisasioiden asiantuntijoita.
”Saamelaiskäräjät ovat meille iso tuki, koska haluamme tehdä työmme ja esimerkiksi saamelaisasioita käsittelevät koulutukset laadukkaasti. Heillä on saamelaisten edunvalvojana hyvä asiantuntemus siitä, mitä saamelaisten tarpeet ovat”, Johansen-Lampsijärvi sanoo.
Saamelaisten palvelujen parantamiseksi Kelassa on vuoden 2021 alusta myös tarjottu työntekijöille sisäistä koulutusta. Uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan kuuluvassa verkkokoulussa kerrotaan lyhyesti, mihin saamenkielisten palvelujen tarjoaminen perustuu ja miten asiakkaita voidaan ohjata saamenkielisiin palveluihin.
”Ihmisillä ei välttämättä ole juuri mitään tietoa saamenkielisestä väestöstä, joten kerromme myös perustietoa saamelaisista Suomessa ja saamen kielistä”, Johansen-Lampsijärvi sanoo.
Kelassa on tuotettu myös kaikille valtionhallinnon viranomaisille yhteinen Saamelaiset viranomaisten asiakkaina -koulutus, joka julkaistiin eOppiva-ympäristössä vuoden 2022 alussa.
Saamenkielisten palvelujen kehittäminen kiinnostaa nyt hallinnossa
Kelassa järjestettiin vuodenvaihteessa 2021–22 yhteistyökumppaneille sarja työpajoja saamenkielisten palvelujen ja viestinnän kehittämisestä vertaistuen ja hyvien käytänteiden jakamista varten. Niiden suosio yllätti järjestäjät: työpajoihin ilmoittautui yli 50 osallistujaa erilaisista julkishallinnon organisaatioista ja järjestöistä. Kiinnostusta palvelujen kehittämiseen on siis laajasti.
Yhteistyötä kumppanien kanssa on jo päätetty jatkaa työpajojen jälkeenkin.
”Näen valtavasti potentiaalia siinä, että mietimme yhdessä näitä kysymyksiä. Tulevaisuudessa voimme varmasti auttaa toisiamme ja esimerkiksi hyödyntää toistemme tuottamia saamenkielisiä materiaaleja tehokkaammin”, Arja Jomppanen sanoo.
Nouseva kiinnostus saamenkielisten palvelujen ja viestinnän kehittämiseen nähdään myös saamelaiskäräjillä ehdottoman positiivisena asiana.
”Toivottavasti kehitys ottaa tulta alleen”, saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto sanoo.
”Saamelaisten palveluita kehittäessä on myös hyvä olla alusta asti yhteydessä saamelaiskäräjiin, jotta mukaan saadaan mahdollisimman vahva asiantuntemus ja lopputulos on saamelaisväestön näkökulmasta hyvä. Hedelmällisintä on käydä aluksi yhdessä läpi tavoitteet ja lähteä rakentamaan kehittämistyötä yhdessä.”
Miten Kela palvelee saameksi?
Kelan verkkosivuilta saa tietoa asioinnista ja sosiaaliturvasta kolmella saamen kielellä. Etuuksia voi hakea saamenkielisillä lomakkeilla, jotka voi lähettää Kelaan OmaKela-asiointipalvelussa sähköisinä liitteinä tai postitse.
Kela tarjoaa Rovaniemen ja Oulun palvelupisteillä myös henkilökohtaista palvelua pohjoissaameksi ja koltansaameksi
Saamelaisten kotiseutualueella asuvilla saamenkielisillä asiakkailla on oikeus kieleen perustuvaan vakiotaksiasiakkuuteen terveydenhuollon matkoilla. Kela järjestää lisäksi saamenkielistä kuntoutusta. Vuodesta 2022 alkaen äitiyspakkauksen ensikirjan voi tilata myös saamen kielillä.