Törmäsin ensimmäisen kerran digi-sanaan vuonna 2009, kun olin tutustumassa valtionhallinnon SaDe-ohjelmaan. Ohjelma oli ensimmäinen valtakunnallinen valtion ja kuntien yhteinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma.
Lisätään kustannustehokkuutta. Parannetaan laatua ja vähennetään virheitä. Sujuvoitetaan palveluprosessia.
Ohjelman tavoitteet olivat samoja kuin digitalisaation edistämisessä nyt. Tuotetaan palvelu asiakaslähtöisesti. Lisätään kustannustehokkuutta. Parannetaan laatua ja vähennetään virheitä. Sujuvoitetaan palveluprosessia. Uusitaan ja lisätään osallistumisen muotoja. Annetaan mahdollisuus palautteen antamiseen vaivattomasti. Lisätään sosiaalista mediaa.
Juha Sipilän hallituskaudella digitalisaatiosta on tullut päätöksentekoa leimaava teema. Hallitus aikoo hallitusohjelman mukaan edistää digitalisaatiota purkamalla sääntelyä. Tämä on tavoitteena Kelassakin.
Digitalisaatio parantaa tuottavuutta ja tekee palvelusta nopeampaa ja vuorovaikutteisempaa. Mikäli pystymme yksinkertaistamaan sosiaaliturvan lainsäädäntöä, pystymme tekemään sähköiset prosessit selkeämmiksi ja voimme reagoida asiakkaan elämäntilanteen muutoksiin nopeasti.
Olemme kuitenkin laeista riippuvaisia. Digitalisointi voi edesauttaa yllämainittuja tavoitteita vain tiettyyn rajaan saakka, jos sääntelyä ei pureta. Lain säädöksiä emme voi ohittaa.
Digitaalisuus on parhaimmillaan huomaamatonta, toimivaa ja arkista.
Digitaalisuutta on hyvä katsoa tavoitteiden lisäksi myös yksittäisen kansalaisen, sinun ja minun, näkökulmasta. Palvelujen on oltava houkuttelevia ja haluttavia käyttää.
Kelan Omakanta.fi-palvelun ansiosta minunkaan ei ole tarvinnut pitkään aikaan etsiä paperisia reseptejä. Näen omalta ruudultani, mitä lääkkeitä minulle on määrätty, mikä lääke on käyttämättä ja miten reseptin voi uusia.
Etuushakemuksista yli 60 % tehdään verkossa.
Julkisen sektorin palvelujen digitaalisuudesta syntyy säästöjä vain, jos kansalaiset alkavat käyttää näitä palveluja.
Kelan verkossa asioi vuodessa yli 20 milj. kävijää. Hakemuksista yli 60 % tehdään verkossa. Kaikki tämä tapahtuu ilman odotusaikoja ja liikkumista paikasta toiseen.
Mitä saammekaan aikaiseksi, kun laitamme yhteen Kelan ja sairaanhoitopiirien tiedot sekä vaikkapa yksityisten ihmisten itse mittaamat terveystulokset!
Kelassa on ainutlaatuinen tietovarasto, jolla on valtava merkitys myös tulevan sote-ratkaisun kehittämisessä ja sosiaaliturvan uudistamisessa. Kelan kokemus tietoaineistojen hyödyntämisessä on hyvä pohja valtakunnalliselle ICT-keskukselle, joka on osa suunniteltua maakunta- ja sote-uudistusta. Mitä saammekaan aikaiseksi, kun laitamme yhteen Kelan ja sairaanhoitopiirien tiedot sekä vaikkapa yksityisten ihmisten itse mittaamat terveystulokset!
Kirjoittaja on Kelan pääjohtaja.
